En löytäny aiheesta mtn, en ehkä osannu ettiä oikeen mut tarkotus ois kysellä ihmisistä nuista hoidoista… Elikkä:mitä hoitoja ootte käyny läpi-oliko apua ym kommentteja! Kaikkee asiaan liittyvää 
Neljä päivää osastolla bentsokatkasus, autto, olin jopa 3kk ilman 
itellä on pari kuukauden vieroitusjaksoa jotku on menny kyl ihan penkin alle… Subutex-korvaushoidossa olin kolmisen vuotta… Suunnitellusti lopetettiin mut meniköhän jotai 4kk:tta(?) niin päätin vähä huijata itteeni ja testata…eka kerta oliki yhtä helvettiä-laattasin ku tolet niin matalalla ja totkai sitä tuli laitettua heti kunnon palanen-tyhmä mikä tyhmä…ja tuli niin paska fiilis ku oli menny vetään-märisin ja huusin tuhanne sekasin…
Siinä tilanteessa tuo hoito oli pakollinen mulle mut enää en usko et IKINÄ menisin-ainaki tuol missä mä kävin liottaan, oli ihan sairasta se homma 
siis hoitajien jne puolelta…
Nyt sitä taas ollaan siinä saatanan koukussa,ja pahassa 
tyhmä ei ole jos tekee virheitä… tyhmä on JOS EI OPI NIISTÄ!!
Joillekkin tuntuu olevan pirun helppoa arvostella-haukkua muita… en tiiä onko sitten kunnolla edes kokemuksia riippuvuuksista vai onko niin ahdasmielinen tai mitä lie, e.v.v.k -kyseiset persoonat.
En mä aihetta aloittanut että joku arvostelis mun tekemisiä mut eiköhän täällä ole sananvapaus 
ois ollu kiva kuulla kokemuksia asiasta…
Itse kävin 2 kuukauden katkolla,jossa laskettiin vaan 4millistä alas…Sit ku pääsin pois käyttö alkoi uudestaan melkeen heti…Sit olikin käyttöä niin kauan että pääsin korvaushoidon aloitukseen joka kesti kuukauden…Nyt asiat hyvin vaikka joudunki tk:ssa käymään joka päivä…Eli nyt olen suboxone korvaushoidossa ja annos 28milliä… Mut kyl tää selvä elämä on poikaa…Vaikka muutama retkahdus on kyl tullu…kannabis ja piri…Mut muuten olen puhtaita seuloja antanut…Se oli järkyttävää kuin kauan jouduin jonottamaan korvaushoitoon 
Siinä välissä meinas henki lähtä 2:sti…pää ei enään kestänyt viekkareita…Onhan se kyl niin että tämä hoito on se viimeinen vaihtoehto,jos ei enään pysty kuivilla olemaan päivääkään… 
Mun aviomieski"Mikael-78"on kans hoidossa ollut jo 4.5vuotta…alussa oli subutex hoidossa…Nyt metadoni hoidossa…Hänellä monia laitos jaksoja takana…
olen nyt ollut metis hoidossa kesäkuusta ja annos 90mg tällä hetkellä, kyllä tuo helpottaa ja paljon mutta kyllä välillä tekee aina mieli jotain,pitää vaan kestää ne halut!!!
Kiva homma et tulee asiallistaki juttua 
Mitä mieltä te ootte joilla on kokemusta korvaushoidosta et onks siel missä te käytte lääkkeen ottaan, hoito järjestetty hyvin??-siis onks mtn oheistoimintaa, onks omahoitaja-keskusteluja jne??
Ootteko siis tyytyväisiä hoitoonne?
Siel missä mä olin hoidos, oli asiat aika retuperällä…
Työntekijät vaihtui koko ajan…lekurina oli välillä yks “sekoboltsi” joka haukkui asiakkaita ym ym…
Toisia kohdeltiin ihan erillain;yks sai jopa kahdeks viikoks kotilääkkeet kun monille muille niitä ei meinattu antaa sit millään…
Jos joillaki näky seulois jotaki “ylimäärästä” niin kotilääkkeet lähti heti, toisilla taas sai näkyä vaikka mitä ja monta kertaa niin eipä siltikään lähteny kotilääke-oikeus… Kohtelu ei tod ollu kaikille sama.
Eräs työntekijä käytti ilmeisesti itekki opskuja-yks toinen työntekijä oli saanu tietää asiasta niin tää työntekijä suoraan sanottuna “savusti” ton toisen työntekijän pellolle… Aika uskomattomia asioita tuol tapahtu…onneks en enää siel oo
Kotilääkkeetki sai vasta kun oli VUODEN ollu hoidos, oon kuullu et muissa kaupungeissa esim kuopios,ois vaan 3KUUKAUTTA tää aika?? Oonkohan oikees??..
Täällä missä käyn hoidossa on vaan 2 hoitajaa ja 17 potilasta/asiakasta,ja määrä nousee vaan joten aikas huonosti on asiat,ei omahoitaja keskusteluita ehditä pitää,ja jos ehditään ne ei kauaa kestä.Ja lääkäri on v:mäisestä päästä,mut jotenki toimeen tullaan.Yhdesti iski psykoosi lääkkeellä päälle ja omahoitaja joutui hoitamaan mut päivystykseen ja hoitamaan mun asioita vähän enemmänki niin sain kuulla vain vittuilua omaltahoitajalta,ku joutu enemmän hoitamaan mun asioita. 
.Tuntu että oisko pitäny pyytää anteeksi että jouduit nousemaan siitä penkiltä ja hoitamaan ne asiat mitkä kuuluu sun työnkuvaan. …että tämmöstä…Ja toinen hoitaja on älytön vittuilemaan …Huh…huh…Mut eiköhän se tästä…
Jees, koittakaa korvislaiset jaksella. Monet luulee et toi hoito on vaan et lääkkeet haetaan ja sillä selvä. 
Mut kyllä se ainaki mun kohdalla oli pahempi ku avioliitto-siihen piti kuitenki sitoutua joka päivä ja samaan aikaan ja liotus kesti sen 20-45min…
Ja sit nuo omahoitaja-keskustelut, just ku hokas et niistä on apua niin neki vähennettiin et ehkä kerran kuussa sai porista asioista-jollekki hoitajalle joka ehtii…
Tuolla missä mä olin, oli kans yks hoitaja joka oli ihan älytön vittuileen! Sit ku jotku ei tajunnu sen piilo-vittuilua, ärsytti niin kattella vierestä kun se läski-perse nautti tilanteesta sillä oli itellä niin pahoja ongelmia et purki ne sitten asiakkaisiin…
Tuolla entisessä hoitopaikassa on monta “toiskertalaista”. Ite en kyl enää lähtis tuohon paikkaan hoitoon
Kankaanpään A-koti: 2006 olin 2 viikkoo, polteltiin aluks pilvee siel joittenki linnavenkuloiden kans ja vaihdeltii ryynejä, sit lopulta halusin pois sieltä tylsistymästä ja sain päiväloman, tulin kännis takasi (1.3 promillee muistaakseni) niin sanoivat että ei o tulemista tänne. Sen jälkeen olin viikon kotona (muistaakseni selvinpäin koko ajan tai sit yhdet kännit EHKÄ) ja tuli sossun ja a-kodin ym kans keskustelutilaisuus jonka jälkeen mut roudattiin mikkeli-yhteisöön, siel en käyttäny mitää, lopetin bentsotki ku en jaksanu noudattaa niitä vitun minuuttiaikatauluja lääkkeidenhaos. Siel olin kans 2 viikkoo ja sit kyrpiinnyin ihan täysin ku pää rupes hajoon ja kirjauduin ulos ja lähin douppaan.
Nyt 2007 olin ihan hetki sitte taas a-kodis 10 vrk, tällä kertaa omasta halusta (viimeks lähinnä sossun/a-klinikan ja sukulaisten painostuksesta) ja homma tuntu aluks menevän jotakuinki hyvin mut sattu oleen kämppis jolla oli hirveet vetohalut, ja sen kans jutelles rupes sit itteeki himottaan (himotti kyl koko aja muutenki) niin paljo etten pystyny hillittee itteeni ja tilattiin sinne mestaan piriä, sitä sit vedettii yö. Sen jälkee loppuaika selvinpäin oli vitun ankeeta ja tylsää.
Eipä o siis hyvin mun raitistuminen sujunu, paras mahdollisuus raittiudelle ois jos saisin väh 4kk ehdottoman istuttavaks nii hakisin päihteettömälle osastolle, mut eipä sekää ny niin houkuttele…
Ite oon ollut 2 viikkoa katkolla suljetulla. Tykkäsin kyllä olla siellä: henkilökunta oli mukavaa ja asiansa osaavaa (vaikkakin paikan lääkäri oli lievästi outo) ja kanssa-asukit olivat myös suuriltaosin mukavia. Mutta eihän se kuitenkaan loppupeleissä auttanut. Teki vain tuollaisen parin viikon tauon vetämiselle…
(Tarkoitus olisi kuitenkin ollut jatkaa toisessa paikkaa vielä kuukauden verran, mutta jätin menemättä sinne.)
Tuo rohkaisi ihan mielettömästi 
Oiskohan toivoa sittenkään 
Muistuipa mieleen tuossa ku olin aloittelemassa vasta näitä juttuja, lähin sitte vieroitukseen sellaseen paikkaan(en ollu kuullu koko paikasta koskaan mtn…)joka oli niinku niin kuusen perseessä et ei mtn järkiä!-siis niinhän ne useimmat onkin, sehän se pointti siinä monesti onkin… Mut se oli aika shokki mulle, olin niin penska sillon… Yhen yön nukuin siellä ja aamulla pakkasin tavarat ja lähin ettiin bussi-pysäkkiä…
Sen jälkeen on kaks 1:kkden ja yks vähä pitempi laitosjakso. Ja sitte tuo korvaushoito…
Aikoinaan on tullu myös pyörähdettyä pari kertaa tuol piirillä, sieltä ei oo kunnon muistukuvia-vaikka yhesti olin n.2kk:tta siellä-dumppasivat aina niin täyteen lääkkeitä
Totta turiset miekkonen 
Ihan naikkonen vaan
tarkotus ois kans koittaaa jotai katkoo et sais oppiii millai tätä elämää eletäään,sinne lähtö ois kyl tarpees en vaa haluis jättää rakkait ihmisii täälläkään…kai talos sit viimeistään valitsen kumpi suunta on mun…
Sellanen tuli mieleen et kun ootte alottanu korvaushoidon niin mites läheisenne on siihen suhtautunut??
…ite sain sillon aikoinaan aika monenlaista kommenttia; jotku jotka älys idean niin olivat ihan tsemppaamassa mut löyty sitte näitä jotka luulivat et käyn ilmatteeks narkkaamas siellä ym shittiä…
Mun kohdalla toi hoito oli ainaki iha saatanan raskas, eri meininki ois ollu jos ei ois tarvinnu joka saakelin päivä olla siel siihen tiettyyn aikaan. Mut kotilääkkeet on tääl niin pitkän matkan päästä alotuksesta (n.vuosi) ja aina niitä luvattiin&luvattiin mut paskat ne niitä antanu. Keksivät aina ihan ihmeellisimpiä syitä miksei mulle niitä vois antaa(siel oli yks sairaanhoitaja jonka kans en tullu toimeen, se pisti aina kapuloita rattaisiin…)ei siitä ämmästä tykänny kyl kukaan-mitä ny tein vähä galluppii… Sit ku viimein sain kotilääke-oikeuden niin menetin aivan naurettavalla syyllä, sen jälkeen ei kiinnostanu enää ees kysellä niitä… Vitutti kattoo ku ihmisiä kohdeltiin aivan erilain;jos oli tälle yhdelle hoitsulle mieleinkielin-mitä en halunnu olla-niin kyl irtos kotilääkkeet vaikka oli oheiskäyttöä ymym… Onneks en oo enää siinä hoidos. Jossaki muussa paikassa/paikkakunnalla voi tietenki olla ihan erilain asiat… Niinku tuolla kuopiossa esim vaikuttas olevan hieman helpompaa tuo hoidossa käynti jne…
…Tuli mieleen ku luin näitä vanhoja tekstejä et kyllä tääl meilläkin kohdellaan eri tavalla eri ihmisiä…
Mulla ei oo mitään valittamista,mä ite sain ekat koti lääkkeet n.1kk.jälkeen (itse asiassa en jonottanukkaan
k.hoitoon kuin 4vk.2pv.:ää) mulla on kyl kaks muksuu ja sillon olin töissä että se varmasti vaikutti…
Mut joka kerta ku oon jotain sohlannu/retkahtanu ni oon ite kertonu siit heti omalle hoitajalle,
siis ennen kun oon jääny kii seuloissa,enkä vasta niitten jälkeen huom!
luulisin että siinä on syy miks mä sain viikoks koti lääkkeet jo puolen vuoden jälkeen, ja yks
tuttu sieltä vasta 1,5vuoden k-hoidon jälkeen sai nuristua itelleen “vaan” kaks hakua viikossa…
“Tottakai” kun retkahdin, ni mä menetin koti lääkkeet joksikin aikaa niin kuin kaikki muutkin…(oletan)…
mut jos joskus on tapahtunut jotain pientä myssyä tai pari benjoo ni ei ehkä ihan niist…siis jos ne ny ei
mitään useita viikkoja näy…
pointtini täs oli se et ihmisiä on joka junaan, ja jos hoito henkilökunta on osaavaa niin ne kyl näkee
kuka on tosissaan hoidon kans ja kuka ei…
Kertokaa k-hoidokit että miten teitä kohdellaan (ja muutkin) klinikalla, ois kiva kuulla ne paskat jutut ja
myös ne positiiviset! HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!! 
Olen käynyt aika monessa pitkässäkin hoidossa ja paras kokemus oli kahdeksan kuukautta Mikkeli-yhteisössä. Vaikka en sieltä täyttä raittiutta saanutkaan mutta paljon muuta opin itsestani ja addiktiosta.
Nykyisessä kotikaupungissa pääsin subu-katkaisuun. Eli kuukauden ensimmäinen viikko osastolla subu-annosta koko ajan tiputtaen, aloitus oli 16 milliä. Välissä kaksi viikkoa kotona ja päivittäin subun haku polilta. Viimeinen viikko taas osastolla ja siellä subu nollille. Keskeytin pari päivää ennen hoidon lopetusta ja siitä suoraan korvaushoitojonoon. Ja sitten jonossa puoli vuotta.
Nyt takana korvaushoitoa yli kaksi vuotta mistä ensimmäinen vuosi subulla. Nyt metadonilla ja kyllä se on ainakin mun elämänlaatua parantanut. Ei tarvitse enää juosta sen millin perässä ympäri kaupunkia. Välillä on oheiskäyttöä lähinnä bentsojen ja kannabiksen kanssa. Joskus piriäkin.
Alussa olin korvaushoitoa vastaan mutta asenne muuttui kun tajusin miten vaikea tilanne mulla todella oli. Mutta yritin kaikkea muuta ensin. Tämän haluankin sanoa muille jotka harkitsevat korvaushoitoa. Yrittäkää kaikkea muuta ensin ennenkuin menette korvaushoitoon. Siinä on monia huonojakin puolia.