Hei!
Kovin tuttu pohdinta, sillä olen tuota miettinyt useaan otteeseen!
Kiva kun kirjoitit! Ja tervetuloa. Tietysti heti aloin miettimään mikä on tämän hetkinen tilanteesi? Onko laskurisi oikeassa, sillä jos on, niin tuntuu tutulta… kolmen kuukauden rajapyykin jälkeen kysyin itseltäni tuota samaa… ja aika useasti senkin jälkeen 
Tuohon ei ole olemassa vastausta, sillä asiaa ei varmaan pysty kukaan tietämään tai kertomaan. Jokainen kun on yksilö. Joku on sitä mieltä, että jos on alkoholisti, ei kohtuukäyttö ole enää mahdollista. Kuka on alkoholisti? Missä menee raja?
Kun olin ollut 3 kuukautta juomatta, niin aloin ajattelemaan, että nyt osaan jo olla niin, että osaisin juoda ns sivistyneesti. Olikin aika lähellä juomista. Oli hyvä ”tilaisuus” ja syy juhlia. Halusin juoda, mutta samanaikaisesti pelotti, että entäs jos palaan lähtöruutuun. Ajatus palaamisesta siihen mistä olin rimpuillut irti ahdisti ja ahdistaa edelleenkin. Mietin myös noiden isojen juhlieni alla, että enkö osaa juhlia enää ilman alkoholia. Miksi juhla ja juominen olivat niin naimisissa toistensa kanssa.
Tämä juttu on pidempi projekti ja säännöllisin väliajoin joudun kohtaaman tuon kysymykseen. Minä päätin olla juomatta, sillä minun kohdallani oli vaan niin, että en ole uskaltanut riskeerata. Täällä on paljon palstalaisia, joilla kohtuuskäyttö on onnistunut. He varmasti kommentoivat omia ajatuksiaan.
Minä pyöritteli mielessä erilaisia skenaarioita. Ihan konkreettisesti mietin näin: jos nyt ostan sen pienen pullon tänä viikonloppuna, pystynkö juomaan siitä kohtuudella. Mitä teen lopulle? Mitä teen seuraavana viikonloppuna? Pystynkö pitämään juomiseni niin, etten osta enää sitä enempää? Onko mahdollista, että pysyn tarpeeksi tiukkana? Mikä olisi siinä tapauksessa minun rajani?
Paljonko SAAN juoda? Mietin sitä, että mulla on ongelma, koska joudun miettimään juomistani ja laskemaan/rajoittamaan sitä. Ne ihmiset, joilla ei ole riippuvuutta ei kait joudu moisia edes pohtimaan. Vai kuinka se oikein menee? Toisaalta toiset pystyvät ottamaan alkoholia kohtuudella ja pystyvät oppimaan uuden tavan myös juoda. Se kuinka vahva itsekukin on noissa asioissa ja päätöksissään on hyvin henkilökohtaista. Se mikä sopii toiselle ei sovi toiselle.
Kaipa asiaa pitäisi kysyä itseltään ja pyrkiä olemaan äärettömän rehellinen itselleen. Ja sen lisäksi pohtia onko valmis ottamaan riskin, joka sisältyy siihen, että luisuu pikkuhiljaa takaisin vanhoihin kaavoihinsa.
Itse mietin, onko juominen sen arvoista? Voinko olla vielä vähän aikaa juomatta ja katsoa miten ajatteluni ja ajatukseni muuttuvat? Minulla loppupeleissä painoi sitten vaakakupissa juuri tuo ajatus, että annan itselleni mahdollisuuden olla raittiinpana hetkisen verran vielä pidempään, en juo vielä. Aloin pikkuhiljaa miettimään, voisinko saavuttaa tilanteen, jossa alkoholilla ei ole niin lujaa otetta minusta. Tavoittelen edelleen sellaista olotilaa, ettei alkoholi määrittele menojani ja tekemisiäni.
Mulle on käynyt niin, että olen tullut siihen päätelmään, että loppujen lopuksi ne pari viinilasia tuntuisivat mulle riittämättömiltä. Yhden lasillisen juominen on mulle aika sama juttu kun en juo lainkaan. Voin juoda alkoholitonta. Tätä voi olla vaikeaa ymmärtää, mutta minusta vaan tuntuu näin. Ja itse tulkitsen tämän, että minulla on tuolloin riski että se lasillinen voi ajan myötä muuttua 2 tai 3 lasiksi.
Tällä hetkellä en enää paljoa mieti juonko vai en. Juomattomuus on pikkuhiljaa vahvistunut ja en mieti alkoholia enää niinkuin aiemmin. Se on alkanut hellittää otettaan. Minulle tämä ehdoton ei on toiminut. Jos olen alkanut ylipuhua itseäni, palaan muistoissani niihin aamuihin, kun alkoholiahdistus oli päällä.
Näitä minä olen pohtinut ja kirjoittanut tänne kaikenlaiset ajatukseni ulos. Kirjoita ihmeessä sinäkin. Uskon, että jankkaamalla samoja kysymyksiä niihin löytyy vastaus ja löydät oman tiesi, mikä on sulle sopiva. Ja haluan painottaa, että nyt ollaan vähentäjissä. Kirjoittelen tänne, koska ehkäpä koen jotenkin olen enemmän realistisessa keskustelussa täällä. Joudun kohtaamaan täällä ihmiset, jotka juovat edelleen. Heidän kauttaan peilaan omia ajatuksiani ja omia tavoitteitani. Minun kirjoitukseni ei siis tarkoita, että älä juo tai että raittiina elämä on niin ihanaa ja helppoa. 
Rohkaisen sua kirjoittamaan lisää omista ajatuksistasi ja miksi kysyit tätä asiaa meiltä? Mikä kysymyksesi takana ehkä piilee?
Haluaisin tällaisesta kuulla kokemuksia ja ajatuksia. Eihän kukaan pakolla sitä alkoholia kurkusta alas laita ja “kerran alkoholisti, aina alkoholisti” - sanonta tuskin pitää oikeasti paikkaansa… Toivottavasti. 
