Korkki kiinni, ahdistaa

Hei!

Olen 32 vuotias nainen joka on juonut päivittäin semmoisen 11 annosta, välillä ollut kovempiakin päiviä noin viiden vuoden ajan. Alussa ei ihan tuota tahtia mennyt, mutta selvää rajaa en muista millon päivittäiseen juomiseen siirryin. Nyt on laitettu korkki kiinni (muutaman lopetusyrityksen jälkeen toivon mukaan tänään viimein lopullisesti). Viinan himoa ei ole vielä varsinaisesti ollut, mutta ihan järjetön ahdistus siitä mitä kropalleen on tehnyt. Suurimpana ahdinkona on maksa :frowning: kunto on tietenkin nollissa ja jalkoja on pakottanut pari päivää ja tuntuu että pää hajoaa :unamused: lääkärille hirvittää mennä, lähinnä jännittää lääkärin asenne :open_mouth: miten ootte muut lopettamisen jälkeen, Ootteko käyneet verokokeissa ja selviääkö niistä mitään? Vai oletteko vaan toivoneet ettei ole tullut vahinko ja jatkaneet etiäpäin?

Mikä sua pelottaa? Tuskin hän sua haukkuu juomisesta ja tuskin kieltääkään, mutta saattaa ehdottaa vähentämään.
Sun kannattaa itsesi vuoksi kertoa siellä totuus juomisestasi, koko totuus kaunistelematta jä vähättelemättä.

Ensimmäiset asiat ensiksi

Sinne vain lääkärille ja kokeisiin reippaasti niin saa sen asian pois vaivaamasta turhan päiten.

Kyllähän se alkuun vähän tuppaa ahistamaan kun tulee välirikko tuon alkoholin kanssa. Kaipaus saattaa olla välillä kovaakin tuon ystävän perään. Suosittelen lepäilemään ja herkuttelemaan näin alkuraittiudella. Kaikkea mukavaa tekemistä kannattaa myös harrastaa.

Join viisi vuotta humalahakuisesti about 4 krt/vko.
Tämän jälkeen siirryin neljäksi vuodeksi sekakäyttöön: päivittäin lääkkeissä tai lääkkeissä JA kännissä.
Yhteensä siis yhdeksän vuotta päihteiden suurkulutusta & väärinkäyttöä.

Ihmeellistä kyllä, suuria vaurioita en kropalleni tehnyt. Itse asiassa maksa-arvoni olivat koholla vasta siinä vaiheessa, kun olin ollut päihteittä puolen vuoden ajan. :question:

Pointtini on se, ettei ole koskaan liian myöhäistä raitistua. Ekat fyysiset ja psyykkiset viekkarit kärsittyään alkaa moni meistä toipua kiihkeää vauhtia. Kroppa palautuu ja mielikin, kunhan vain alkaa pitää itsestään huolta.

Toisaalta olen kuullut sellaisiakin stooreja, joissa fysiikka on romahtanut todella lyhyessä ajassa ihan yhtäkkiä vuosien pämppäämisen jälkeen. Sitä sellaista ei varmasti kannata jäädä odottelemaan.

Käy ihmeessä lääkärissä ja verikokeissa. Vaikka fyysinen kuntosi olisi nyt heikko ja jotain häikkää veriarvoissa olisikin, voit aina parantaa tilannetta raitistumalla.

Minua myös ahdistaa lääkärin ja hoitajien asenne, asian paljastuminen. Ja myös se, että jotain tutkimuksista löytyykin. Juuri niin paljon, että olen vältellyt lääkäriin menoa. Niin kai sitä pitäisi ajatella kuin Helise ja lomapuisto sanoivat, sinne vaan. Mitä yhden tai kahden ihmisen mielipide oikeasti merkitsee. He näkevät vastaavaa päivittäin. Olemme vain yksi tai kaksi rikkaa rokassa, hukumme massaan. Rohkeutta :slight_smile: Sitten se on tehty.

Reteenä vain liikkeelle! Sillä joka tahtoo päästä eroon viinasta ei oo mitään hävettävää.

Tää on tappava tauti, ja jokainen raitistumisesta kiinnostunut on badass gangsta! Ei kannata hävetä. ”Emme ole vastuussa sairaudestamme. Mutta toipumisestamme olemme vastuussa.”

Tsemppiä.

Mä en usko, että olisin saanu nollailua alkuun, jossen olis kärähtäny maksalabroista.

Ja sitten kun maksa-arvot ei “luvatussa” parissa kuukaudessa pudonneetkaan normaaleiks, pysy myös pelkotilat päällä ja sitä kautta motivaatio korkeella. [Muutakin vikaa kuin viina etittiin, mut ei löydetty.]

Lääkärit olleet kyl kaikki ihan ok, sekä julkisella että yksityisellä puolella. Vähän olen aistinut epäilystä, että “niinköhän toi nyt oikeesti on ollu dokaamatta, kun maksa-arvot antaa ymmärtää muuta”. Mutta kai ne alkaa uskoa, eivät ole pitkään aikaan määränneet CDT:tä, joka on maksa-arvoja tarkempi “dokausindeksi”/suurkulutuksen osoittaja."

Mutta siis suosittelen, ainakaan jälkeenpäin ei tunnu pahalta.

Kiitos kaikille vastauksista! Lääkärissä eniten jännittää se että tulee nihkeä vastaanotto nyt kun sitä tsemppiä todella tarvitsisi ja sitten varsinkin se jos jotain pysyvää vauriota on jo syntynyt :frowning: mutta varmasti itselle parempi mennä asiantuntijalle ja kokeisiin kuin se että lietsoo paniikkiaan seuraamalla kaikki illat Googlessa :unamused: tänään voisi Googlen ja sohvalla nyhjäämisen sijaan, mennä vaikka kaverin kanssa lenkille. Vaikka tässä on oltu vasta muutama päivä ilman alkoa niin on ollut kiva huomata että välillä on hetkiä kun ei ahdista ja pystyy nauttimaan esimerkiksi illalla luonnosta, raikkaasta syksyisestä ilmasta ja kauniista auringon värjäämästä taivaanrannasta (aikaisemmin kaikki tällainen on jäänyt humalatilassa täysin huomiotta) :slight_smile:

Moi Väsy86!

Myös minä suosittelen lämpimästi lääkäriin menoa.
Tilanteesi kuulostaa todella tutulta. Vuosia ajattelin samalla tavalla, lykkäsin lääkäriin menoa ja mietin, kuinka maksani oikein käy.
Olin varma, että vikaa löytyy jos se tutkitaan. Juomiseni oli vuosien ajan hyvin vaihtelevaa, mukaan mahtui myös juomatonta aikaa, mutta suurimman osan aikaa join, yleensä melko reilusti. En siis mennyt lääkäriin, ennen kuin oli pakko.
Jäätävä ylävatsakipu minut lopulta päivystykseen ajoi keskellä yötä, jokusen päivän juomisen päätteeksi.
Diagnoosi oli haimatulehdus ja sairaalassa meni reilu viikko. Tilanne oli todella vakava, olin todella sairas ja kivut olivat valtavat reilusta lääkityksestä huolimatta. Maksa-arvot olivat myös koholla sairaalaan joutuessani. Yllätyksekseni maksa-arvot kuitenkin palasivat viitearvojen sisään jo sairaalassa oloni aikana. Lääkäri myös totesi kuvien perusteella maksan vielä kunnossa olevaksi. Haima kuitenkin lopetti minun juomiseni. Päivä kerrallaan mennään nyt nöyrästi eteenpäin.

Eli on mahdollista, että sinulla on vielä kaikki kunnossa. Kuten muutkin kirjoittajat totesivat, käymällä lääkärissä saat varmuuden asialle. Lääkärissä käynti voi myös motivoida sinua muutokseen. Omien kokemusten perusteella voin vain todeta, että parempi hakea apua ajoissa, vielä kun on vaihtoehtoja.