Kuka käski Henmatun pelata ?
T. Utelias, uteliaampi…
Siis äskeinen kysymys Utelias,uteliaammalta. 
Utelias, uteliaampi herättää nyt uteliaisuutta. Miksi olet päätynyt Valttiin? Kerro jotain itsestäsi.
Uteliaisuuttani tietysti !
Ja herättääkseni uteliaisuutta. . .
mites henmatulla menee, morkkis helpottanu ja olet oikealla raiteella taas?
Voisihan sitä paremminkin mennä. Pelittömyyttä tulee tänään viikko täyteen ja pelit onkin pysyneet aika hyvin pois mielestä - arki on tällä viikolla ollut melkoista myllytystä, ja kivaa sellaista, niin ei ole pelipirulle jäänyt tilaa ajatuksiin. Ainoa juttu tässä on nyt se, että ajatus pyörii ilmeisesti alitajunnassa koska oon nähnyt toistuvasti samaa painajaista. Unessa pelaan ja pelaan ja pelaan hullun kiilto silmissä häviten ihan mielettömät määrät rahaa. Aamuyöllä herään ipaniikissa siihen morkkiksen tunteeseen että ole TAAS PELANNUT kaikki rahat ja kestää hetki tajuta ettei se ollutkaan totta. Tähän samaiseen tunteeseen heräsin tänäänkin klo 05.00.
Niin otinko viime repsahduksen kohdalla lainaa? tietenkin otin, koska pelipiru vei tämän erän. Ja uteliaalle: ilmeisesti on kiva lyödä lyötyä? Kukaan ei käskenyt pelaamaan.
Olen todella iloinen, että huolimatta siitä tunteesta että APUA RAHAT EI NYT TAIDA RIITTÄÄ en ole sortunut peleihin. Yleensä siinä rahattomuuden pelossa se pelipiru iskee kaikkein suurimmalla mahdollisuudella. Pitää vain jatkaa tätä vapaa-ajan täyttämistä ja keksiä muuta tekemistä työpäivien ulkopuolelle, niin ehkä asiat järjestyy.
Kiitos Sleep kun kyselit kuulumisia! Ja muutenkin että kävit tsemppaamassa. Olen käynyt täällä paljon lueskelemassa kyllä, mutta en ole jaksanut näpytellä vastauksia. Huomaan että täällä käymisestä on tosi iso apu, vaikka ei aina jaksa kirjotellakaan mitään.
ja viikon päästä 2vkoa pelaamatta, tähtää siihen 
itse en kyl näe peliunia, ehkä se et se on mahdotonta vaikuttaa asiaan. ja onhan se hankala varmasti luopua somesta varsinki ku se ei ole ongelma, vaan kasinot. itse en uskaltaisi pitää nettiä puhelimes, ihan varmasti pelipiru kuiskisi korvaan houkutuksia…
voitko ajatella että luopuisit somesta joksikin aikaa, ei lopullisesti? varmaan itsekin joudun ostamaan tietokoneen jossain välissä takaisin ja pitämään pankkitunnukset itselläni, mutta ennen sitä käännän ajatusmaailman eri raiteelle ja menen niin kauas väärästä raiteesta että pelipirun kuiskailut ei kuulu korvaani. käytännössä terapialla ja elintapojen muutoksilla…
ja pitäähän sitä huolehtia ihmisistä, jotka painii saman ongelman kanssa, varsinkin kun tietää tasan tarkkaan että millaista se elämä on peliriippuvaisena. minulla kans arjet menee vauhdilla kun on niin kiire töissä ja kotonaki riittää puuhasteltavaa.
eihän sitä pakko ole pitkää tarinaa joka kerralla kertoa, muutamalla sanalla kertoo et miten menee
uus viikko ja uudet kujeet, eli kun pelaaminen on vanha kuje, niin se ei ole enää sallittua, alota uus harrastus tai mitä vain keksitkään kunhan täytät sen vapaaksi jääneen ajan jollakin halvemmalla ja hyödyllisemmällä asialla, kyl se siitä taas lähtee oikeeseen suuntaan
Se tässä foorumissa on kyllä mahtavaa, että porukan perään vähän kysellään, se tuntuu välillä sellaselta ihanalta kädenojennukselta hukkuvalle.
Voin pientä some-taukoa pitää, mutta ihan kokonaan en voi hypätä pois kyydistä. Toisaalta myös ajattelen, että tämän ongelman kanssa on vain opittava elämään. Koska totuus on se että aina tulee uusia kasinoita ja lainafioja joihin voi sortua - ellei sitten koko loppuelämää halua elää ilman nettimaailmaa. Tahdonvoimaa tässä pitäisi harjottaa. Mutta toisaalta alkuun olisi varmaan ihan hyvä ottaa ne järeämmät aseet käyttöön, jotta saa opeteltua huonoista tavoista ja ajatusmalleista pois.
Nyt on ollut tosi outo suhtautuminen peleihin tässä viimesen viikon aikana, pelimainosten näkeminen ja nettikasinoiden ajatteleminen aiheuttaa jopa sellasta fyysistä pahaa oloa. Mietin, että MITEN joku voi saada ihmisestä noin vahvan otteen että todellisuus ja järki hämärtyy niin pahasti, että on valmis tuhlaamaan koko omaisuutensa? Luulen, että omassa elämässä tapahtuneet onnistumiset ja muutokset esim. työrintamalla on ikäänkuin havahduttanut hereille, tosi outo fiilis. Hirveässä sumussa tullut mentyä kyllä kasinoiden takia. Enkä missään nimessä sano, että tämähän taistelu oli nyt tässä ja pelipiru ei enää saa otettua valtaa, mutta jonkinlaista havahtumista ja heräämistä tässä on nyt tapahtunut.
Unet jatkuu. Nyt ne evät enää välttämättä liity varsinaisesti pelaamiseen, mutta rahojen menettämiseen kyllä. Unissa ilmestyy yllättäviä velkoja joihin ei olekaan varaa, ostan ajattelemattomuuttani jotain ja havahdun ettei jäänytkään yhtään ruokarahaa tms. Koinpa pitkästä aikaa eilen unihalvauksenkin!
missä sä pelimainoksia näät?
ja toinen mitä ihmettelen on se et pitää ajatella kasinoita…
ok, kuten tiedät en käy netis ku tääl ja en harrasta somea, niin en törmää pelimainoksiin, laina mainoksiin kyl…
mut miks miettiä kasinoita, mitä hyötyä siit on, eikö tarkoitus ole päästä niistä lopullisesti eroon? ei mul ole mitään tarvetta ajatella niitä, tosin samanlaiseen ajattelu tapaan törmäsin käydessäni aa/na palavereissa, sielläkin ihmiset muistelivat menneitä aikoja ja sitä millaista se elämä päihteiden/riippuvuuden kanssa oli. jotenki jäi monen jutuista mieleen et aika kultaa muistot, myös ne huonot…
lopetin käymästä niissä reilun 4kk jälkeen, odotin melkein 2 vuotta ja menin uteliaisuuttani kuuntelemaan, vain todetakseni et samat ihmiset kerto samaa tarinaa yhä edelleen…
miksi sitä kamalaa elämäntilannetta pitää miettii viel vuosien päästä, eiks sen voi vain käsitellä ja sit jättää sinne menneisyyteen ja jatkaa elämää eri suuntaan…?
eilinen terapiakin meni oikeestaan ihan muita asioita käsitellessä, mut hankala puhuu pelaamisesta jos ei keksi mitää sanottavaa aiheesta, ehkä siksi menen vasta 3 viikon päästä seuraavan kerran, ehkä siihen mennessä keksii jotain sanottavaa, tai sit menee edelleen “liian hyvin” josta tulikin kysymys et aiheuttaako se tila jotain ongelmia…
no ei, harkiten teen siirtoni kaikessa ja välttelen liiallista yksinäisyyttä…
Mainoksia tulee meiliin - roskapostikansioon onneksi lähinnä mutta niihin aina välillä törmää kuitenkin. Ja somekanavissa vilkkuu jonkin verran myös mainoksia mutta eipä sielläkään jatkuvasti onneksi.
Ja joo, ymmärrän hyvin ajatuksen että miksi miettiä kasinoita. Itse oon asian hyväksymisen ja käsittelemisen kanssa vielä tosi alussa - eipä täälläkään ole vielä kauaa oltu keskustelemassa muiden riippuvaisten kanssa. On pakko tällä hetkellä käsitellä asiaa ja sitä kautta tietty tulee kasinoita mietittyä. Ei sellasessa houkutusmielessä niinkään, vaan enemmänkin siinä mielessä että kyllä ihminen sitten saa asiansa sotkettua yksien pelien takia. Ihmiset hommaa asuntoja ja autoja ja itse sen sijaan pelannut kaikki rahat ja ottanut velkaakin. Mutta ehkä tästäkin virheestä tulee joskus löydettyä vielä joku tarkoitus vaikka tällä hetkellä koko homma masentaakin.
itse ajattelen sen niin että jos ajattelisin pelaamista ja kasinoita ja sitä että miten ihminen voi olla niin typerä että ratkee, niin mistäs sit näkisin unta… mitä olen miettinyt koko päivän… asiaa jota en saisi ajatella… asiaa josta yritän eroon keinolla millä hyvänsä ja olen valmis uhraamaan kaiken että pääsen siitä eroon… silti mietin sitä pitkin päivää…
nojoo, toki ymmärrän että olet alussa (taas ja toivottavasti viimeistä kertaa) ja ehkä olen itse ottanut kriittisemmän kannan tiettyihin asioihin, ehkä se johtuu terapiasta, ehkä pelaamattomuudesta tai jostain muusta.
toivon ettet kuitenkaan ymmärrä minua väärin, en ole syyttelemässä sinua, tämä on vain minun tapa lähestyä asiaa…
olen huomannut itse että olen muuttunut, mutta ei se haittaa minua niin kauan kun en pelaa
kaikesta huolimatta hyvää viikonloppua ja ens viikko taas pelaamatta, eikä niin? 
Eipä mitään, keskustelemassahan täällä ollaan enkä ottanut ollenkaan syyttelynä. Tapoja käsitellä tätä paskaa taitaa olla jokseenkin yhtä monta kuin on meitä riippuvaisiakin. Yhdelle toimii yksi juttu, toiselle toinen.
Lueskelin näitä ketjuja tässä taas oikein ajan kanssa ja jossain osuvasti keskusteltiin, että sitä pelihimoa ei ehkä kannattaisi niinkään vältellä vaan enemmänkin antaa sen vain olla ja mennä pois. Olen miettinyt samaa todella paljon tässä viime päivinä. Niinhän ne tuntemukset aina tekee. Ne nousee jostain, viipyy hetken ja menee pois. Huomasin itseasiassa että unet tuli nimenomaan sellaisten päivien jälkeen, kun olin väkisin yrittänyt vältellä pelien ajattelemista.
Viime päivät on sujuneet tosi kivasti, rahaa on ollut tilillä ihan ok:sti eikä ole tullut enää sitä fiilistä että entä jos saisinkin peleistä vähän lisää. On tämä kyllä melkoista päivä kerrallaan tarpomista, ei voi tuudittautua siihen että tänään ei ole pelejä tullut ajateltua, nyt ollaan varmaan jo voiton puolella.
Olen menossa huomenna terapeutin juttusille. Ilmeisesti jonkinlainen suggestoterapeutti (hypnoosia siis) myös, joten saa nähdä miten tässä käy. 
Hyvä saada apua joka tapauksessa, toivottavasti kemiat terapeutin kanssa kohtaa.
terapia on aina hyväksi, hypnoosista en tiedä, mut jos kehut sen maasta taivaaseen nii saatan harkita itekki
mä en varsinaisesti ole tuudittautunu hyvään oloon, mut jokin täs tuntuu välil liian helpolta kun seuraa teidän muiden taaperrusta. en tiedä johtuko se siitä et pistin maksimi estot pelaamiseen. luovuin jostain pahasta, sain tilalle hyvää, mut jokin asia silti vaivaa mieltä…
en ajattele pelaamista. paitsi kun kirjoittelen vertaistukea. nyt menos sellanen hetki et en edes koe tarvitsevani apua, toki silti käyn täällä lukemassa muiden kuulumisia ja helpotan muiden tuskaa kertomalla kamalasta menneisyydestäni ikäviä asioita.
menneisyyden tonkiminen aiheutti sen et aloin miettiin et pitäskö mun osallistua keskusteluihin muillakin osastoilla. en tiedä, lukenut olen paljon alkoholiin liittyviä ketjuja ja välil mietin et pitäskö vastata johonki. ehkä itse tarvin sitä…
päiväl kirjottelin pvp:ssä seuraavaa…
eräs kirjoitti et vaikka tästä nykysestä tilanteesta selviäski nii pelkää et seuraavan mäen takana on uusi neva vastassa
vastasin et kirjottaa kaikista pahimmalla hetkellä kaiken sen tuskan ylös, mitään säästelemättä ja jos seuraavan mäen takana on uus neva, nii siinä nevan laidalla lukee sen tekstin ja miettii et tuotako haluan kokea uudelleen…
vai katseleeko ympärilleen et olisko jossai helpompi reitti edetä, sellainen jossa ei ole vaaranpaikkoja. sit kun on löytäny muuten helpomman reitin niin ne on monesti piikkipensaan takana, eli tietää et kun sitä reittiä lähtee eteneen nii aluksi tekee kipeetä mut loppumatka on helpompi.
mihin käytän sen ajan mikä ennen meni pelaamiseen…?
kiertotien rakentamiseen. haluan sen vakaalle pohjalle vältellen nevoja. välillä joudun rakentamaan sillan ja siihen tarvitsen ammattilaisten apua. pienemmät esteet ratkaisen keskustelemalla ongelmista muiden kanssa, joskus kuulen heiltä niin hyviä vinkkejä ettei siltaa tarvitse lainkaan. aina sitä nevaa ei voi kiertää, mutta sitä varten on pitkospuut. rakentamisessa menee aikaa, mutta seuraavilla tulijoilla on helpompaa. ja matka jatkuu kuivilla…
jos löydän hyvän ja turvallisen reitin, kerron siitä muillekin, koska hekään eivät halua mennä nevan läpi ollen siellä kaulaansa myöden liejussa…
hyvää viikonloppua itsekullekin
Olisipa kyllä helppo vastustaa houkutuksia, kun ei olisi mahdollisuuksia. Kun on jossain, missä ei ole nettiyhteyksiä, ei tule vieroitusoireita, vaikka ei pääse pelaamaan. Kun on muita ihmisiä seurana, ei ole tarvetta karata pelaamaan tai pysähtyä pelikoneelle. Kun olisi kauppa, jossa ei ole pelikoneita, olisipa rentouttavaa käydä ostoksilla. Mutta kaiken tarjonnan ja mahdollisuuksien keskellä pitäisi oppia vain pitämään pää kylmänä.
mitenkäs henmatun kävi terapeutilla?
ja olisi muutenkin mukava kuulla tilanne päivitystä…
Täällä on ehtinyt tapahtua vaikka mitä. normaalisti saan aina meiliin ilmotuksen ketjuista ja nyt kun ei olekaan ilmotuksia jostain syystä tullut niin on vähän unohtunut koko juttu! Elämä on ollut hektistä ja pientä kriisiä on puskenut päälle niin on jäänyt täällä käyminenkin ihan täysin vaikken uskonutkaan että täällä ihan niin hiljaista olisi mitä meilien puute antoi ymmärtää…
Tunnelmia hypnoosista. Tulin juuri toiselta käynniltä kotiin! Ensimmäisen kerran jälkeen olo tuntui tosi hyvältä ja lähes kaksi viikkoa meni hujauksessa siinä hyvässä fiiliksessä ja pelejä ajattelematta. Sitten tuli stressipiikki, ylikuormittuminen ja yliväsymys ja automaattisesti ajauduin kasinolle. Repsahdus. Siitä lähti perinteiset kelat pyörimään parin päivän päästä (kun ensin pari päivää morkkistelin) ja pelaaminen jäi päälle. Onneksi ei mitään järkyttäviä summia tällä kertaa. Mutta vain siitä syystä ettei siihen ollut mahdollisuutta. Jos olisi ollut enemmän rahaa käytettävissä, olisi sitä varmasti myös mennyt koska sen morkkiksen jälkeen iski perinteisesti se hälläväliä-asenne.
Tänään puhuin repsahduksesta terapeutin kanssa ja hän totesi että on erittäin hyvä asia että se repsahdus tuli näin pian, jotta sitä päästään myös nopeasti uudelleen korjaamaan - tänään keskityttiin vanhojen mielikuvien poistamiseen ja uusien toimintamallien luomiseen eli esim. alkaa lukea kirjaa / lähtee kävelylle tms. kun tekee mieli pelata. Viime kerran jälkeen huomasin että minulla alkoi ihan hämmentävinä hetkinä pyöriä päässä sellanen mantra “Minun ei tee mieli pelata. Minun ei tee mieli pelata” ja tänään tiedustelin onko se edes normaalia. Kuulemma useilla mantra alkaa pyöriä päässä sellasina hetkinä automaattisesti jolloin olisi joko alkanut suunnitella pelaamista tai mennyt pelaamaan. Ja se täsmää mulla ainakin niihin hetkiin täysin. On se ihmismieli jännä. Terapeutti totesi, että riippuvuuksista eroon pääsemisessä suurin osa on suggestioiden käsittelyä ja pieni osa tahdonvoimaa, mikä alkaa kuulostaa hyvinkin todelta. Se pelipiru kun tuntuu olevan ihan oma persoonansa… juttua riittäisi taas vaikka kuinka, mutta sormet väsyy tästä puhelimella näpyttelystä ja pitää vielä näitä muitakin ketjuja lukaista läpi. Lupaan kirjoitella vähän useammin, etenkin nyt kun jännityksellä jään seuraamaan mikä on tämän toisen hypnoosikerran vaikutus.
Onpas aika mennyt nopeesti viime kerrasta kun kirjottelin! Nyt kun on aikaa näin pääsiäisenä, oli ihan kivaa tulla lueskelemaan ja kirjottelemaan oikeen ajan kanssa. Heräsin jo ennen seiskaa tietenkin kun olisi saanut nukkua.
Hypnoosista on tosiaan vierähtänyt jo reilu kaksi viikkoa ja pelaamattomuutta pari päivää enemmän, mikä tuntuu tosi hyvältä. Onhan se vielä tosi vähän olla lähes kolme viikkoa pelaamatta, mutta se tuntuu isolta jutulta. Etenkin kun se aika on mennyt ihan hujauksessa eikä ole tarvinnut pelihimoja vastaan taistella. “Huvitti” kyllä vähän aikaisempi kommentti siitä ettei viime repsahduksen aikana mennyt mitään isoja summia rahaa. Menihän sitä tosiaan lähemmäs 700€ nettikasinoille. En tainnut oikein uskaltaa rehellisesti tarkastella tilannetta. Tai onhan summa toki pienempi jos vertaa pahimpiin repsahduksiin tai kaiken kaikkiaan hävittyihin summiin yhdenkin pelisession aikana. Mutta saisihan tuollakin summalla vaikka lennot ostettua vähän kauemmaksikin…
Mutta olo on ollut viimeisten parin viikon aikana tosi hyvä. On tullut katseltua leffoja, luettua kirjoja, kirjoitettua… Tehtyä oikeastaan kaikkia niitä asioita, joita tykkäsin tehdä ennen pelipirun ilmestymistä elämään, koska se piru olikin sitten vaativa tapaus. Mieli on pelaamattomuuden ansiosta pysynyt enemmän positiivisen puolella, vaikka toki raha-asiat yms. stressaavat kun piti niitä lainoja nostaa takaisin repsahdusten aikana. Mutta yritän pitää rahastressin suhteen myös mielen rauhallisena, maksan sen mitä kykenen niin että rahaa jää myös elämiseen. En halua enää sitä paniikinomaista tunnetta tyhjästä tilistä, koska se aika usein myös johti pelaamiseen kun oli “pakko” voittaa häviöt takaisin. Tuttu tunne varmaan monelle.
Täällä on tosiaan ollut viime aikoina aika hiljaista, ei lopulta ollut ihan hirveästi luettavaa vaikka itselläkin pieni tauko kirjottamisesta tuli ja oletin että lukemattomia ketjuja olisi paljon. Ilmeisesti aika normaalia, että välillä täällä hiljenee ihan kunnolla?
heipä hei
pidit lupauksesi ja kirjoitit taas
3 vkoa ei ole vähän! jokainen päivä on tärkeä askel eteenpäin. malttia vain, viikon päästä voit todeta ensimmäisen kuukauden olevan täynnä.
ja hiljaistahan täällä on välillä, mutta kuten todettua, jos menee hyvin, on hankala kirjoittaa esseitä, muiden on ehkä hankala kommentoida sellaiseen tekstiin jossa ei pyydetä apua.
jos on repsahtanut, ei pysty kertomaan sitä heti muille, vaan menee hetki aikaa ennen kuin kykenee myöntämään asian täälläkään.
tuohon pelivoimapiiriin jossa olen, on tullut niin paljon uusia, heidän tsemppaaminen ja neuvojen jakaminen vie paljon vähemmän aikaa kuin tämä pleikkarilla surffailu/kirjoittelu. lisäksi keskustelemme arkisistakin asioista välillä.
ja mitäs minulla muuta… 3kk kohta täynnä ja kyllä menee vauhdilla eteenpäin. terapia on edelleen mielekästä ja aion jatkaa sitä toistaiseksi. elämä soljuu tasaisesti, käyn paljon enemmän kylässä kavereilla, vanhemmilla, veljelläni, käyn tapahtumissa ja niitä on suunnitteillakin monenlaisia, esim jokkis ajoja olen kaveriporukalla menossa katsoon kesällä.
eilen tilasin liput sinne king diamondin keikalle, joka on pieni palkinto tehdystä työstä pelaamattomuuden suhteen.
lippu maksoi n. 60€, siihen päälle matkat niin se on n. 100€ ja varmaan muutaman oluen käyn kavereiden kanssa maistelemassa. jos ajattelee montako minuuttia se 100€ kestää nettikasinolla, niin on helppo päättää kumpaa tekee mielummin
linnunlaulua en ole kerinnyt kuunteleen, kun töissä hieman raskasta ja kiirettä. nyt hyvää aikaa levätä ja katsella mitä teille kuuluu. hyvää ja huonoa, mutta kyllä se siitä, uskotte vain itseenne ja annatte mahdollisuuden. ja kuten terapeuttini neuvoi, kokoajan rimaa ei kannata nostaa, vaan välillä pitää olla tyytyväinen itseensä ja saavutettuihin tuloksiin, muistettava levätä ja sitten kun on taas voimissaan niin nostaa sitä rimaa ylemmäs kohti uusia tavoitteita…
Kyllä tämä kirjottaminen nyt taas maistuukin kun ei mene siinä hirveässä arkikiireessä vain eteenpäin, hyvä jos nimensä on tässä viime aikoina muistanut.
Mahtavaa saada todeta että kohta kuukausi pelaamatta, se kyllä tuntuu jo sitten taas paljolta. Etenkin kun se tosiaan on tullut täyteen melko huomaamatta, aikasemmin se oli sellaista todellista päivä kerrallaan etenemistä ja joka ilta sai jollain tasolla taistella pelihimoa vastaan… Riippuvaisen tie ei kyllä ole helppo.
Sinullakin 3kk kohta täynnä, mahtava saavutus ja aika mennyt kyllä tosi kivasti. Me muut täällä ollaan otettu vähän takapakkia niistä isoista Pelitön vuosi -lupauksista mutta siellä olet päättäväisesti porskuttanut menemään. Ja tosiaan, aikaa vapautuu melkosesti kaikenlaisiin tapaamisiin ja tekemiseen kun pelit jää ja rahaakin jopa joihinkin kivoihin juttuihin saattaa jäädä, mitä ei pelien kanssa kyllä oikein koskaan tapahdu. Ja toi keikkalippuostos, huomattavasti parempi kokemus kun se pahimmillaan pienen pieni hetki jonka 100€ kasinolla kestää…
Hyvä pointti tuokin, että joskus pitää muistaa myös ne saavutukset. Itse sorrun tosi paljon miettimään niitä takapakkeja. Ja sitä että minullakin VOISI tulla jo vaikka se 3kk täyteen 3vkon sijaan. Mutta jokainen pelaamaton päivä on saavutus ja sama asia kun laittaisi rahaa pankkiin (vaikka sitä rahaa ei sitten oiskaan), niin se vain on.