No kysymys on simppeli vaikka vastata on vaikeaa vertailun vuoksi (määrä, laatu jne)
mutta kuvitellaan että on koukussa pahasti kumpaankin eli bentsoon ja alkoon yhtä paljon (?! 
)
niin kummasta olisi helpompi irtautua, siis päästä riippuvuudesta eroon?
Oletaan ettei ole taustavaikutuksia masennus tms muut huumeet vain siis noin alko ja bentso.
…
Varmasti alkoholi, koska toisin kuin bentsot, alkoholi ei vaikuta vain GABA:an, vaan lisäksi se vapauttaa dopamiinia, serotoniinia ja käyttäytyy opioidien tavoin (opioidiantagonisteja käytetään nykyään alkoholismin hoidossa). Alkoholi on myös haitallisempaa, koska se nostaa verenpainetta, rasittaa maksaa ja nostaa syöpäriskiä.
Etanolin aineenvaihduntatuote asetaldehydi on karsinogeeni ja tietyssä mielessä jopa pahempaa myrkkyä elimistölle kuin itse etanoli. Kurkku- ja suusyövän riski nousee entisestään, jos vielä sauhuttelee juopotellessaan, eikä pese hampaita säänmöllisesti.
Bentsoriippuvuus on luonteeltaan enemmän fyysistä, eikä niiden syöminen ole yleensä mielihyvähakuista.
Mutta pahiten koukuttaa tietenkin alko ja bentsot. Se on monella tälläkin palstalla ongelmana, myös allekirjoittaneella.
Veit sanat suustani 
Bentsoja olen napsinut enemmän ja vähemmän vuosia mutta alkomahoolia rankimmin vuoden ajan
ja todella tuntuu jo että on vaikeaa olla päivääkään ilman alkoa ja moinen ajatus sitten otatuttaa bentson
ja kas “eihän mulla enää olekkaan krapulaa” ja tekee päätelmän “ettei eiliset “kymmenen” paukkua mua haittaakkaan” jne kierre valmis jossa nyt olen.
Mutta olen myös popsinut em syistä bentsojakin tavis enemmän ja sekin huolestuttaa että alkaako
syntyy vielä jotain ahdistuksia tms kun bentsotkin kuluttaa serotoniinia yms välittäjäaineita, siis tuntuu että olen jo bentsokoukussakin eli että kohta en “uskalla” lähtee mihinkään enenkuin otan bentson, esim diapamin?
Loppupäätelmä: bentsosta irti pääseminen vaikeampaa ja perustelu että ilman bentsoja EN uskaltaisi ottaa alkoholia niin paljon kuin nykyään olen pahimmillan ottanut eli jopa 10 kossupullollista/kk on ennätys.
Mites muut kokee asian?
Tjaa. Alkoholilla saa itsensä todella huonoon kuntoon muutamaksi päiväksi - viiko(i)ksi jos huolella tinttaa, mutta vieroitusoireet ovat kuitenkin varsin lyhyet. Bentsoista vieroittautuminen on taas paljon pidempi ja vittumaisempi prosessi, edellyttäen että niitä on syönyt säännöllisesti vähänkään pidempään, mutta lääkinnällisillä annoksilla (ts. Ei darran hoidossa) ne eivät juurikaan aiheuta vahinkoa elimistölle - vaikka turruttavathan ne tunteita ja joidenkin tutkimusten mukaan heikentävät pidemmän päälle (+10 vuotta päivittäiskäyttöä tms) kognitiivisia toimintoja. Sanoisin kuitenkin alkoholi, sillä bentsoilla ei itsessään (imo) saa päätä samalla tavalla “sekaisin” kuin alkoholilla, tai itse en ainakaan koe niistä suuremmillakaan annoksilla juuri euforiaa. En tosin sellaisia enää pitkään aikaan ole harrastanutkaan.
Arvauskeskuksen avokatkolla promillet meni vähän päälle 0,5, johon hoitsu totesi, ettei täällä mitään bentsoja saa hyvään oloon. 
Sain sentään uuden puhalluksen ja risolidia, jolla voin katkaista putkeni.
No jaa, itse olen ollut tässä pian pari viikkoa ryyppäämättä, eikä ole tehnyt edes mitenkään tiukkaa, mutta jollen pariin päivään ota benzojani, niin alkaa puskea sellaista vieroitusoiretta, että oksat pois. Eri ihmisten psyykkisiin himotuksiin on vaikeaa ottaa kantaa, kun ne ovat niin yksilökohtaisia juttuja, mutta fyysisellä puolella sanoisin benzokoukun olevan ehdottomasti pahempi juttu, olletikin, että sitä säännöllistä benzojen käyttöä on takana jo pidempään ja todellinen koukku on ehtinyt jo muodostua. Tämän sanon siis sillä perusteella, että alkoholista pahimmat akuutit vieroitusoireet ovat ohitse n. viikossa, vaikka olisi lätrännyt vähän hurjemminkin, mutta benzojen vieroitusoireet kestävät helposti useita kuukausia, jopa vuodenkin sen jälkeen, kun viimeinen nappula on syöty.
Alkoholi on toki paljon haitallisempaa noin muutoin, eli myrkyttää elimistöä huomattavasti kokonaisvaltaisemmin, kuin benzot.
Niin, ja sen pahimman koukun, noihin molempiin, saa tosiaan luotua sillä tavoin, että helpottelee aina alkoholin vieroitusoireitaan benzoilla, jotta jaksaa jälleen ryypätä uusin voimin. Hieno kierre, kokemusta riittää 
. Toki bentsodiatsepiinilääkitys on monesti tarpeen rankemmasta dokuputkesta vieroitettaessa jo ihan alkkiksen hengen pelastamiseksi(kramppien ja deliriumin riski), mutta puhuin tässä nyt juuri tuosta itsellenikin hyvin tutusta kuviosta, että ryypätään, otetaan benzoja krapulaan, ryypätään uudestaan ja otetaan taas benzoja krapulaan, eikä siis yritetäkään vieroittautua yhtään mistään 
.
Bentsokoukku on syvempi, vittumaisempi purkaa. Viunaa kun juo vuosia, se vaikuttaa silleen myönteisesti ja vieroittuessa jos kestää kolme päivää, jää eloon fyysisesti ja en tarkoita tavisdokaamista, jossa rapula kestää 4-5 tuntia, vaan desnonautin jatkuvaa oksentelua, kävelykyvyttömyyttä, sydänkohtausta, pahoja harhoja ja pelkotiloja, maksankiinnileikkamista, voimakasta pahoinvointia ja kuolemankaipuuta ja lopulta ysimillisen puranan nielemistä. Ne tosirabbikset kuluttaa lopulta juopon hermorakenteen hajalle ja sysää hänet masentuneena junan alle tai hirteen. wanna-be-hc:t ei tätä tunnista ja kaatiksen sankarit ovat maatuneet jo menneenä syksynä. Henkinen koukku voi kestää koko loppelämän, sen pituudesta riippumatta, mutta onko se enää minkään elämisen arvoista olla kuivapultsari ja kuolata ja hekumoida, kuivadokata… parempi vain kaataa menemään. Himo viunaan lähtee aivokemialisesti hoksottimet viinanviljalla viljellen. Perusteellisen tulvan jälkeen lähtee nousiksen haltioutunut fiilis veke - pysyvästi. Tähän menee n. 10-20 aktiivista ittensä uittamisvuotta.
Retkahtamista viunaan pidän itselleni pahimpana. Bentsojen haittavaikutuksista ei mulla ole mtn pysyväisnäyttöä
näin vajaan parin veen lääkkeettömyyden jälkeen, mutta viunan haitat ovat elinikäisiä. Henkinen himotus lähti vuosikymmenien kuluttua. Bentsoihinkaan en tunne haikeutta, mutta niitä ottaisin, if. Ne viekkarit kestää ja kestää ja kestää ja — kestää. Itsensä oppii tuntemaan, ja löytää omuutensa puolen vuoden jälkeen, ehkä. Turrutteina bentsot ovat ihania, mutta ahdistus vain lisääntyy vuosien aikana, ei hyvä. Vaikutus tuottaa sen, mihin niitä otti alunperin joskus 1880-luvulla. Alko on masenne, bentsot on hidaste. Kummastakaan ei voi vieroittua ja aloittaa “normaalia” ja päihteetöntä elämää.
IMO bentsot koukuttaa pahemmin. Alkoholi on taas hieman eri asia, siitä aiheutuu enemmän haittoja jo nopeasti, toisin kuten benzoissa. Ja benzoja voi tosiaan käyttää ihan oikein lääkkeenä tarpeen mukaan… Myös alkoholia mutta mielestäni haitat ovat suuremmat läträtessä.
Kiitos kommentistas, jännää että koemme asioita erilailla (siis mulla jo mielipiteeni vaihtunut pari kertaa, nyt päätin pitää alkoa pahempana 
) mutta olemmehan yksilöitä ja niin alko kuin bentsot vaikuttaa meihin eri tavalla ja kullakin meistä varmasti se oma tarve kummallekkin aineelle. Ja täältä ehkä lisätieto antaa potkua toimia oikein itsensä kanssa
Lisää vaan kokemuksia ja perusteluja!
Käytin molempia pitkään, klassisesti alkoholilla aloitin päihteilyni, mut päivittäin meni molempia ja päälle vielä opiaatteja ja stimuja. (kunnon sekakäyttäjä siis) Mut kun päätin laittaa elämän järjestykseen, alkoholin pystyin lopettamaan seinään. Bentsojen vähennyksestä ja etenkin lopetuksesta se pää sitten meni sekaisin. Ekaa kertaa elämässäni pelkäsin sosiaalisia tilanteita, tuntui siltä kuin päässä olisi miljoona ajatusta yhtä aikaa ja tunne-elämä oli ihan sekaisin.
Nykyään menee bentsoja maltillisesti ja vain yhtä ja alkoholia harvoin. Se sosiaalisten tilanteiden jännitys on jollain tasolla edelleen olemassa, mut muuten asiat onneksi ok.
Omien kokemusten mukaan bentsot siis sekottaa aivoja enemmän ja niistä on vaikeampi päästä eroon. Itselle alkoholista kun ei ole tullut muita oireita kuin krapuloita ja joskus alkoholin poistuessa elimistöstä “viinakramppeja”. Tosin noi krampit tulee ihan vain yhden illan juomisen jälkeen, jos paljon oon juonut ja alkavat n. 3h juomisen lopettamisen jälkeen. Ilmeisesti eivät siis ole virallisia “viinakramppeja”, vaan jotain mun kropan omia outouksia. Niistä huolimatta pidän silti bentsoja pahempina pidemmällä tähtäimellä, ainakin itselleni.
Noin mäkin (lihavoitu) ehkä vielä vuosi sitten mutta sitten joistakin syistä alkoa alkoi kuluun liki jatkuvasti ja tottakai siihen betsoja apuun…
Tosta tuli ideaa seuraaviksi tavoitteiksi, kiitos!
No mä oon pitänyt kiinni siitä, etten pidä alkoholia kotona kuin pieniä määriä. (esim. nytkin on yksi viinipullo ja pari lonkeroa) Toisekseen, kun lähinnä juon sosiaalisissa tilanteissa, pyrin menemään niihin omalla autolla, jolloin tulee juotua vähän (oon laiska hakemaan autoa seuraavana päivänä jostain). Eli tollaisilla pikkukikoilla oon itse pitänyt huolta siitä, ettei juominen lähde lapasesta. Nytkin olin viikon lomalla juomatta ollenkaan, edes ilmaisia juomia koneessa en ottanut. Oon siis kääntänyt entisen päivittäisen juomisen käänteiseksi, eli juon vain erityistilanteissa, enkä ikinä yksin kotona.
Toivottavasti noista vinkeistä on apua!
Kyllä ja samoja tapoja täälläkin: ei alkoa juurikaan kotosalla ja käyn itsekin todella autolla esim karaokepubeissa niin
se yksi olut, siideri auttaa/tsemppaa sen parin tunnin sosiaalisen paineen että esiintymispaineen
Bentsojen vieroitusoireet on niin salakavalat, ettei osaa sanoa kumpi on muna ja kumpi se vitun kana.
Alkoholiin tulee himo ja vierotusoireet on ihan hirveät heti (krapula).
Bentsot kun alkaa toimia, niitä tuskin huomaa, mutta sitten heräät viikon päästä ainoana ajatuksena viedä itseltä henki.
Alkoholin kanssa se hengenviemisolo voi tulla jo dokatessa, mutta se on eri luokkaa, olo on krapulassa raskas ja hikoiluttaa, bentsorefloissa kitsottaa, vituttaa, kaikki on iha päin vittua perustavanlaatuisesti. Ja se kestää pitkään…
Siis jos laskin oikein niin “bentsot johtaa” eli koukuttaa pahemmin…hmm… tätä pelkäsinkin, mutta
kuten muumilaakso kirjoitti niin alkoonkin pääsee kiinni pahasti juurikin bentsojen avulla (kuten meikäläläinen)
eli pitäs opetella “ottaan” niin että kestäää seuraamukset ILMAN bentsoja?
Tuloksena olisi siis ottoja silloin tällöin, ja ehkä molempia mutta niin että kunkin “lääkkeen” oikeisiin tarpeisiin
eli 1+1 olisi “normi” 2 kun taas alko ja bentso yhdessä onkin ehkä jopa 5 ! 
Benzo+cannabis ja siihe muutama bisse, jos alkaa väsyttää niin lainit piriä. Niillä mentiin pauttiaralla 10vuotta. Ihan hyvin koukuttaa!
Joo kyl tää selvä peli on että etanoli on kuin linnunmaitoa
versus
bentsojen aivokemikaalien välittäjäaineiden sotkemisineen joissa koukussas sitten kuukausikaupalla
Omakohtaista kokemusta bentsokoukusta ei ole, alkoholista vaan, mutta kirjoitanpa nyt kumminkin ajatuksiani.
Bentsokoukkuun tietääkseni jää paljon nopeammin kuin alkoholiin, jos ajatellaan siis koukkuna sitä, että pitää käyttää jatkuvasti. Vieroituksessa alkoholi yleensä myös lopetetaan seinään eikä annosta pikuhiljaa pienentämällä. Vieroitusoiret hoidetaan sitten lääkityksellä, mutta sekin pyritään ajamaan suht pian alas. Bentsoriippuvaisilla taas alasajaminen saattaa kestää jopa vuoden, tai ylikin.
Mutta miten sitten erossa pysyminen? Paljohan puhutaan alkoholin kohdalla, että kun riippuvuus on kerran suntynyt, se ei enää poistu. Että sen pystyy pitämään kontrolissa, mutta vain pidättäytymällä alkoholista. Toisaalta taas väitetään, että noin 1% voi palata kohtuukäyttäjiksi. Mitä se sitten tarkoittaa? Sitäkö, että pystyy juomaan muutaman ja “hammasta purren” jättämään siihen. Vai sitä, että käyttö ihan luontevasti taas jää muutamaan silloin harvoin kun ottaa. Ja mitenkäs bentsot, voiko kerran koukusta irti pyristellyt joskus vielä käyttää? Tätä voisi joku asiasta tietävä valaista.
[/b]
Hyvin yllä “Juu Ei” kirjoitit ja
lisään vaan tän tupakan eli kun itse savutin 30 v !!! ja lopetin, niin nikotiini-receptorit silti siellä hereillä
eli pelkään pahoin että jos imaisen savunkin keuhkoihin niin sieltä syöksyy esiin sellainen tupakanhimo
että viis askia pitää vetää peräkanaan! 
Näin voinee olla myös alkossakin?
