Laahustusta

Kiitos vinkistä! Kuulosti sen verran kiinnostavalta, että pitää tuota merisuolavettä ihan kokeilla.

.

.

.

Tervehdys!

Kyllähän tämä on kivinen tie kulkea, tämä alkoholistin polku on täynnä vaaroja ja houkutuksia… Kun pysyy päivän raittiina niin illalla voi kiitellä itseään ja olla hitusen ylpeä kun voitti kiusauksen.
Mutta miksi elämä rupeaa tuntumaan välillä tylsälle ja liian tasaiselle kun on raittiina?
Tavallaan tulee ikävä alkoholia ja sitä hulluutta jonka se tuo, ihan älytöntä :open_mouth:
Onko se hauskaa juoda päänsä turraksi ja tehdä asioita joita sitten katuu ja kaikkea ei ees muista,
rahaa palaa paljon koska join suuria määriä ja toleranssi on korkea, vituttaa vaan entistä enemmän sitten kun rupee selviään ja oksentaa siinä pari päivää ennen kuin elimistö palaa normaaliin rytmiin…
Kroppa tärisee ja tutisee ja ajatukset ovat ihan sekasin, tätäkö minä halusin?

Tollasta se on ollut aina juomisen jälkeen, ei ole kertaakaan tullut hyvää oloa ja iloisuutta.
Tähän palaan aina kun tekee mieli juoda ja kysyn itseltäni kannattaako ?
Paremman mielen ja olon saa liikunnasta jota nyt jaksan harrastaa kun ei krapuloita ole,
mitään raittiuslupauksia ei kannata tehdä, elää päivän kerrallaan selvänä ja on kiitollinen siitä :slight_smile:
Kännissä ihminen on todellakin ääliö, sopii itseeni 100 prosenttisesti vaikka luulin olevani fiksu :laughing:
Teot ja puheet kertoivat toista ja niitä sai sitten hävetä pitkään…

Noihin tylsyyden tunteisiin sanoisin, että varmasti kaikilla meistä niitä on ensimmäisinä raittiina kuukausina, eli kuuluu asiaan. Ottaa aikansa, että juomisella sotkettu aivokemia alkaa korjaantua ja mieliala kirkastua. Ja onhan kaikkiaan kyseessä melkoinen elämänmuutos, kun kaikki tilanteet ja tuntemukset pitäisi oppia ottamaan vastaan ja käsittelemään ilman sitä entistä “pikahelpotusta”, mistä voi aiheutua oma stressinsä. Mutta se kannattaa kyllä :wink:. Stressinpoistajana kaikenlaiset kotikonstit ovat arvossaan, ulkoilu ja liikunta yhtenä parhaimmista.

Monelle ensimmäiset raittiit kuukaudet ovat juuri se vaikein paikka, kun oma mieli roikkuu vielä menneessä ja toisaalta haluaa päästää siitä jo irti. Mutta kunhan vain pitää elämänsä “pienenä”, ottaa päivän kerrallaan ja tekee sen oman parhaansa omien asioidensa eteen, niin pikkuhiljaa asiat alkavat näyttää selkeämmiltä. Maailma ei muutu sinänsä mihinkään, mutta oma tapa suhtautua siihen ja kanssaihmisiin muuttuu hiljalleen, ja toisenlaisella elämänasenteella sitä juomistakin tarvitsee miettiä yhä harvemmin…

Ongelma ei ole siis pohjimmiltaan itse alkoholissa, vaan siinä omassa elämänasenteessa. Tuon ymmärtäminen ottaa aikansa, mutta siitä ei tarvitse olla huolissaan. Tärkeintä, että ymmärtää pitää päänsä selvänä ja antaa asioille mahdollisuuden ruveta korjaantumaan. Kevät on tulossa, monessakin mielessä. :slight_smile:

–kh

.

.

Kertoisitko uskostasi huolimatta, mistä eilisessä viestissäsi on kyse? Alla katkelma siitä. Tummensin vielä kohdat, jotka eniten ihmetyttävät, sillä tekstisi on minusta niin törkeän ylimielistä, että sitä on vaikeaa uskoa. Tuosta saa sen käsityksen, että sinä käytät juovien ihmisten syyllisyyttä omien etujesi ajamiseen.

Olet kertonut olevasi siviilissä työnantaja, jolla on lisäksi reilusti itseäsi nuorempi naisystävä. Ovatko alla olevat esimerkit siis omasta elämästäsi?

–kh

.

.

.

.

.

…ja tiedät tasan tarkkaan itsekin, että se kannattaa jättää ihan vain suunnitelman tasolle. Toisaalta, jos juoda haluat, niin siitä vaan, ei sinua kukaan voi estääkään. Mutta suosittelisin, että juot ison tuopillisen vettä, vissyä tai mehua (tai vaikka kahvia jos siltä tuntuu) ja harkitset sitä oluen hakemista vaikka huomenaamuna uudelleen… :wink:

.

Juu, en sitä tarkoittanutkaan, ettet olisi saanut tänne kirjoitella! Sehän on tosi hyvä juttu, että tulee mieleen ensin kirjoitella tuntemuksiaan tänne, kuin että oikeasti lähtisi sitä kaljaa hakemaan! :slight_smile:

Mulla on melkolailla samat fiilikset, ajatuksia on niin että tuntuu ettei ne mahdu tähän yhteen nuppiin… :wink: Mutta toisaalta, minäkin olen tässä viime aikoina oppinut pitämään itsestäni paljon enemmän kuin ennen, joten ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin! Odotan tulevaisuutta tosi jännityksellä!!

Tsemppiä sulle Laahustaja, se huominen tuloo sieltä kyllä laahustaenkin ja huominen aamu on ihana, kun saa nostaa aamulla krapulattoman kropan sängystä ylös! :slight_smile:

.

Moro Laahustelija!
Mielelläni kuulen kuulumisiasi. Mulla itselläni samanlainen tausta kuin sinulla, joten tiedän miten hankalaa on ahdistuneena ja yksinäisenä voittaa tätä ongelmaa.
Mutta kirjottelehan taas kun reisusta palajat.

.