Kyntöhärkä romahti

Tasan vuosi taas meni täysin raittiina mutta sitten yhden kovan työkeikan jälkeen korkki mökillä aukesi ja siitä tuli sitten enemmän tai vähemmän yhden kuukauden putki. Avioero ja asumusero siitä seurasi, työpaikan saan ehkä jos hyvä tuuri käy joten kuten pitää mutta paljon muuta meni pieleen. Kävin välillä katkaisussa mm. Eiran sairaalassa mutta eihän se viikonloppu mitään auttanut, hurjan laskun sieltä vain sain. Nyt sitten olen ollut kolme päivää ilman alkoholia ja aloittanut Antabus kuurin etten heti ala juomaan uudestaan. Mieli on musta kuin syksyinen yö. Siihen alkoholi tuo hetkellistä valoa mutta tiedän ettei elimistönikään olisi enää kauan kestänyt ja jo nyt ollut hurjia oireita.
Miksi tänne sitten tulin valittamaan kohtaloani, ainakin sen tähden muistuttamaan mitä siitä seuraa kun korkki aukeaa pitkän raittiuden jälkeen, kiinni laittaminen voi olla vaikeaa kuten minulle kävi. Pitäisi nollata nuo raittiit päivät mutta siihen ei taidot nyt riitä,
Silti kaikille mukavaa viikonloppua!

On kyntöhärkä ehkä aika väärin nyt todeta, että mukava kuulla sinustakin pitkästä aikaa… jokatapauksessa muutamaan kertaan tuossa sinun ollessa katvealueella täältä, kuitenkin mielessä olet käväissyt…

.keskiviikkona kävin kylässä työreissun ohella kaverini luona joka on ollut nyt raittiina 3 ja puoli vuotta…totesi minulle, että vuoden kohdalla tulee todella rankka välivaihe ja kynnys raittiuden suhteen…enpä tiedä kuinka tuohonkaan sitten tarpeeksi hyvin voisi ennakkoon varautua…elämäähän tää on ja joka päivä tuo uudet haasteensa selvitettäväksi…

Kiitos kun jaoit tilanteesi ja olosi täällä…omat sympatiat ainakin on nyt sun puolella ihan niinku vilpittömästi…en edes osaa kuvitella olotilaasi nyt…rankalta kuullostaa elämäntilanteesi nyt niin monilta osin…onneksi henki on ainakin tallessa…voimia nyt kuitenkin toipumiseen!

Hei Kyntöhärkä

Tärkeintä että olet elossa, ja elämä jatkuu. Ei muuta sitten kuin uutta alkua raittiuteen, ja siitähän se taas alkaa päivä kerrallaan.

Voimia, ja hyvää raitista viikonloppua.

Aiwan kamalaa luettavaa!

Sait sentäs poikki tuon hirveän putken. Minulla menikin sen 13 vuoden raittiuden jälkeen useampi vuosi juopotellessa ja seuraukset oli sitten mitkä oli.

Mutta kyllä siihen synkkyyteen vielä valoa tulee kunhan pysyttelet raittiina.

Mä otan osaa syvästi tuohon tilanteeseen. Mutta selvisinhän minäkin siitä synkkyydestä niin kait siitä muutkin selviää.

Tervetuloa takaisin tännekin!

Katkaisun ja krapuloitten jälkeen vaan pitämään päivä kerrallaan korkki kiinni. Avioeron jälkeen on se hyvä puoli, että yksin eläessä Hesassa voi toista häiritsemättä raittiutensa ylläpitämiseksi hakea vaikka joka päivä vertaistukea samoja kokeneilta alkoholisteilta, ihan kasvokkain niin kuin tiedätkin.

Tänään et ole yksin

Oi ei… :open_mouth:

Melkosta. Ehkä kuitenkin sitten, kun tomu on laskeutunu ja oot saanu haavas nuoltua, näyttää kaikki hieman valosammalta.

Parempaa ja kuivempaa syksynjatkoa!

Rankka jakso pojalla - voimia! :blush:

En usko, että se vuosi silti turha oli, vaikka tappioon päättyikin, kyllä siitä jotakin jää. Oma räpiköintini alkoholin tervatulla katolla sisälsi sekin runsaan vuoden juomattomuuden - ja sortumisen. Se oli kuitenkin yksi rakennuspalikka nykyisen, yhä jatkuvan juomattomuuteni muodostumisessa. Huomenna on paremmin!

Kiitos kaikille kannustajille ja osanottajille! Kyllä tässä olo on kuin kyntöhärkä olisi työnnetty tiukan piikkilanka-aidan läpi ja haavojen nuoleminen on käynnissä mistä Tyräkki tuossa mainitsikin. Itse asiassa minulle lapsuudessani oikeasti tapahtuikin niin kun menin pienenä poikana pellolle missä oli vihainen härkä enkä tietenkään uskonut että minulle voisi käydä mitään pahaa olihan pelto sen verran iso. Mutta kyllä pienen pojan vauhti ei riittänyt härän vauhtiin kun se hyökkäsi ja viimein oli tosiaan pyrittävä tiukan piikkiaidan läpi selvitäkseen. Veri naarmuja oli joka paikassa mutta kesti aikansa ja omat haavojen tyrehdyttämis konstit kävin läpi, yritin nimittäin aitasta löytämälläni villapaidalla tyrehdyttää verenvuotoja ennen kuin tunnustin että ei auta muu kun mennä äidiltä apua pyytämään vaikka lisäselkäsauna siihen aikaan oli hyvin todennäköistä tuollaisesta tyhmyydestä.
Niin se on että aloitettava uudelleen mustikan keruu kun kerran koppa kaatui.
Aurinkoista sunnuntaipäivää kaikille!

Ihailtavaa kuitenkin, että jaksoit kertoa asian täällä! Kunhan taas pääset alkuun, niin alkaa näyttää valoisammalta. Itse monet kerrat retkahtaneena luulen ainakin vähän tietäväni, miltä tuntuu nyt… …ja vielä, kun siitä seuraa näitä jatkojuttuja perheen yms. kanssa. Kesti kauan ennen kuin pääsin kunnon alkuun raitistumisessa ja alkuahan tämä edelleenkin on, näitä kirjoituksia lukiessa, kun totuus aina muistuu mieleen, se on vain korkin narahduksen päässä se retkahtaminen … …Itselläni on ollut niin monta “läheltä piti” -tilannetta. Voimia kuitenkin! Meille kaikille!

Mitä kuuluu Kyntöhärälle?

Kiitos Thuja ja Metsien Mies kiinnostuksesta kuulumisiani kohtaan. Olen nyt ollut tasan kaksiviikkoa raittiina, olen ottanut Antabukset käyttöön, ensimmäiset viikot , kuukaudet ovat kuitenkin vaikeimpia. Olisi pirun tärkeä pysyä jotenkin kasassa kun tuo avioerokin tuli ja kaikki sillä puolella menee uusiksi. Tietysti olisi tärkeää pitää työpaikkansakin. Jos rehellinen olen niin olen aika rikki, se kuvaa parhaiten olotilaani juuri nyt. Väsynyt olen myös vaikka nukunkin aika hyvin, voi olla että tuo Antabuskin lisää väsymystä olen ollut huomaavani sen ennenkin kun olen käyttänyt. Joka tapauksessa Kyntöhärällä on myös jonkin verran luottoa tulevaisuuteen ettei vielä itsetuhoiset ajatukset ole saaneet valtaa. Mukavia syyspäiviä vai joko nämä on alkutalven päiviä!

Kiitos kun annoit kuulua itsestäsi!

…Kieltämättä tosi rankka tilanne kyllä elämässäsi on nyt…eikä tohon nyt taida pahemmin muu auttaa kuin koittaa kärvistellä pahimmat alkuhetket alta pois joka tilanteen osalta… kun ja jos on vähänkään toivoa tallessa niin lähes kaikesta selviää… onneksi aika on armollinen monessakin suhteessa ja asiassa jos sille vaan antaa mahdollisuuden…

Tsemppiä ja loistavaa kuulla, että juomatta olet kaikesta huolimatta edennyt ja mennyt!

No niin menee nuo nimimerkitkin sekaisin tässä. Viimeksi kun reilu vuosi sitten lopetin juomisen tuli pelit mukaan kuvioihin ja siinä kusessa sitten olinkin viime vuoden lopun, sitten sain sen poikki vuoden alusta ja tämä vuosi sitten menikin tuohon syyskuuhun hyvin mutta sitten tuli tuo pirun retkahdus. Kyllä noi riippuvuudet näkyy seuraavan kuin hai laivaa mutta yritetään pärjätä. Kiitos Metsien Mies tsempeistä joka tapauksessa!

Kyntöhärällä on vaihteeksi ollut parempi päivä, loskaisesta päivästä huolimatta. Olen pitkästä aikaa taas nähnyt pientä toivoa elämässäni mikä joutui kaaokseen tuon retkahduksen ja siitä seuranneiden tapahtumien vuoksi.
Se on vaikea sanoa mistä toiveikkuus johtuu ja miten kauan se kestää mutta juuri nyt on hyvä olla.
Pääsen omaan asuntoon 1.12 se vähän tosin samalla pelottaa miten sitä siellä yksin pärjää kun on elänyt toisen ihmisen kanssa kaikkiaan jo yli 30 vuotta. Mutta päivä kerrallaanhan tätä elämää eletään.
Mukavaa viikonloppua!

Hienoa kuulla kyntöhärkä, että edes vähän valo pilkahtelee sinulle välillä!

Itsellä ollut taas viime aikoina myös melkoista painia viinan ja mielen suhteen…esimerkkisi on ainakin hyvänä muistuttimena… jos nyt jotain hyvää voi ja saa tapahtumistasi todeta ja omaksua!

Voimia sinulle!

Kiitos Metsien Mies tsemppauksesta, sinulla näyttää olevan tosiaan kyky samaistua tilanteeseeni ja tietää miltä nämä viime kuukaudet ovat tuntuneet. Olen muutenkin seurannut kirjoituksiasi ja olen huomannut että kirjoituksissa on järki mukana ja niissä näkyy olevan myös tuoreus mukana itse ongelmaan ja sen kuvaamiseen. Monesti jo pitkään raittiina olleet sulkevat koko asian mielestään ja alkavat käydä älyllisiä väittelyitä milloin mistäkin pikkuasioista, niin kuin alkoholiongelma olisi jo pois hoidettu heidän elämästään. Jos niin todella on se on todella arvokas asia ja tietysti kannattaa olla siitä hyvillään.
Itse menen nyt eteenpäin päivä kerrallaan hyvin tiedostaen sen että seuraavasta virheestä lähtee työpaikka ja sitä myöten purkaantuu koko muu kuvio. Eli panokset ovat todella kovat ja tie on kaita. Mutta eteen päin mennään.
Tsemppiä myös sinulle Metsien Mies!

Kiitos kyntöhärkä suuresti myös sinulle tuesta ja kannustuksesta mitä olet minulle antanut tällä raitistumisen polulla!

Se missä tilanteessa olet, on kieltämättä tosi rankka…ja lähinnä eniten rankka kai juuri henkisellä tasolla…siitähän ei päästä mihinkään ja sen kanssa mennään…mutta siinä on myös tietyllä tapaa hyvätkin puolensa… nimittäin… todellinen motivaattori lopulliseen muuttumiseen…

itsellä tuo lopullisiin motivaattori oli kai ainakin alkuvaiheessa enemmän fyysisellä puolella,…mutta toki tässä vaimokin on nyt mun uutta minää ja elämistä seuratessaan todennut ettei olisi enään kauaa jaksanut mun kännitörttöilyjä seurata…joten Enköhän tuon itsekin mielessä pidä… sillä myönnän etten pystyisi elämääni edes kuvittelemaan ilman vaimoani, jonka kanssa olen n. 15 vuotiaasta asti yhdessä ollut…ja vaimon myötä olisi minultakin ollut työt ohi, koska yhdessä “yritämme”.

Tapasin tänään työreissun ohella kaverin, joka on ollut nyt n.8 vuotta raittiina… hän kävi aikoinaan Minnesota hoidon… ja pakon edessä hänkin tuon raittiuden “joutui” aloittamaan… oli ensimmäinen lapsi tulossa…työpaikka menossa… ja vaimo… kysyin häneltä neuvoksi itselleni, että kuinka on motivaation raittiuteen saanut pidettyä yllä? Kaveri vastasi, että eteenpäin pitää mennä ongelman kanssa mutta ei liian kauaksi…eli asia ja ongelma täytyy pitää tietyllä tavalla akuuttina mielessä koko ajan… ja tuossa on varmasti järkensä…

Työvälineitä löytyy ihan päivittäin, kun niitä haluaa löytää…tänään sain tuolla reissulla mojovat sakot… entinen minä olisi ottanut hotellihuoneen ja vetänyt pään täyteen… nyt totesin, että paskajuttu… mutta onneks kortti säilyi…ja onhan nuo sakkorahat säästyny kun ei ole juonu…eli jonkinlaista positiivista asennettiin kai asiaan kuin asiaan täytyy koittaa vaikka väkisillä väliin usuttaa…muuten on köydenjatkona nopeasti… niin ja täytyyhän tässä koittaa elääkin ohella…

Vilpittömästi tosi paljon voimia sinulle kyntöhärkä ja koita kaivaa positiivisia (edes pieniä) piirteitä elämästäsi… on kulku välillä edes hieman helpompaa!

Palaamisiin!

Se ei varmaan paljon lohduta Metsien Miestä mutta sain eilen myös kovat sakot tosin sitä ei ole vielä tullut mutta en huomannut ajatuksissani peltipoliisia joka oli säädetty talvinopeuteen 80 kun vasta se oli 100 km ja arvaa vain oliko vauhti päälle 100km että päivärahoille menee ja sakkoja tulee kunnolla. En ole sitä nyt sitten niin paljon ajatellut kun tulee turpaan niin sitten tulee vähän joka suunnasta. Kyllä se siitä.

Moro Kyntöhärkä!

Mitä kuuluu…?..miten menee?..?

Kiitos vähän parempaa kuuluu Metsien mies. Reilu kuukausi on nyt viimeisestä putkesta ja elämä alkaa jo hieman tuntumaan paremmalta. Kyllä tuo ero ottaa oman aikansa mutta pääsen muuttamaan omaan asuntoon kuun lopulla ja se helpottaa jo asiaa kummasti kun pääsee alivuokralaissuhteesta eroon. Raitista elämää on tarkoitus jatkaa mutta aika taas näyttää miten pitkään se onnistuu, En enää alaa uhota mitään koska niin monesti siinä käy niin että miten enemmän uhoaa sitä helpommin on samassa kusessa uudelleen.
Työpaikka on toistaiseksi säilynyt tosin seuranta on päällä miten raitis aika sujuu varoituksen jälkeen.
Eilen oli pikkujoulut ne meni hyvin ei tehnyt yhtään mieli alkaa ryyppäämään lähdinkin pois jo hyvissä ajoin.
Eli valoa jo enemmän tunnelin päässä.