Kuinka taistella himoa vastaan?

Hei,

ensialkuun sanottakoon, että olen uusi täällä. En tiedä olenko varsinaisesti päihde/huumeriippuvainen, koska käytän niitä niin satunnaisesti… Muut voivat tietty olla erimieltä.

Oli miten oli. kerron hieman taustaani… Olen ollut lääkekoukussa yhteensä 3kertaa (eli siis minulla on ollu 3pitempää ajanjaksoa, joina olen käyttänyt lääkkeitä väärin). Yhteen noista kolmesta kerrasta sisältyi myös alkoholi, eli sekakäyttö… Muina kahtena kertana olen vaan napsinut niitä suuria määriä, jotta tulisi turtunut olo. Säikähdin, kun sekakäytön seuraukseni meni muisti ja kaikki pimeni kunnolla, sen jälkeen en ole lääkkeisiin koskenut. Käyttämäni lääkkeet ovat olleet rauhoittavia, unilääkkeitä ja kovia kipulääkkeitä. Pilveä on tullut polteltua ihan vain rentoutumisen vuoksi, tällä hetkellä en käytä sitäkään. Tupakkaa poltan päivittäin ja alkoholia käytän muutamia kertoja kuussa. Imppauskin on tullut joskus kokeiltua, mutten pidä sitä juuri minään… Suonensisäisiä en ole koskaan edes koittanut.

Tämän hetkinen ongelmani on se, että haluaisin kamalasti vetää nappeja. Tuota himoa vastaan joutuu taistelemaan kokoajan… :confused: Inhottavaa, kun tekee mieli ja joutuu vain olemaan tän olon kanssa… Kyselisin siis, että miten muut toimivat kun himo iskee, kuinka taistelette vastaan?

Kiitos vastauksista!

Lyhyt vastaus omalta osaltani, kun on jo toinen jalka ulkona. Itselläni toimii parhaiten kun muistelee miksi sitä alunperinkin pyristeli eroon ja palauttelee mieliin niitä tiloja milloin niitä pyhiä lupauksia tuli tehtyä.

Toinen toimiva motivaattori mulla on pitää kaiken aikaa mielessä ne 1-2 tärkeintä asiaa, minkä takia olisi ehkä parempi olla ilman. Siis joku konkreettinen tavoite tai päämäärä. Siis sellaisia asioita, jotka eivät IKINÄ toteudu jos homma jatkuu. Sitten vaan pitää valita, haluuko tavoitella niitä vai ei :slight_smile:

Jos mä alan taistelee niitä fiiliksiä vastaan, niin sen häviin joka kerta. Tietää jo petaavansa, kun alkaa vänkää vastaan. Eiks aikidossakin se filosofia kiteydy siihen, että käytetään vastustajan voimaa hyväksi? Taistelun voi muuttaa motivaatioksi. Ehkä.

Tsemppiä kuitenkin!

Ajatukset pitää saada keskittymään muuhun toimintaan kuin pillereihin.

Mä en pysty tällä hetkellä taistelemaan himoa vastaan, joten olen huono neuvomaan. Mutta kun napit loppuu niin luen enemmän kirjoja tai tuijotan aivottomana tv:tä. Pahin siinä on se, että kun ei voi turruttaa oloa niin mulla iskee masennus vasten kasvoja kunnolla ja olo on aika pitkälti itkemistä joka päivä, mutta on se välillä sitä napeissakin, ei vain niin rankkaa tuskaa. Voimia sulle taistoon kuitenkin!

^Tuo asia tulee muuten jokaisessa riippuvuudessa jossakin vaiheessa esiin, mikäli aikoo lopettaa… Kuinka elää “normi-elämää” ilman aineita, jotka aiemmin auttoivat kestämään arkea? :open_mouth: :astonished:

Itselle on helpompaa taistella, kun tietää mistä olo johtuu… Tietää, että ahdistus, masennus ja mahd käsienvapina, sydämentykytys & hermostuneisuus (mikäli lääkkeet ovat loppuneet lähiaikoina) johtuvat lääkevajeesta kehossa. Aiemmin napit ovat lisänneet mielihyvähormonien (dopamiini, serotoniini…) tuotantoa, ja aivoilla menee aikaa palautua tilaan, jossa ne toimivat lääkkeittä.

Nuo kipulääkkeet, tietysti vahvuudesta riippuen saattavat koukuttaa nopeasti. Bentsot samoin, tosin itselle oli ainakin todella vaikea huomata fyysisen koukun aikaa…

Kuitenkin jos olet jo kolmesti kärsinyt reflat, elimistö tunnistaa aineen ja koukku syntyy kerta kerran jälkeen helpommin… Urheilu auttaa, lenkkeily tms. Virallisestikin. Lisäksi monipuolinen ruoka ja lepo sekä mielekäs tekeminen… Aika auttaa tietysti eniten, vko tai pari lieventää oloa, kk:sta puhumattakaan…

Kannattaa oikeasti myös tiedostaa & muistaa, että apteekin tuotteet ovat myös erittäin kysyttyjä HUUMEITA käyttäjien keskuudessa (iv-käyttö ei ole kriteeri addiktioon). Aivot “huijaavat” muistamaan tilaa, jonka koki vain ekalla tai muutamalla aloituskerralla. Sama kuin ensikänni, koskaan ei samaa tilaa löydä uudestaan. Todellisuudessa mieliala laskee aiempaa alemmas “laskujen” tähden… Valitettavasti myös toleranssi nousee, sekä lääke ei enää loppupeleissä tuo kuin normifiiliksen… Raja on todella häilyvä, itse huomasin fyysisen koukun vasta, kun kädet alkoivat vapisemaan lääkkeen loppuessa (itsellä bentsoista 1. näkyvä oire)… :unamused: :neutral_face:

Suosittelisin oikeasti käsittelemään asiat ilman päihteitä, koska samat asiat joutuu käymään läpi joskus joka tapauksessa! Lääkkeillä voi unohtaa asioita ja lieventää kipua, mutta lopettaessa ne syyt miksi aloitti käyttämään nappeja; on selvitettävä… :unamused:

Ps. Jokainen “lääkkeetön päivä” kannattaa ottaa haasteeksi/tavoitteeksi, niin jossakin vaiheessa alkaa olemaan ylpeä, kun tulee täysiä vkoja tms. Puhuminen varmasti auttaa, tosin tekstistä ei käy ilmi; aiotko jatkaa tuota ‘viihdekäyttöä’. Itse ennemmin vertaisin nuorallakävelyyn… :confused: :astonished:

tota himoa vastaan on kyl vaikea pyristellä, subusta sai aikonaaan yhet tömäkämmät reflat kärsiä ja ne muistan vieläkin kuin eilisen päivän vaikka aikaa on kulunut, joten oppareita en hirveemmin vetele enkä hirveää himoa koe(paitsi mofa ja oxyt), satunnaisesti ja pää osin lääkkeeksi vaikkakin mielummin otan isomman kun pienemmän annoksen, benzoista tulee reflat uudestaan ja uudestaan tai ei tuu ku syö säännöllisesti pitkä vaikutteisia, en syö isoi annoksia noin 2-10mg pamia päiväs keskimäärin mut oon syönyt vuosia säännöllisesti, vaikka ois viikkoja ilman nii nii se ahdistus painaa paha olo kokoajan ja koko kroppa kireenä.