Hei
En voi olla ainoa, jolla lääkehanat menneet kiinni rajojen sulkemisen jälkeen. Mitä nyt?
Mulla pahimpana riippuvuutena on bupre jota on mennyt päivittäin joitain kuivia kausia ja muutamia lopetusyrityksiä lukuunottamatta yli 4 vuotta. Tähän päälle oon vetänyt millon mitäkin on käsiini saanut esim lyricasta tykkään (ei ole respaa) ja tramalia sekä opamoxia syön omilla resepteillä mut toki nekin on nyt lopussa enkä tiedä uusitaanko reseptejä, oon jo aika pitkään saanut niitä kikkailtua ja mun tuurilla se onni loppuu tähän samaan paskaan saumaan.
Vaikka en ole ikinä ollut nopeiden perään, niin kun sain medikinettiä käsiini niin tokihan sitäkin piti kokeilla. Mut siihenkään siirtyminen ei ole nyt vaihtoehto.
Mulla vaan alkaa pää ja kroppa hajoamaan, kun ei mitään tietoa koska saa taas lääkettä (subua, tässä kohtaa kusen hunajaa jopa xonesta) sillä mistään ei tosiaan saa ainakaan täälläpäin mitään.
Töissäkin pitäisi käydä, katsotaan kuinka monta päivää vielä saan edes itseni sängystä ylös.
Onko kenelläkään mitään hyviä ideoita miten tästä selviää hengissä ja täyspäisenä?
Vertaistukea? Muita jotka kärvistelee kipeenä?