Kuronen lopettaa Vol n+1

Josko tämä yritys olisi viimeinen?

Sama tarina kuin entisissäkin viesteissä, ei viitsi ees hakea niitä kun alkaa vaan harmittamaan :slight_smile:

Eli oon “perusjuoppo”, siinä mielessä että luin Suomessa olevan paljon alkoholisteja jotka ulospäin näyttävät aika normaaleilta tapauksilta. Ehkä pieni kaljamaha, mutta käyn töissä (joskus puhisten) IT-alalla ja hoidan hommani suht hyvin (paremminkin voisi) jne sitä rataa. Lenkilläkin tulee käytyä ja kymppi/puolimarakin menee nopeammin kuin suurimmalla osalla ihmisistä.

Kuitenkin, nyt taas alkoi kyrsimään kun on naama huonossa kunnossa ja painoa tullut yhtäkkiä viis kiloa lisää vaikka on muka lenkilläkin käynyt jatkuvasti. Myöskin semmonen levoton olo ja keskittymisen puute vaivaa. Hirveällä vaivalla löysin laihempana sopivat fiinimmät housut ja kauluspaidat, nyt ei kehtaa lähteä firman/kumppanien illanistujaisiinkaan kun ei ole mitään päälle pantavaa. Tuntuu että jää suhteita luomatta jne vaikka eiväthän nuo pakollisia ole. Ja ahdistaa valmiiksi lähteä vaatekauppaan kun takaraivossa on aina se “sit kun laihdut, nää on liian isot”. Tää vaatejuttu on jotenkin isoa asia itselle kun olen kotoisin maalta missä ei mitään tyylejä tiedetty, joten sellainen jäi kehittymättä myös itselle. Näin kolmikymppisenä Asiantuntijana olisi kuitenkin kiva olla sen asiantuntijan näköinenkin eikä kulkea huppareissa.

Tiedän että pystyn laihtumaan, yhdessä välissä tiputtelin melkein kymmenen kiloa alle 80 kiloon ja alkoi jo vatsalihaksiakin näkyä jne, kalorit laskin tarkkaan. Sitä kaipaa taas. Nyt sen sijaan vaikka juoksen yli parisataa kilsaa kuussa, paino vain kasvaa. Krapulapäivänä menee sipsiä ja jäätelöä aivan tolkuttomasti, ei oikein toimi kontrolli niissäkään.

Sinällään lopettaminen ei olisi mahdotonta, koska eivät muut minua niin painosta. Tietty sitä vähän tulee alkuun kuittailua että ootko ruvennu terveysintoilemaan mutta menee nopeasti ohi ja sen jälkeen kukaan ei välitä. Itsellä ei vaan ole kantti kahta viikkoa pidempään riittänyt vielä olla ilman kaljan juomista. Aina se alkuun lähtee lipsumaan että “noo jos ykköstä vaan pari” “noo jos vaa sikspäkki että tulee kiva olo telkkaria katellessa ja sit vähän ykköstä janoon päälle” “noo kai sitä nyt mäyr… no kuustoista voi ostaa ku on kerta perjantaikin” ja sitten huomaa että onkin taas koko viikon tissutellut ja puhissut töissä. Tiedostan siis kaikki, muut ei painosta jne kaikki palaset on kasassa nyt vaan tarvis toteuttaa se lopttaminen :smiley:

Muutama kysymys keskustelun avaukseen:

  • Paljonko/mitä vauhtia teillä on vyötärön ympärys/paino muuttunut lopettamisen jälkeen?

  • Onko iho / vireystila / keskittymiskyky parantunut?

  • Onko alkoholisteille sellaista samaa listaa kuin tupakoitsijoille, että mitä tapahtuu päivän jälkeen, mitä viikon jälkeen, mitä kuukauden jälkeen? Tarkoitan tällaista:
    dred.com/smoking_timeline_stoptober.gif (tai jos on omakohtaista aikajanaa, kuulen mielelläni). Se motivoisi siinä kaljatärinöissä että "hei, vaan kaks päivää tulee viikko täyteen ja kaavion mukaan se olisi asia X)

  • Se tärkein: itsellä tulee muutaman päivän jälkeen hirveän levoton olo että pitäis pari kaljaa ostaa, auttaisko tähän joku esim. L-theaniini mitä myydään stressinpoistoon/esiintymisjännitykseen? Kun tuntuu että fiilis on vähän sama. Mitään reseptilääkkeitä en oikeen kehtais lähteä työterveydestä hakemaan…

  • Auttaako nuo theaniinit/vihreäteeuutteet tms keskittymiskykyyn? On niin levoton olo muutenkin että jotain pitäis saada :slight_smile: Enkä nyt ihan pirikaupoille viittis lähteä…

kiitoksia jos joku jaksaa vastailla :slight_smile:

Tervetuloa lopettajiin Kuronen.

Paino on pudonnut noin kolme kiloa kuudessa viikossa tekemättä mitään sen ihmeempää, kuin jättämällä alkoholi kokonaan pois.

Vireystila ja energia ovat lisääntyneet ihan huimasti kuudessa viikossa. Parhaiten olen huomannut sen töissä. Jaksaa tarvittaessa painaa 10-12 tuntisiakin päiviä, ennen kun aivot naksahtaa nilkutusmoodiin :smiley:
Keskittymiskykyä on parantanut huomattavasti krapuloiden poisjääminen ja se, ettei tartte enää koko ajan suunnitella juomiseen liittyviä juttuja.

Lopettamiseen liittyviä muitakin hyviä juttuja on vaikka kuinka paljon, kannattaa lopettaa!

tervetuloa vaan ja tsemppiä raitistumiseen!

Painon putoamiseen vaikuttaa varmaan moni asia, mutta voin vakuuttaa että iho, vireys ja keskittymiskyky paranevat aivan varmasti!
Koeta vaan sinnitellä pahimman yli.

L:tar

Joo, no eihän tohon painon putoamiseen vaikuta kuin että syökö vähemmän kuin kuluttaa vai enemmän :slight_smile: Ehkä etsin vain jonkin sortin motivaatiotarinoita :slight_smile:

Viimeksi maanantaina juonut, saas nähä mitä huomiselle keksii ettei erehdy kaljakauppaan

Nuorempana olin puolisen vuotta juomatta ja kiloja tippui itsestään tuona aikana, vaikka söin kuin porsas. Nyt yli nelikymppisenä olen raitistunut kunnolla (luulen, toivon) ja kohta on vuoden raittius takana muttei ole grammaakaan lähtenyt.

Kannattaa raitistua kolmekymppisenä, niin solakoituukin ihan itsestään :wink:

Joo, mä olin juonut vuosia, joten raitistumisen eka puoli vuotta oli raskasta, todella raskasta. Sit alkoi helpottaa henkisesti. Totta kai jo parissa viikossa lähtee se järkyttävä kestokanuuna pois, mut se toipuminen on alussa vaikeaa, henkisesti.

Tervetuloa vaan palstalle!
Mulla on vähän samanlainen tausta: vähän vajaa nelikymppinen, perheellinen, IT-alalla työskentelevä lenkkeilyä harrastava. Raittiina nyt ollut noin 1,5 vuotta.

Ja vastauksia kysymyksiin.
Laihtuminen: en ole laihtunut lopettamalla alkoholin tai lisäämällä liikuntaa. Jutan GFG dieetillä lähti melkein 1-2 kiloa viikossa.
Iho/vireystila/jne. : helvatisti pirteempi ja paremman näköinen etenkin la ja su aamuisin.
Lista mitä tapahtuu kehossa: Ei ole näkynyt, muttei elämä ainakaan jatkuvaa alamäkeä ole… Tupakan polton lopetin 9 vuotta sitten ja oli sekin eritavalla haastavaa.
Levoton olo: Olo ja vitutus helpottaa pikku hiljaa, mutta puhutaan ennemmin kuukausista kuin päivistä.
Lisä/apuaineet: En ole kokeillut, mutta ainahan plasebo vaikutus tekee ihmeitä.

Raitista päivää ja kannattaa muistaa mennä elämässä päivä kerrallaan.

Tää kommentti on kyllä huippu!!! :laughing:

Mukavaa itsenäisyyspäivää ja voimia!

Perjantaista selvitty, ajattelin jopa olla todella reipas ja herätä heti aamusta tekemään jotain fiksua. No heräsin sitten vähän ennen kahtatoista kun vähän torkuttelin :smiley: Noo eihän sitä Roomaakaan päivässä jne :wink: Olo on kyllä hyvä, pystyy heti aamusta tekemään jotain järkevää eikä vain olemaan koomassa.

Pitäisi tosiaan malttaa vaan elellä päivä kerrallaan eikä miettiä et mitä sitten 2kk päästä kun on ollu 2kk raitis niin sit sopii taas vaatteetkin päälle jne jne :slight_smile:

Itse luotan kovasti siihen että laihdun, kun noita herkkuja tulee vedeltyä kolmen hengen edestä krapulassa. Muuten ei niinkään. Mutta, sen näkee sit.

Ensimmäinen viikonloppu takana. Perinteinen kuvio olisi ollut että pe-illalla salille siitä sitten kaljalle ja lauantaina löhötään töllön ääressä, syödään jäätelöä ja katsellaan kellosta etät joko sitä näiden tasottavien jälkeen jo kehtais pikkuhiljaa hakea kaupasta lisää… ja jompana kumpana päivänä juosten hakemaan auto keskustasta kuuden kilsan päästä, siinä viikonlopun liikunnat. Herkkuja menee tuon jäätelölitrankin päälle, ja tietty se keskimäärin varmaan 30 annosta, ja ehkä vielä joku pizza/kebukin pahimpaan suolaisen nälkään.

Nyt sitten tänä viikonloppuna (pe-ilta - su) 0 annosta olutta, vähän vähemmän herkkuja, 36 kilsaa juosten ja kahdesti salilla. Jos tämä jatkuu niin voi sitten joskus sanoa että “joo jätin kaljan vaan ja sillä laihduin” :smiley:

Nyt täytyy olla ensi viikolla tarkkana, virheistä on voinut sen oppia että kun pääsee sen “pahimman” yli eli ensimmäisen viikonlopuna, lipsahtaa helposti. Oikeastihan se paljon pahempi hetki onkin se seuraava viikonloppu kun alkaa jo kuvittelemaan että juujuu perjantaina töiden jälkeen yksille ja sit viikonloppu kuntoilua. Ja taas tajuaa sunnuntai-illalla että on vieläkin krapula iltakahdeksalta…

Onpas hassua kun maanantainakaan ei vaan pyöri penkillä levottomana ja selaile facebookkia tms ja koita saada aikaa kulumaan, vaan voi oikeasti keskittyä töihin ja saa jopa jotain aikaiseksi. Ihmeen paljon motivaatiota ja suljin tuolta noi häiritsevät foorumit ja facebookitkin selaimesta (tänne nyt piti kuitata kuitenkin;). Lounastaukoa pukkaa ja olen saanut enemmän aikaiseksi kuin keskivertomaanantaina yleensä virka-aikana. Aika usein hirveessä morkkiksessa sitten pitää illalla kotoa tehdä loput hommat etteivät jää rästiin…

(Toimikoot tää nyt sit tällaisena päiväkirjatyyppisenä, toivottavasti tulee mieleen katsoa täältä ajatuksia kun seuraavan kerran tekee aivan julmetusta mieli kaljaa)

Ihan kirjauduin että voin tähän vastata. Toivottavasti rohkaisee.

Paino alkoi kevetä todella nopeasti juomisen lopettamisen jälkeen. Aloitin tipattoman tammikuussa mutta kokemukset olivat sen verran myönteisiä että se jäi päälle. Tipattomia kuukausia olin pitänyt jo aiemmin kyllä.

Kulutus oli ollut riippuen baari-iltojen määrästä 20-30 viikossa. Kulutus oli melko tavanomaista suurkulutusta, arki-iltoina 4 tuoppia eli 6 annosta, jotka kyllä palavat aamuun mennessä mutta olo ei ole huippuvirkeä. Viikonloppuiltana tuhdimmmin, esim. 6-8 tuopillista tai viinilasia. Tästä kertyy kuukaudessa n. 90-130 annosta.

Paino putosi ekan kuukauden ajan noin kilo ja viikko -tahtiin. Neljässä kuukaudessa väheni 12 kiloa ja tähän ympäristöön on jääty pyörimään. -6…7 vielä niin oltaisiin ihannepainossa, nyt on päästy lievän liikapainon puolelle. Tosin pelkästä holista ei ole kyse kun muutoksia oli muitakin:

  • asiointi “Jaskan grilli” -tyyppisellä liikeidealla toimivissa yrityksissä esim. klo 3.53 on lakannut
  • iltapalaksi koetan mahdollisimmman usein syödä salaattia eri tykötarpein
  • koetan harrastaa kävelyä, alkuun tunti viikossa, nykyään 3-4.

Vyötärönympärys on kaventunut jostan 108 cm aika tarkkaan metriin. Pikkuhiljaa on pitänyt siirtyä eri housukokoon ja vyömittaan.

Iholla oli kyynärpäissä ja takamuksessa eli suomeksi sanottuna persvaossa ihottumaa, johon en ole koskaan hakenut psoriasis -diagnoosia mutta siitä voi hyvin olla kyse. Ihottuma oli kyynärpäissä varsin leveä läiskä… Aikalailla kuukausi meni siihen, että vanhojen rupien irrotessa kyynärpään ympäristössä huomasi, että tavanomaisen näköinen iho oli vallannut enemmän alaa, ja tämä vielä talvikuukautena kun auringolta ei erityisemmin apuja tule. Nykyisellään toinen kyynärpää on lähes huomaamattoman oloinen ja toinenki nihan siedettävän näköinen. Takamuksen ihottuma on vaihtunut punotukseksi ja kiusallinen kutiaminen on selvästi vähentynyt nyt syksyyn mennessä.

Vireystila on vaikea kommentoida. Lähimuisti alkoi parantua jo tammikuun mittaan tai ainakin alkuvuodesta, arvioidaan nyt helmikuulle. Jo tammikuussa oli tietysti enemmän ja laadukkaampaa vapaa-aikaa kun krapulat vaihtuivat yleiseen rötväilyyn. Työntekoa olen lisännyt pienin askelin kuukausien mittaan, mutta varmaan syys- ja tammikuun ero on aika mittava vaikka saan suorittaa ihan omaan tahtiin. Uneliaisuus muuttui siten, että aivan ensiksi kuitattiin univelkoja pitkilläkin unilla, mutta sitten raittiin poikkeustilan pitkittyessä olen saattanut olla virkeä jo 6.5 unien jälkeen kun ennen vaadittiin mielellään 8.5 h. Keskittymiskyvyn ehkä muut huomaavat paremmin kuin minä itse. Ruumiillisista muutoksista yksi oli verenpaineen lasku, jonka näki silmien alla sijaitsevien pussien kaikkoamisena noin kolmen viikon kohdalla. Mittaan aika harvoin mutta koholla ollut verenpaine tuntuu hellittäneen otettaan.

Toukokuusssa oli vielä kaupungin tarjoama ikäkausiterveystarkastus, jossa mitattiin sydän- ja verisuonitautiriskiä. Sain siinä hyvät arvot, joita nautiskelua jatkamalla ei välttämättä olisi tullut (ikää 40). Wikipedia väittää, että psoriasis indikoisi aika monipuolisia terveysriskejä alkaen 2-tyypin diabeteksesta, joten tässä mielessä tulos oli lämmittävä.

Aikajanasta en osaa sanoa, mutta jos vaikka parikymmentä kertoo miten asiat ovat edenneet omalla kohdalla niin alkaa se antamaan osviittaa.

Niin täydennetään vielä. Alakuloisuus on vähentynyt niin, että tämän vuoden marraskuu tuntui valoisimmalta pitkään aikaan. Tekninen syy on, että olen enemmän hereillä valoisan aikaan ja sisäinen syy subjektiivisen mielialan tuntemuksena. Tämäkin ero voi olla selvemmin havaittavissa ulkopuolisen kuin omin silmin.

Lisääntyneen liikkumisen ja vähentyneen lipittämisen seurauksena sairastumisherkkyys on vähentynyt, ennen sairastin joka kausiflunssan, tämän vuoden olen saanut olla täysin terveenä tähän asti.

Kiitoksia vastauksesta, tuossa oli juuri sellaista motivoivaa konkretiaa jota kaipaan!

Toivon että pääsen tässä itsekin sellaisesta “masennustilasta” eroon että ei oikeen huvita tai jaksa tehdä mitään, vaan lykkää hommia ja esim. kotona jää siivoamatta kun voi huomennakin tehdä. Tai että jos kaupungilla olisi joku tapahtuma niin ei jaksakaan vaan jää kotiin makoilemaan. Nyt tuntuu ainakin paremmalta, se on vielä varmaan huumaa siitä että viikonloppu meni hyvin eikä niinkään siitä viikon raittiudesta johtuvaa :slight_smile:

Itsellä varmaan sellainen normiviikko oli että maanantaina ruokajuomaksi kymmenen olutta niin pääsee vielä sängystä ylös, keskiviikkona mäyris tai pari päälle, pe+la sitten pitkän kaavan mukaan. Mitäköhän siinä tulee, sellaista hyvällä tuurilla 50 annosta viikkoon? “Kevyempänä” viikkona saattoi pärjäillä vain kolmellakin kerralla ja 10+14+14 annostuksella… joka tosin on sekin 38…

Niin se verenpaine taisi itsellä olla siinä normaalin/korkean ihan rajalla, taisi olla prikulleen se arvo jota pidetään rajana. Katsotaan laskeeko

Tilan säästämiseksi en nyt lainaa. Koetan nyt korostaa että käyn läpi mahdollisuuksia ja pyrin välttämään ylitulkitsemista.

Mielialan kohottamiseen: tauko ei minulle ollut mikään pikalääke. Arvioisin että itselle näkyvä muutos tuli seuraavana kuukautena kun unirytmi oli normalisoitunut. Harrastaessasi liikuntaa endorfiineja on varmaan enemmän niin saatat piristyä nopeammin. Luonteeni on myös ainakin jossain määrin depressiivinen, tosin ei niin rajusti kuin tuo Dead man walking -kaveri joka käyttää Koskenkorvaa kuolemankaipuunsa välineenä tässä ketjussa: http://www.paihdelinkki.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=3&t=35362

Sinulla ei ole tietenkään välttämättä tällaista taakkaa ja voit hyvinkin tuntea kohonnutta aktiivisuutta jo nopeammin. Jos tunnet tipattoman lisäävän energisyyttä niin sitten se varmaan lisää sitä.

Eihän kaikki negatiivinen tietenkään maistelusta johdu. Vetämättömyyttä voi ainakin seuraavan perusteella, ks. http://www.iltalehti.fi/elintavat/2014112118855375_el.shtml aiheutua liiallisesta sokerin saannistakin. Ja sitähän löytyy ns. piilosokerina hyvinkin monesta paikkaa.

Sehän tässä on nyt vähän riskinä että paikkailee sitä kaljavajetta sitten ostamalla herkkuja. Viikonloppu meni hyvin mutta tällä viikolla jo syöty pussi sipsejä ja ostin taas litran jäätelöä kaupasta. Kaljaa teki kovastikin mieli mutta ostin laittilimpparia ja jäätelöä…

On tässä ainakin alkuun ollut aktiivisempi olo. Keskiviikkoisin on aina ollut tapana “pari” eli mäyris + pari ottaa, nyt sen sijaan sain käytyä salilla ja kävin ostamassa lähisuvun muksuille jo melkein kaikki lahjat mitä oli tarkoituskin. Ei tuntunut missään vingutella Visaa kun tiesi että lahjojen hinnat on jo varmaan tässä kuussa säästetty kepeästi paussia pitämällä :slight_smile:

Tuo on totta, että herkkuja tekee mieli, kun viiniä ei mene. Ja niin paljon kun tosiaan tuosta sokerista puhutaan…miksei ihminen voi tuntea himoa esimerkiksi juuressipseihin ja porkkanoihin?? :mrgreen:

No mulle iski porkkanan himo parina ekana raittiusviikkona :unamused: Vaimokin katto jo viistoon, että ituhippikö siitä juoposta nyt sitten kuoriutu :mrgreen: No ei kuoriutunut, makeanhimot on taas normaalilevelillä, minttulakua ja suklaata menee :smiley:

Noniin pari viikkoa alkaa olemaan takana! En ole kyllä laihtunut yhtään, varmaan vähän lihonut kun kiskonut vaan herkkuja kaljan sijasta :smiley: Pitää tässä vaikka joulun jälkeen sitten ottaa kunnon dieetti…

Mutta paljon parempi olo on, ja olen saanut ihan helkkaristi tehtyä sellaisia juttuja jotka on ollut listalla että pitäisi joskus tehdä. Viikonloppunakin heräsin aikaisin ja kävin läpi sellaista nettikurssia mikä on jo pitkään ollut tarkoituksena katsoa mutta ei vaan “normiviikonloppuna” jaksa keskittyä.

Nukuttua tulee paljon paremmin, en heräile yöllä eikä aamulla ylöspääsemisen jälkeen ole enää niin kuollut olo kuin aikaisemmin. Yksi mukava asia on kanssa se että lenkillä ei ole enää niin usein maha sekaisin kuin aikaisemmin, jolloin piti silloin tällöin jättää lenkki kesken sen takia.

Onnea parista viikosta.
Oon huomannut saman itsestä ettei toi paino ole varsinaisesti pudonnut, paitsi naamasta lähtenyt 5 kiloa :smiley: nyt selvänä 2 1/2 kk

“Tää vaatejuttu on jotenkin isoa asia itselle kun olen kotoisin maalta missä ei mitään tyylejä tiedetty, joten sellainen jäi kehittymättä myös itselle. Näin kolmikymppisenä Asiantuntijana olisi kuitenkin kiva olla sen asiantuntijan näköinenkin eikä kulkea huppareissa.”

Kirja “Täydellinen herrasmies” kertoo kaiken oleellisen pukeutumisesta, kelloista, merkeistä, materiaaleista. taloussanomat.fi/harrastukse … 244458/139 - mullakin on toi kirjahyllyssä.

Sitten telkkariohjelmassa Kyseenalaiset asiantuntijat kerrottiin se, minkä 90 % tietää jo muutenkin eli:

  1. Asiantuntijuuteen tarvitaan riittävä pituus - perinteisesti kusiraja ollut 183 cm miehen mittaan.
  2. Asiantuntijuuteen tarvittavat tiedot saa kahden viikon intensiiviopiskelulla. Eri asia jos pitää oikeasti osata kuten koodata, asentaa, modata, kaapeloida, testata, kytkeä työasema verkkoon tms.
  3. Asiantuntijuus on sitä, että vetelee ITSEVARMASTI hihasta asioita. Esim. Riot On elokuva kertoo siitä, että elokuva-asiantuntijuuteen riitti DVD-elokuvan takakannen lukeminen ja itsevarma läppä Lontoossa.

/// Ei toi tieteellinen argumentointi muuten mitenkään huipputasolla eroa nakkikioskirähinöistä; professori Jouko Lehtovuori oli huidella Jaakko Lassilaa turpiin [monta proffaa oli estelemässä Joukoa] ja Tampereella vastaväittelijä pakeni vessaan kun kustoskaan ei kyennyt väittelijää pitelemään. Polin proffa muuten esitti aikanaan Hesarin NYT -liitteessä, että konsulttiläpän ainoa tarkoitus on vain rahastaminen.