Liiallinen ajatteleminen

Heips!

Ajattelin perustaa topicin aiheelle: liiallinen ajattelemien.

Itselläni on tämmöistä problematiikkaa - tulee pohdittua liikaa kaikkia vähemmän ja enemmän irrelevantteja asioita. Täysin turhaa asioiden pyörittelemistä mielessä, ja varsinkin kun asiat ovat sellaisia ettei niille oikein voi mitään. Tulee vaan pohdittua “mitä jos”, “entä jos”, “jos teen näin, niin mitä sitten”, “sanoinko jotain typerää”, “mitä teen siinä ja siinä tilanteessa”, “toiminko oikein, kun tein näin” jne.

Onko muita kohtalotovereita, joilla on samantyyppistä kelailua? Vaikuttaa vaan elämän laatuun aika paljon, kun on koko ajan jotain joka hiertää ja kiertää. Nimimerkkinikin tulee siitä, että vaikka asiat olisivat näennäisesti aivan hyvin, niin aina mielen sopukoista löytyy joku asia, joka tavallaan pilaa hyvän fiiliksen.

Toivoisin keskustelua ja vertaistukea tästä aiheesta. Miten omalla kohdallasi selviät liiallisesta ajattelemisesta, ja oletko löytänyt joitain selviytymiskeinoja - tai onko muuten vaan asiaan liittyen kommentteja, ehdotuksia, vinkkejä ym.?

Voiko liiallinen ajatteleminen olla oire jostakin?

Syön rankalla kädellä neuroleptejä (reseptillä) juuri liiallisen ajattelun takia. On niistä apua, ne ikäänkuin suodattavat ajatuksia niin etteivät kaikki pääse pinnalle asti, taikka tekevät ajatuksista helpommin käsiteltäviä.

“Liika ajattelu” on sinänsä oire liiallisesta kannabiksen/psykedeelien käytöstä, mutta todistettua suoraa yhteyttä ei ole (Psykiatri sanoi minulle näin).

Joo itselläni on ollut pitkään tuo jatkuva ns päättämättömyys, toiset tosin miettii todella pitkälle, jopa murehtii muiden puolesta, muiden maiden hyvinvoinnista, ilmastosta, omista oireistaan yms yms, melko moneen lähtöön on eri asteita tuosta “liika-ajattelemisesta”, käytätkös mitään rauhoittavia, masennuslääkkeitä, en haluisi ehdottaa mutta esim ketiapiinia (tai muita psykoosilääkkeitä?), itellä hillitsee ainakin bentsot melko hyvin, ny viikko sitten otettiin taas uusi mielialalääke käyttöön 2 vuoden tauon jälkeen, ns pakkokokeiluna, en ole ollut tyytyväinen, pariin kertaan koitettu noita ketiapiinia, ketipinoria ja molemmista olen luopunut hyvin äkkiä jonka jälkeen sanonut etten koskaan ota vastaan. nyt odottelen lääkäri aikaa, että pääsen keskustelemaan tuosta masennuslääkkeen poisotosta ja bubrenorfiinin vaihdosta fentalyyniin kun kivut ei hellitä mitenkään, vituttaa muutenkin kun ei pääse liikuttamaan itseään tai olemaan lasten kanssa tai saatika käydä bubrelaastarin kanssa kuumissa vesissä (esim kylpylöissä, saunassa)…

EDIT: Jaa joku ehti jo vastaamaankin… leptit on kuitenkin mielestäni viimeinen vaihtoehto mitä enää itse suuhuni laittaisin, mieluummin vaikka 9millisen…

Toisaalta kannabis voisi avartaa noita asioita, jos psyyke kestää, sinun kohdallaso ei varmankaan kun noita neuroleptejä olet puputtanut kuin jänis porkkanoita… toisaalta saattaisi pahentaa olon ja pistäisi ajattelemaan vielä pidemmän päälle noita asioita, tai niinkuin sanoin saattaisi aukaista jotain omia mietintöjään ja aukaista niitä solmuja mihin ei ole vielä “saanut” itseltään vastausta…

Psykiatrit sanovat omia mielipiteitään. Esmes mulle sanottiin, että masislääkkeet (jotka jo yksinään aiheuttanu mulle hypo/-maniaa); ni ganja voi laukaista tuon manian… Miten se sit onnistuu ilman pilveä pelkil masislääkkeillä?? :open_mouth:

Mä oon kelannut liikaa asioita niin pienestä kuin muistan. On ollut uni-ongelmia niin pienestä kuin muistan ja mä joskus antaisin melkein mitä tahansa, et sais hetken rauhaa omalta päältä… Ei… Mä en oikeasti ihmettelis jos menisin jossain vaiheessa elämää psykoosiin tän kelaamisen takia… Joskus tai oikeastaan yleensä (nyt en edes huomaa et soi pääs Juicen “Pilvee”) kuuntelen sekä musaa että pohdin; päässäni siis. Yritäpä siinä sit kuunnella mitä joku puhuu… Onneks mulla on sen verran hyvä muisti, et jos mulle sanotaan jotain ja kysytään et “etkö vastaa?” niin mikäli lause on sanottu juuri äsken; voin hakea sen muistista ja ymmärtää (=kuunnella, koska aiemmin kuuntelin omia päänsisäisiä juttuja joita on tähän mennes riittän yllin kyllin…) mitä kysyttiin. Ainoa ongelma on, että toinen pakostikin huomaa etten kuunnellut. Mä osaan sanoa jos kysytään et “mitä mä äsken kysyin?”, mutta kun sisältö on hämärässä, tarviihan se kysymys vastauksen ja aika loppuu kesken…

Mulla tää ongelma on mennyt jos seuraavalle levelille… Mä en oikeasti pysty puhumaan asiaa loppuun, jos on liian pitkä lause… Tää on vain pahentunut… Mä yleensä alan “säätämään”, selvänä siis siivoamaan; koska mä en KESTÄ kuunnella mun pohdintoja koko ajan. Ukolla on sama ongelma (ei miehel, se nukahtaa alta minsan) ja käyttää alkoa siihen… Neuvo tuon konstin mullekin, no oikestaan mikään ihme kun parempaa ei ole ollut… Tai on, met-amfe; apteekista ei saa (=en käytä) mut se on ainoa pirinmuoto joka ei oo koskaa saanu mua säätämää… Bussis haisi aivan pirille… Mikäli olis jääny samal pysäkil pois, olisin asiasta huomauttanut…

Lisäks mä puhun nopeammin kuin mitä ajattelen, ei hyvä… Kaiken lisäks juuri tuolloin saattaa sanoa jotain siansaksaa ku jää miettimään sanoja… ADHD-lääkkeet menny sen 3 vai 4v näillä ja kertaakaan ei ole nostettu… Mitä pidempään mä olen raittiina, mitä enemmän mä olen sairaana ja mitä enemmän joutuu kaivelemaan menneisyyttä; sitä sekavammaksi mä tulen… Siihen ei tuo ajattelu asiaa auta… :frowning: Meen kattoo salkkareita, ne on niin yksinkertaisia että ei tarvi miettiä kunhan pystyy keskittyy… Mutta, tää tapa on vain haitallinen… :frowning: Mulla alkaa tulee itsetuhoista käytöstä ja ajattelua jos liian pitkään ajattelen yksin. Asiat tuppaavat paisua yksinään ajatellessa…

PS. Ei riitä edes ajattelu, vaan ruumiineleet… 90% ihmisen käyttäytymisestä. Mä analysoin kaikkea, jopa tapaa miten psykiatri yrittää analysoida mua; tosin se saa aika harvoin suunvuoron ja silloin kun saa niin puhuu itse niin pitkään että puolet menee ohi korvien…

PPS. Psykiatri ehdotti tähän vaivaan joo suurta kasaa neuroleptejä ja tasoittavia… Tai koko mun pään ongelmaan… Sanoin sille, että valitettavasti mulla nuo tietyt lääkkeet estää ihan neuroleptit… Jos on lääke joka ei päihdytä, mut saan normi-olon ni tietty otan sen. Mutta kun pari v söin masislääkkeitäkin suurella määrällä ni mikään ei tuntun miltää; ei pahalt mut ei hyvältäkään. Jälkeenpäin kaikki oli harmaata… Not nice… No mulla on kyl hiukan suurempia ongelmia ku tuo ajatteleminen… Kuten se itsetuhoisuus mut elämä on… :unamused: :frowning:

Teksti on sekavaa, mä oon sekava… Eilen olin sekasin vaikka olin selvänä. Kolme ihmistä asiasta kysyi?!? :astonished: Mitään “näyttöä” ei ole, että jokin mättää… Tänään olin masikses, koska eilen olin överaktiv. Psykiatrikin laittoi kotiin, kun en kuulemma pystynyt keskittymään lainkaan… Noin hyvä keskittymiskyky ollut jo pari kk:tta… “Jaaijaai jaa jaaijaai jaa, everything`s over me…” Näin se musakin vaihtuu ihan lennossa… :stuck_out_tongue:

Mä yrtiän välillä mantrata et “älä mieti mitään, älä mieti mitään, ei tarvii miettiä mitään, on parempi ettei mieti mitään”. Sekin voi kyl lopulta käydä raskaaks. Sit väsähtää ja löytää ittensä taas ajattelemasta jotain raskasta.

Nyt mä dumppaan noita ajatuksia oluella ja televisiolla.

Paljon polttelun jälkeen ajatukset kyl on ihan hallitsemattomia. Juu ei ole kivaa se.

Joskus nukkumaan mennessä oon kymmeniäkin kertoja laittanu taas valot ja kirjottanu ajatukset paperille. Sekin jeesaa. Ihan päivälläkin. Saa sillä jonkun tolkun ajatuksiin.

:unamused: Psykoosilääkkeet kiltisti naamariin niin ei tarvii itkee. Olisko se kohtuutonta, häh?

Yrittäkää nyt edes!

Voikaa hyvin! :slight_smile:

Kyllä mä ainakin herkkänä ihmisenä kelaan liikaa asioita. Nyt vanhempana oon onnistunu vähän löysäämään mutta nuorempana oli kovempaa. Yksi syy mun bentsojen rouhimiseen on just siinä ettei tartte ajatella, kunhan vaan on. Olen huomannu sen että kun teen jotain järkevää, esim. käyn kaupassa, siivoilen, lenkkeilen, jeesaan kavereita ym. niin tulee parempi olo. Eli ei kannata liikaa keskittyä omaan itseensä ja ajatuksiinsa, vaan yrittää käyttää voimansa hyödylliseen toimintaan. Itse en kyllä neurolepteihin koskisi ennen kuin ihan viimeisessä hädässä, eli jos tulisi kunnon psykoosi.

Vedä Claba ite psykoosilääkkeet naamaan :sunglasses: . Mä en ole ainakaan mitään tuomiota saanut että edes pitäis ottaa, kyse oli mielipiteestä jossa tämä ihminen ei voi lääkkeitä määrätä… Mä en pysty syömä ssri-, snri(-lääkkeitä) tai mao-estäjiä… Mitä sitä vetämää psykoosilääkkeitä jos ei ole psykoosissa… Asumme kehittyneissä maissa joten pillerit kouraan ja ulos; äläkä ajattele! Jos ajattelet, älä ymmärrä…

Arpa poistui, Claba tuli tilalle…?

Tuntuu vähän siltä :laughing: Juu claba, voin hankkia sulle vaikka psykoosi lääkkeitä, rouhi niitä vaikka aamumurojen tilalla lautasellinen aamuisin ja päivällä ateriana ja iltana varmuuden vuoksi vielä tuplamäärä. Ite otan mieluummin ysimillisen suusta läpi kuin enään lepteihin kosken, ellen sitten ole psykoosissa jolloin oikeasti tarvitsisin niitä! Se on tullut vain lääkärien keskuuteen trendinä ja hope so toivoisin testien ja ihmisten valitusten ketä oikeasti huomaa ja uskaltaa sanoa, että sivuvaikutukset on aivan liian suuret verrattuna itse ongelmaan… Myöskin masennuslääkkeitä jaellaan holtittomasti, itelle just kirjotettiin cymbaltaa kun se autaa diabeetikoilla (en ole diabeetikko) kroonisiin neuropaattisiin kipuihin. kuitenkin syön bubrenorfiinia ja olen tod. näk. vaihtamassa sitä fentalyyniin koska ei toimi kunnolla kuin pitäisi… LÄÄKÄRIT kirjoittavat päivittäin niin paljon reseptejä, ilman edes katsomista onko se juurikin se oikea vaihtoehto, jos itse söisivät tai moni lääkäri ketä olisi ollut useilla kuureilla kuin moni meistä niin varmasti muuttuisi suhtautuminen mitä ensimmäiseksi kirjoittavat…

Masentavinta asioiden pyörittelyssä omassa päässään yksikseen on huomata aina lopulta ettei ole saanut oikeasti tehtyä mitään niiden asioiden edistämiseksi tai ratkaisemiseksi…

Mikä?

No niin höpsöt, ei niitä masennus- ja psykoosilääkkeitä ole pakko syödä jos ei haluu :laughing: . Eihä niistä ees päihdy eli ihan turhaa roinaa niin kauan ku tantat jakelee ilmasii opiaattei :wink: .

Arpa ei ole ollut Slaava-sedän nimimerkki. IIRC Arpa oli karppaava kulinaristi! Meitsi taas on totaalisesti allerginen kasviksille :sunglasses: .

Hyvinvointia kaikille! :slight_smile:

:laughing:

edit: En itse asiassa tarkoittanutkaan et ne olis sama hlö, vaikka toki sekin alussa kävi mielessä. Pointtina vaan oli et saatiin uus ylimielinen urpo paikalle, kun toisesta ei enää ole kuulunut. Arpa ei kuitenkaan haiskahtanut ihan yhtä pahasti trollille, sillä oli kyllä välillä ihan asiallisiakin juttuja.

Miks jengi vihaa veehoota? Hyeenaprinsessat tietenki vihaa sitä mut miks esmes sinä dark vader teet samoin. Veehoo oli hyvätahtoinen avoin seuramies jonka juttuja oli hauska lukea :smiley: .

Hyeenoiden osalta muistuttaa huvittavasti tilanetta jossa ryyppyporukassa oli eräs stara jota vosut vihas universaalisti niin paljon että koko porukka jäi kerran ilman piparia huorissa :exclamation: ja vielä Italiassa :exclamation: :exclamation: :smiling_imp:. Aivan käsittämätöntä eikä unohdu koskaan :laughing: . Mies oli kuitenki herraseurassa aina hyvä luotettava jätkä loppuu asti. Ja sillä on väliä :neutral_face: . R. I. P.

Voikaa hyvin! :slight_smile:

En lukenut kaikkien viestejä mutta aloittajalle niin epävarmuudesta omaa itseäsi kohtaan tuo kuulostaa tai sitten olet vaan niin herkkä ihminen. arvosta itteäs vaan sellasena ku olet ni eiköhän se hyvin mene.

Ja päihteet ei kyllä siihen yhtään mitään auta muuta kuin hetkellisesti. Ja jokasella ihmisellä on omat viat me nyt vaan ollaan tällaisia.

mut jos koko ajan pitää miettiä että miksi nyt tein noin ja näin ja sanoin noin ja näin ni ajattele että vitut siitä mitä mä sanoin, voin sanoo tasan mitä haluan!!

Eli Toisin sanottuna niitä Ballseja kehiin! ei täs paskassa maailmassa muuten pärjää.

Juu hieman offia, noin 50% kivun vientikin olisi komjaa, ja ei tässä ole oltu vasta kuin pari vuotta, tuosta bubresta en kuitenkaan tykkää, varsinkaan laastarin muodossa, huomenna meen keskustelemaan lääkärin kanssa vaihtoehtoisesta lääkityksestä, oxycodonia tai oxycontinia ajattelin depot muodossa eli sen 12 tunnin kestävää eikä oxynormia mikä kestää sen 4-6 tuntia. laastaria en kuitenkaan halua enää kun haluan päästä saunomaan ja opettamaan lapsiani uimaan. ikää on juu vasta 25, olen ajatellut työhönpaluuta kun selkä ollaan saatu kuntoutettua, pari kk sitten sain kuitenkin väliaikaisen eläkkeen päätöksen (kuntoutustuki, kulkee vaan samalla nimellä) ja nyt pääsi repeämään uudestaan haava mikä oli jo 3kk kiinni :confused: Jos en töitä kuitenkaan löydä niin olen saanut käsityksen täällä olevista uudelleenkouluttautumisesta mistä maksetaan melko hyvin, kaverilla oli sama tilanne selän kanssa 3 vuotta, nyt meni kouluun ja startti raha oli 1000e, + 1000e joka kuukausi + puolelta vuodelta nelisensataa bensarahaa, eli harkitsen uudelleen kouluttautumista myöskin kun tilanne on siinä vaiheessa, siinä tietty sitten pudotuksia miedompiin oppareihin samaa rataa kun ja jos selkä alkaa liikkumaan, tod.näk kuitenkin ikuisesti vaivana minkä kivun erikoisylilääkäri tjsp vuosi sitten mulle sanoi kun kortisoni piikkejä selkärankaan löi, mutta kuitenkin paljon helpompi ja miedommilla lääkkeillä pärjäisi kun kuntoon saataisiin.

EDIT: Juu eli tänään kävin lääkärillä joka olisi määrännyt oxycontteja, mutta halusin, että kirjoittaa oxocodonia koska on puolet halvempaa… nyt laski kipulääkkeiden hintakin 1/3 verrattuna bubreen. [Poistettu hintatietoja -Päihdelinkin moderaattori]