Viina en voi juoda, haima ja munuaiset on menny.
Pää on laho, olen “urani” aikana saanut kehitetyksi 7 (seitsemän) psykiatrista diagnoosia, noin 5kertaa vuodessa käyn lataamossa.
Pumppu lyö välillä miten sattuu.
Hampaita ei käytännössä ole, nekin vähät jotka on, ni tuntuu että heiluu vaikka h-lääkärin mukaan ne on vielä kiinni.
Tätä ei varmaan lasketa, mut suonia ei löydy mistään, jalatkin on paskana. Jos pitää ottaa esmes. verikoe, joudun itte ettimään suonen.
Muisti on niin laho, kun olla vaan voi. esmes tätä kirjottaessa unohtelen välillä mikä mulla onkaan paskana…
Uniongelmia on, ts. ei voi nukkua lainkaan ilman (nyt en taas muista…) öö, niin, neuroleptejä.
Bentsoja joudun syömään, vaikka nyt tilanne on todella parantunut kun olen korvaushoidossa ollut.
Masennus on aika paha koko ajan, ts. lyricoilla ja gammalla parantelen itteäni joka päivä. Se vaan pahentaa, tiedän.
Kädet nykii ja tärisee, en tiedä miksi. Voi johtua gammasta, mutta oli sitä jo ennen ku alkoin hörsimään taas. Kerrattainkin meni niin pahaksi krampit, että jouduin kotona konttaamaan paikasta aa, paikkaan b.
Näkö on lähtenyt, kun en oo jaksanu filtteröidä aineitani, sillon ku vielä piikittelin. Välillä en fimannu ees piriä… 
Kuulen välillä ääniä. Ei oo skitsofreniaa vaan joku epätyypillinen mikävittulie. Niihin tottuu.
Ja yks melkoinen sanahirviö mun diagnooseissa on: epätyypillinenhypercirculaarinenbipolaarihäiriö. ^^Tuo toinen epätyypillinen oli joku skitsoaffektiivi tms.
Olen tullut sillai hulluksi, että jos joskus otan viinaa, mitä harvoin teen. Ehkä kahesti vuodessa, saatan tappaa jonkun, oon puukottanu ihmisiä ties millä ja yhtä tyyppiä ammuin, niin meni 2 tuumaa yli pään. Toista ammuin reiteen jousella seinän läpi. Oon kyllä ittekkin saanu puukosta yms.
Nyt oon jo parantunu, mutta tuon hulluuden lisäksi olin ennen aivan täys mulkku, niin kukaikki pitkän linjan narkkarit on. Korvaushoito pelasti minut toisin sanoen.
Oon yrittäny tappaa itteeni autolla, mutta oli liian kestävä auto.
Kaikki omaisuus, jolla on ollu vähääkään arvoa on menny suoneen vuosia sitten, ensimmäiset huonekaluni möin markka-aikana…
Mutta nyt on tullu takasin omaisuutta, on jopa ihan katto pään päällä, ettei tarvii sohvasurffailla paikasta toiseen.
Niin, ja onhan sitä tullu rikosrekisteriäkin aika pitkästi, kerran olin jopa iltalehden uutisessa(koski euroopanlaajuista pankkikorttihuijausta, olin ihan siellä loppupäässä, mutta kyllä fyfffeä oli jonku aikaa, noh oompahan tehny hommia jonkun maan mafialle, tsekkejä ne muistaakseni oli.
Olen käytännössä aivan täysin työkyvytön vielä. Mutta koko ajan olo paranee, pitäisi vaan lopetella lyricoiden syönti ja gamman hörsiminen ja voishan sitä lääkkeetkin syödä säännöllisesti. No, syön mä bipo-lääkkeeni oikein, kolme päivää syömättä ni jo alkaa jengiä olla kavereina, ainakin mun mielestä. Ambulanssimiehet tosin väittää aina ettei täällä oo ketään muita, eikä sua tapeta…
Semmosta, ja kaikki alkoi siitä kun söin aikoja sitten muutaman tramalin.
Kannattiko?
Sitä kannattaa kaikkien nuorien, jotka on vielä siinä pahassa pahassa oravanpyörässä vähän miettiä…
Itse hyppäisin kyseiseen pyörään heti jo voisin, mutta ei taida oikein koskaan onnistua.
) muuten kaikki onkin kai ok. paitsi jos tulee pientä reflan poikasta nii jalan hermosärky voimistuu aika sairaasti.
Kroppa tarvitsee magnesiumia, että saisin arkitoimet hoidettua. Eilenkin suonta alkoi vetämään jalasta keskellä yötä ja siihen heräsin. Mutta uni tuli aika nopeasti. Ei auta,kuin ylös,ulos ja lenkille!
