Haku ei löytänyt vanhaa ketjua eli nyt uusi, kuis koira oppii istumaa. No kunnon tuoli ja telkku päälle. aijaa.com/0h1c76
Hah 
. Parempi tuoli sillä on, kun meillä yksikään. Kiva nähdä kuva uudesta kaverista, saanko kysyä mikä sen nimi on?
^^ Tiiäkkö Neuro, toi sun uus koira-kaveri on melkein kaksoisolento mun tutun koiralle, joka on myös niitä ns. rescue-koiria venäjän puolelta… 
Ihan saman näköinen ja samankokoinen, ja just tollanen pystykorvainen, ja muistuttaa vähän saksanpaimenkoiraa mut “pienemmässä” mittakaavassa. 
Ei ole tippaakaa saksanpaimenkoiraa, venäjän laikaa ja sitten herra tietää mitä. Laikaa enin osa ja Chas nimihän näkyy kuvassa. Purenta erittäin leikkaava, dopperivainaan lelut silppusi eikä kaupoista ole löytynyt vielä yhtäkään joka tunnin kestäis. Savustetun poronjalan puree kuin porkkanan poikki yhdellä haukulla, pidin dopperia viisaana mutta tämä on viisas ja viekas kaveri. Kerran voit ehkä juksata mutta ei toistakertaa. Kaverilla ollut 4 sakemannia ja vannoo et tässä ei yhtään ja eläin lääkäri sanoi et ei yleensä pelkää koiria mut nyt pitää panna kuonokoppa kun se häntä niin katsoo sillä silmällä, lähettiin pois ja mentiin toiselle elääkärille joka ei moista skeidaa puhunut. Eka koira mulla joka ei anna ottaa luuta pois, ei murise eikä hauku vaan tuhajaa niskakarvat pystyssä. Hyvin erikoinen luonne nyt ku on kotoutunut, ei tule mamut pyytämään puhelinta lainaan. Muut koirat, kissat ja lapset on leikkikavereita, mun kanssa ulkona kaikki OK mutta vaimolle ei isot miehet saa tulla lähelle. Kokoa on vaikea arvioida kun tuoli on iso, ostin itselleni ku on säätöjä mut ei sittenkään selälle hyvä ja nyt nurkassa.
^ Okei, no tää mun tutun koira muistuttaa sakemannia väritykseltään aika paljon, ja sillä katoin tota sun laittamaa kuvaa et aika lailla samaa näköä.
Mulla on itellä jo toinen sakemanni menossa, ensimmäinen lähti “paremmille metsästysmaille” jo kauan sit.
Ja sit alettiin miettii uutta tilalle, ja eipä siinä ollu oikein vaihtoehtoja ku ottaa uus saman rodun edustaja…
Nää on vaan niin erilaisia ku muut (jokaisella on se oma suosikki rotunsa), et se oli sit selviö minkä rotuinen pentu tuli pureskelee kenkiä ja leluja…
No, siitäkin on jo 6-vuotta, et nykyään tää meidän yli-kasvuinen ukkeli on jo ihan miehen iässä, koirien vuosissa ku lasketaan…
Saa nähdä kun aika jättää tästä nykyisestä, et mites sit suu pannaan… 
Pojan kans ovat ku paita ja perse, ja ei tarvii hätäillä poitsun perään millonkaan, kunha vaan on doggi mukana.
Ja samoin jos kauniimpi osapuoli menee lenkille, niin ei tartte hänenkään pelätä yhtään mitään.
Se on jännä miten koirat sen vaistoaa, kun mun kans sen käytös on taas sit ihan erilaista…!
Se sellanen ylimääränen “vahtiminen” jää pois, eikä sen käytös ole lähellekkään sellasta ku esim. pojan kans.
Mulla oli eläinlääkärin mukaan ehkä suomen suurin uros dopperi 53Kg ja laihikselle ei käskenyt, se oli lihaa koko jätkä. Tämän Paten painoa saatte arvuutella, kun tuli tarhalta tänne Pohjanmaan lihapatojen ääreen kasvoi ihan silmissä ja kasvaa vielä. Katotaan ettei liho.
^ Ilmeisesti sit uros dopperi ollu, kun yli 50kg on paino noussu…!?
Ohan siinä jo hyvä paino, ku aatellaan et dobermanni on kummiski sellainen lyhytkarvainen ja jäntevä rakenteinen. Siis ei sellainen mastiffi tyyppinen ollenkaan.
Meillä painaa kans toi äijän jöllikkä sen 55-60kg eikä voi sanoa, et olis edes läski…
Vaakassa on asteikko 135kg ja mä itte painan vähä yli 80kg, niin heti kun yritän nostaa tota ukkoa syliin, niin vaaka painuu pohjaan ja yli ns. asteikon…
Vaan onhan tolla korkeuttakin, ku säkäkorkeus on 72cm, mikä on ihan liikaa sakemannille ku ihanne uroksen korkeus olis 65-68cm.
Vaan eipä haittaa ku ei olla näyttelyissä juostu eikä tulla juoksemaan!!
Se on mun mielestä ihan pelleilyä ku koirat on kun jotain “koriste esineitä” ja niitä sit arvostellaan jonkun olevinaan tietyn “ihanne mallin” mukaan… 
Mäkin haluan koiran, kun liikun miehen sairauden takia lähes aina yksin. Erilaisen kulttuurin edustajat huutelivat mulle eilen “anna, anna, anna”. En viitsinyt edes sanoa mitään… En tiedä tollaset mätämunat pilaa järjellisten maineen. Eikä toi ollut mikään rasistinen heitto, yhtä paljon mua ärsyttäis jos suomalaiset kundit huutelis mulle tollasia. Niillä on kyllä sentään täällä sen verran käytöstapoja, että ei ole tarvinnut ikinä tollasta niiltä kuunnella. Tosin painotan, että koira ei mun mielestä ole mikään puolustusväline, eikä koriste jota näyttelyissä kuljetetaan, kuten ei kissakaan. Olo olis kuitenkin turvallinen, jos olis joku mies matkassa käsipuolessa iltasin varsinkin.
Mut meillä on noita kissoja ja kyl mä tiedän, että jos ottaisin koiran niin hoitaisin sen kunnolla, koska en voisi kohdella eläimiä laimin. Silti mulla ei ole sitä auktoriteettia, eli kun kissoja ei sillai tarvitse komennella. Paitsi välillä ruiskuttaa kukkasumuttimella vettä väliin, kun matsaus yltyy vähän liian lujaksi. Koirien kanssa muutenkin olis sit vaan lenkitettävä säällä kun säällä. eikä musta vetelyksestä olis siihen ja kouluttaa ne tavoille, joten mä jään tähän sellaseksi crazy catladyksi.
Pate on tyylikkään näkönen jätkä ja selkeästi kiltti niille kelle pitää. Melkoinen hammasrivistö vaan taitaa olla kaverilla kun kaikki lelut rikotaan. Painoa en osaa yhtään arvata. Teillekin voi tulla yllätyksenä minkä kokonen siitä lopulta kasvaa, kun muut rodut ei ole tiedossa.
^ Joo sellasta se on, ja mitä kauniimpi nainen niin sitä enemmän ne huutelevat. Ikäänkuin kaunis nainen olis automaattisesti joku maksullinen ja hänelle voi huudella ja heittää just tollasta kyseenalaista “läppää”…
Mut voin luvata Chas, et jos lainaisin tota meidän körilästä sulle lenkkikaveriksi, niin ei kuuluis yhtään ainutta huutoa…
Edit. Ja koira ei tosiaan ole mikään koriste tai tappelu väline, niinku totesitkin.
Mut turvaa se tuo esim. nais-ihmiselle tai vaik nuorelle joka yksin joutuis liikkuu tai lenkkeilee.
Ja aina pitää muistaa se, et siellä taluttimen toisessa päässä oleva, on vastuussa siitä koirasta ja sen tekemisestä…!!
Mulla on semmonen pikkunen chihu kotona. Niin siinä sitten kävi kun annoin miehen päättää koirarodun… 
Sakemanni piti tulla, nyt on vähän eri kaliberin vahti.
Mutta olen täysin rakastunut tähän pikkuiseen. Oppii mitä tahansa ja miellyttämishalu on todella kova. Unelmakoira. <3
Mulla on Sudanissa syntynyt naapuri, ihan musta ja muslimi. Silti on joulukuuset ja valot kun sanoo että maassa maan tavalla, on käynyt Suomen armeijan ja tietenki käy töissä, meillä ns. vuorotalkkari systeemi ja kun pikkasen koitan lunta lykkiä sanoo anna kun hän pluukaa ku tietää mun selkävian. Hänellä vaimon kanssa kaksi kääpiö pinseriä, usein jutellaan ja selvispä sekin miksi muslimit pelkää koiria. Koira on saastainen ja jos puree niin ystävät hylkää, kesäisin krillataan pihassa ja syö vähän makkaraa kun lapsensa ja vaimo tykkää. Alkoholiin ei koske mutta kun oli talkoot maistoi olutta ja antoi loput vaimollensa, kysyi multa pitäisikö sen olla hyvää. Silittelee meidän koiraa kun kerran lapsetki silittää, nauroi kun dopperin kanssa kävelin ja hänellä ne mini dopperit, sanoin et osta ruokaa jossa lukee isoille koirille niin nekin kasvaa.
Lähellä pari pikipruukin kerrostaloa joissa maahanmuuttajia asuu, ilman koiraa vaimo ei uskaltaisi siittä ohi kulkea.
Mä kerron joskus minkä painoise on, tuskin pahemmin enään kasvaa toki vankistuu. Kun pääsi meille 10kk ikäisenä otti vielä kasvupyrähdyksen, puuroa ja muuta lähes hyödytöntä tarhalla saanut, Pohjanmaan lihapadat sopivassa määrin on koiran ruokaa ja rustoluut joissa lihaa. Joo dopperimme oli liian korkea ja painava eikä elääkäri kehoittanut laihduttamaan, silkkaa lihasta mutta lopuksi lonkat esti polkupyörä lenkit niin terävin kärki tietenki rapistui. Paten valjaita on pitänyt säätää jo muutaman kerran mutta oli kyllä laiha tullessaan, Venäjän karanteenissa tuskin kaalisoppaa parempaa ruokaa sai ja koira on lihansyöjä.
Toinen kissamme on nyt ihastunut kaljalavaan, siis tarkemmin siihen 20-päkin aluspahviin, ja tahtoo nukkua ja muutenkin makoilla siinä . Yöksi tulee kyllä sänkyyn, mutta muuten tuo on nyt makuupaikka numero 1, vaikka kyllä täällä riittäisi vaikka kuinka vartavasten kissoille hankittuja petejä. Jäi viime dokailukerralta tuo pahvi lattialle lojumaan ja siitä lähtien katti on siinä viihtynyt. Eihän tuo oikein mun tarkoin suunniteltuun sisustukseeni istu(Juu, tämä ei todellakaan ole mikään bissetölkkien ja viinapullojen hylsyillä ym. roskilla sisustettu spurgukämppä, niin juoppo kuin olenkin ja harvemmin isäntäkään lasiin sylkee :mrgreen: ), mutta en nyt ainakaan toistaiseksi henno sitä pois heittää, kun toinen on siihen noin tykästynyt <3. Menköön kissan hyvinvointi mun sisustusmakuni ja siisteyskäsitysteni edelle 
.
Mikä ihmeen fetissi kissoilla muuten on yleensäkin pahvilaatikoita kohtaan? Meillä kun tulee Zooplus-tilauksella kissanhiekat (sellainen puuhpohjainen) ja tilateen ruokia yms. niin kyllä siitä aina ilo ja riemu repeää kun ne laatikot tänne ilmestyvät. Saman laatikon jos jättää, niin sitten sitä aletaan dissata eikä se olekaan enää siisti.
Kun uudet laatikot lojuvat tyhjänä eteisessä, ennen kun ehdin niitä viedä niin meillä on just sellasta maratonia ja sit kissa hyppää jonkun metrin loikan sinne tyhjään lootaan. Erityisen kivoja ovat myös liian pienet laatikot. Että niihin täytyy tunkea niin että kissa pursuaa ulos jokapuolelta.
[Poistettu asiatonta - Päihdelinkin moderaattori]
^^ Kyllä mä pahvilaatikot ymmärrän, eli onhan se kiva pesä, johon voi itsensä tunkea ja sitten joogailla sieltä pois ja hauskaa on , mutta kun tuossa kaljalavan pohjassa ei ole niitä laitoja, vaan ainoastaan se aluspahvi. No, siinä katti viihtyy edelleenkin ja viihtyköön minun puolestani . Laitoin sen tuonne yhteen keittiön soppeen, missä se ei ole ihan jaloissa, eikä suoraan silmissä, mutta sen verran paraatipaikalla kuitenkin, että kissa saa siitä seurattua huushollin menoa. Ei siis pelkästään nuku siinä, vaan muutenkin makoilee ja mm. suorittaa peseytymistoimet siinä.
Yotubessa oli hiljattain juttu tuosta kissan laatikko “himosta”, kun lattiaan laitettiin vain teipillä laatikkon muotoinen alue niin kissat halus heti makoilla siinä laatikossa. Oikea pahvilaatikko jossa ei ole kovin korkeet laidat on kissoille erityisen mieleen, kokeile.
Meillä emäntä sai mattokaupoilla kaksi pyöreää karvamattoa ja ajatteli näin rapakelin ajan pitää eteisessä niin meidän koira heti meni rullalle niihin makaamaan, niin niitä sai kaksi eriväristä ja kun toinen rapaantui niin toinenki toimi. Ne ei todellakaan ole sisustukseen sopivia mutta ei raaski nyt hävittääkkään.
Aika hassu juttu, toki teipattu laatikko lattiassa. Toisaalta kun mietin, niin jos vaikka pelattiin joskus jotain lautapeliä niin kaikkien huomio kun keskittyi siihen, niin kissan oli pakko mennä makaamaan juuri sen lautapelin päälle. Keskelle sitä, kaiken päälle. Täytyy leikata vähän lyhyemmäksi reunat pahvilaatikosta. Se on jännä, että tuli tänne asuntoon mikä tahansa uusi vempele tai muu niin se täytyy heti valloittaa. Toki ymmärrän, että kyse on paljon siitä että se haisee vieraalle ja pitää merkata omaksi. Koirilla varmasti sama meno.
Koiranne sai sitten kaksi mattoa.
Winston: Jos se katti on huomannut, että sä keskityt kaljalavaan, niin siitä on hyvä vahdata teidän meininkiä ja olla menossa mukana.
Tuplat.
^ Tuo on ihan tuttua, että pelataan jotakin lautapeliä tai läimii vaikka yksinään pasianssia ja kissa kellahtaa huomiokohtauksen sattuessa juuri siihen päälle ja kehrääkin niin maan perkeleesti, että naapuriin saakka kuuluu . Sama juttu myös, jos makaa lukemassa kirjaa, niin kissa änkeää siihen mun ja kirjan väliin vaatimaan huomiota niin, että yritä nyt siinä sitten kissan ylitse ja ohitse kuikuilla ja saada jotakin luetuksi .
Nyt päiväkävelyllä tuli vastaan joku kaukaasian paimenkoira joka haukkui ja ärisi, sanoin et pidä koiras kiinni tai käy huonosti kun mun koira tuhisi. Ei pystynyt tai halunnut pitää niin mun koiro puri sitä kaulaan, rähisijä antautui ja meni seljälleen. Oma päästi irti ja pani käpälän toisen vatsan päälle, niin se kova elämä koulii ja on mun eka koira joka ei anna munkaan ottaa luuta suusta. Kynsien leikkuu ei meinannu onnistua ilman kummipojan apua, tein sen mitä nuori uroskoira ilmeisesti kaipaa eli istuin päälle ja poskista kiinni niin kauan että katsoi mua silmiin. Nyt ei mene mun ohi vaan katsoo pysyykö tuo vanha pomo mukana, luuta en vieläkään saa suusta pois mutta nöyränä tuo ja pudottaa sen mun jalkoihin. Se on namin paikka ja tietenki luu takaisin.
Jännä juttu kun puhdistin asetta, liikkuvat taakse et saa purettua niin koiro meni heti sängyn alle. Sielä venäjän karanteenissa varmaan monta sairasta koiroa vietiin saunan taakse ja niskalaukaus, tällä on Pet Passissa merkintä että kastroinin yhteydessä otettu neula näyte maksasta eli jotain loisia etsivät ja siinä ehkä syy saunantaakse viemiseen. Kova työ pitänyt tehdä ettei enään ole ero ahdistusta ja pelkoa joutua taas pois, kovaan rakentelee omia paikkoja ja yöllä tulee aina meidän jalkoihin nukkumaan. Nuorena (8kk) kastroitu ei oppinut edes nostaan jalkaa ja merkkaamaan, nyt nousee jalka ja pikkasen merkkailee, ei kylläkään joka tolppaa.
Vaikka joskus yöllä pitää viedä ulos on se meille rakas, ei pissaa sisälle vaan makaa ja nuolee pissansa jos yöllä hätä. Sekin helppaa kokoajan ja mitään suolasta ei anneta syödä vaikka kuinka kerjää, no vaimo joka ei lisää suolaa ruokaan antaa joskus nuolla lautasensa.