Aikoinaan Tanskassa Roskilde-festareilla innostuin tästä siellä niin muodikkaasta mudassa möyrimisestä ja liukumisesta. Se oli tosi hauskaa siihen saakka, että hotellille päästyäni aloin miettiä, notta millä helevetillä saan ne läpeensä mudassa kyllästetyt kamppeeni puhtaiksi. Oli minulla toki vaihtovaatteita matkassa, mutta ei se niin kovin kivaa ollut raahata niitä kuivuneen mudan peittämiä rytkyjäni jätesäkissä takaisin Suomeen. Jälkeenpäin tuo muisto yksinomaan naurattaa 
.
Pietari on monellakin tapaa näkemisen arvoinen kaupunki, mutta tullimuodollisuudet Venäjälle mennessä ovat aika kuumottava tilanne, vaikka minulla ei ole edes ollut mukanani mitään kiellettyä ja kaikki asiakirjani ovat olleet kunnossa. No, onneksi ei tarvitse mennä sinne enää ikinä tässä elämässä.
Elämän syrjässä pitävät kiinni hyvin monet asiat. Hyvä parisuhde maailman parhaimman ja rakkaimman miehen kanssa, hyvät ystävät, eläinystävät eritoten mukaan lukien. Ylipäätään se, että saan tuntea ja vastaanottaa rakkautta. Liikunta, lukeminen ynnä muut harrastukseni ja projektini. Musiikki. Esteettistä silmääni hivelevät elämykset. Uuden oppiminen ja uusien asioiden oivaltaminen. Uusien ihmisten tapaaminen. Reissut kotimaassa ja välillä vähän ulkomaillakin, mutta myös se, että minulla on ihana koti, jossa viihdyn, voin rauhoittua ja tunnen oloni turvalliseksi jne., jne.
Sanotaan näin, että elämän syrjässä on helppoa pysyä kiinni ja nauttia elämän suuremmista ja pienemmistä iloista nyt, kun mielenterveyteni on niin hyvässä kondiksessa, kuin se kaltaisellani syntymähullulla voi olla.
Ulkoilmafestarit ovat tietysti aina ulkoilmafestarit ja kuuluvat olennaisena osana kesään, mutta lopulta riippuu ihan bändistä/artistista toimiiko se paremmin isolla ulkolavalla vai intiimimmässä tilassa jollakin hämyisellä klubilla.
Oletko koskaan tehnyt lastensuojelu- tai eläinsuojeluilmoitusta?
