[b]KOSKAAN ET MUUTTUA SAA - 11 STRATEGIAA JUUTTUA PAIKOILLEEN
- ÄLÄ KUUNTELE KETÄÄN.
- KUUNTELE KAIKKIA.
- LOPUTTOMASTI ANALYSOI, ÄLÄKÄ TEE MITÄÄN MUUTOSTA.
-SYYTÄ MUITA KÄYTTÄYTYMISESTÄSI TAI ONGELMISTASI.
-SYYTÄ ITSEÄSI JA TOISTUVASTI HALVENNA ITSEÄSI.
-TEE SAMAA ASIAA, JOKA EI OLE TOIMINUT ENNENKÄÄN.
-KESKITY SAMOIHIN ASIOIHIN, VAIKKA NE EIVÄT OLE AUTTANEET ENNENKÄÄN.
-AJATTELE SAMOJA AJATUKSIA, VAIKKA NIISTÄ EI OLE OLLUT APUA ENNENKÄÄN.
-MENE AINA SAMAAN EI-AUTTAVAAN YMPÄRISTÖÖN, MISSÄ OLET OLLUT ENNENKIN.
-LIITY SAMOIHIN IHMISIIN, JOISTA EI OLE OLLUT APUA ENNENKÄÄN.
-PANE ENEMMÄN PAINOA OIKEASSA OLEMISELLE KUIN MUUTOKSELLE.[/b]
Tässäpä hyvä keinot paikoilleen juuttumisen takaamiseksi. Menestyksellisesti käytän näitä kenoja jo vanhastaan. Hyvät neuvot löysin Juha Kemppisen kirjoituksesta.
Oon jotenkin tosi stressaantunut siitä kun mikään kokeilemani juttu ei oo pidemmän päälle toiminut, että kyseenalaistan kaiken ja jopa sen, että pidempien raittiusaikojen keinot olikin perseestä ja oma olo jotain valheellista hyvänolontunnetta. Siis kun silloin olin AIDOSTI tyytyväinen elämääni. Nyt oon sit alkanut hermoilla (…), että mitä pitäis tehdä ja muuttaa, tuloksena etten osaa tehdä oikein mitään (siis kun ennenkin muutokset on olleet toimimattomia, niin miks nyt pystyisin muka parempaan) tai sit pian varmaan saan jonkun hulluuskohtauksen ja oikeesti räjäytän tyyliin KAIKEN. Ja toi kelaaminen ja vatkaaminen vie ihan jatkuvasti energiaa plus syö melko hyvin henkistä hyvinvointia. Ei helvetti, ehkä tähän mun ongelmaan paras ratkaisu olis lobotomia/uus pää