Mitkä ovat keinoja, joilla voittaa yhtäkkinen viinahimo, tai vahva alkoholistinen leikki mielessä, että nyt täytyy saada viinaa, koska eihän siitä mitään haittaa ole…
Oikeastaan ainoa asia, joka on estänyt minua raitistumasta, on ollut kykenemättömyys pärjätä noita mielitekoja kohtaan.
Joskus olen kuitenkin onnistunut, joillakin konsteilla… suklaata, kävelyä luonnossa, pikainen autolla ajaminen, mitä keinoa olisi? Onko jotain erityisen voimakasta keinoa?
Tosikovissa tuskissa kun lyöpi vasaralla sormeen niin unohtuu viinat sillä sekunnilla! Ja saattaapi jopa selvitä vähemmillä vahingoilla! Myös sähköinen kärpäslätkä toimii. Muutaman kerran kun tätä toistaa, niin mieli alkaa samaistamaan kivun viunanhimoon, ja sitä alkaa varoa edes asian harkitsemista. 
itselläni ensimmäinen on aika hyvin hoidettu, toinen kohta ontuu…
vaan josko tuota kakkostakin voisi oppia?
^ paras asia miten toveri voi auttaa kärvistelyn kourissa olevaa, onpi käteisen ja korttien ottaminen toistaiseksi haltuun. Olettaen tietty ettei aika ideasta korkkaamiseen ole ihan minuuteista kiinni. Pieni kassakaappi aikalukolla voisi olla kanssa aika hyvä, Itse olen joskus myös käyttänyt semmoista että jättää rahat viikonlopuksi tai yöksi duuniin. Mulla kun tulee aina kotimatkalla The Himo päälle kuin puskista.
Hardcoremasokistit voivat kanssa ottaa pari antabusta ja pikkupullon viinaa. Instant krapula, ja paska olo paljon halvemmalla kuin päivien ränni. En tosin tiedä ehtiikö antabus just ihan ekan illan juhliin mukaan, mutta toisena päivänä otetaankin sitten viinanhimosta mittaa! Takuuvarma putken katkaisu jo ennenkuin se alkaakaan!
Ja edellistä ei sitten voi suositella kuin niille jotka ovat pelanneet uhkapeliä antabuksen kanssa aiemminkin, ja omaavat terveen sydämen sun muut sisukset. Mutta toisalta, miksipä ei ottaisi niitä antabuksia ihan säännöllisesti? Ainakin mulla se jostain syystä toimi oikein hyvin niin ettei paljoa himottanut, kun jo alkoi pelottamaan! 
Joo, pitääkin tästä marssia apteekkiin hakemaan omani pois. Mitä mää täällä muita neuvon, kun omakin lehmä on sarvia myöten suossa… 
Pikaruoka; suolaa, rasvaa, nopeita hiilareita ja sokeria. Ns. fyysiseen himotukseen auttaa ainakin mulla.
HIIT-henkinen treeni eli intervallitreeniä, esim. kuntopiiriä kovalla sykkeellä 5-15 minsaa auttaa myös joskus.
Moi!
en tiedä miksi näin on, mutta yleensä mulla ei ole koskaan mielitekoa teatteri/konsertti-illan jälkeen.
Tosin joskus on sattunut, että on juonut liikaa jo ennen kyseistä tilaisuutta ja örveltänyt sitten siellä,
mutta jos on onnistunut keplottelemaan itsensä selvin päin tilaisuuteen, niin yleensä on saanut
mennä selvin päin sitten nukkumaankin.
Tuollaiset antabus ym jutut ei toimi, koska ihminen on niin ovela, ettei tietenkään ota antabusta
jos kerran tekee mieli juoda. Koska sittenhän ei enää voi juoda.
Kiitos vastauksista, varmaan tuo ystävälle hädän hetkellä soitto puuttunut valikoimista. Teatteri / leffa varmasti toimii minullekin, tai hyvä illallinen (raittiina tietenkin)…
Täytyy avata tänne lisää kun vain tulisi mieleen, itselleni toisaalta näitä olen listaillut…
Mutta mitäs sitten, kun ei halua tehdä muuta kuin mennä ostaa kaljaa? Suklaata heti naamaan?
Moi taas,
muakin askarruttaa paljon tämä sama aihepiiri.
Jotenkin ajattelen, että nuo kaikki ovat tosi hyviä alkoholinhimoa vastaan, mutta niitä täytyy soveltaa ennaltaehkäisevästi. Koska siinä konkreettisessa tilanteessa, kun oikeasti tekee mieli viinaa, ei välttämättä saa itseään liikkeelle yhtään mihinkään. Jos saisi, eihän silloin olisi mitään ongelmaakaan. Eli jos konkretisoin ajatustani, niin silloin, kun alkaa tehdä mieli juoda, tiedostan, että jos nyt lähden lenkille, todennäköisesti sen jälkeen ei enää tee mieli juoda. Mutta ongelman ydin on siinä, että juuri silloin en saa itseäni lähtemään lenkille!!! Ei minulle ole tähän mitään viisastenkiveä; jos olisi, olisin varmaankin käyttänyt sen hyödykseni! Mutta joo, noin se pitää itselleen perustella. Että vaikka ei nyt yhtään huvittaisin tehdä jotain tiettyä juttua (lähteä lenkille, teatteriin ym) niin lähdenpä nyt joka tapauksessa.
tuohon antabus reaktioon on tietty lääkekkin tietäville varalla…
vaan jos oikein ottaa asian sydämmelle, niin voi vaikka hommata
ennaltaehkäisevästi porttikiellon kaikkiin paikkoihin, missä alkoholia
myydään tai tarjoillaan=kaikki baarit ja kapakat,alkot ja kaupat,käyttävät kaverit…
siinä kai tärkeimmät.
isommalla paikkakunnalla tuo on vaikeaa, joten kannattaa muuttaa tosi syrjään.
auto kannattaa polttaa ja jättää ennakkoon kaikki taksikyydit maksamatta.
ulko-oveen voi asentaa tyrmäysnyrkin, jos joku vahingossa tulee kylään juuri sillä hetkellä.
ajan kanssa kukaan ei kyllä enää tule kun jättää itse kaiken yhteydenpidon, heittää puhelimen
seinään ja syö(ensin pieniksi paloiksi leikatun) sim-kortin.
myös kenkien valinnassa on hyvä huomioida, että mitä huonompi niillä on kävellä,
sen hankalampi hakea mitään kävellen…sukset poikki ja takkaan heti kättelyssä.
toinen vakavasti otettava vaihtoehto on mennä venäjälle(tai muuhun kunnon paikkaan) ja
tehdä jokin vakavampi rikos. joutuu linnaan(tai pääsee, onko lasisi puolityhjä vai -täysi) ja
en usko että noiden maiden vankiloissa salakauppa juurikaan kukoistaa? en voi tietty tietää…
ehkä jokin muslimimaa olisi parempi.
Raittius olisi tosi helppoa jos ei tulisi niitä hetkiä, kun alkoholi alkaa himottaa. Mulla auttaa joskus se, että kuvittelen oikein intensiivisesti miltä tuntuu seuraavan päivän krapula kaikilla mausteilla. Kaikenlainen tekeminen, joka saa ajatukset muualle, on myös joskus ihan hyvä ajatus. Saunominen vaikka. Mieluiten sellainen tekeminen,josta tulee hyvä olo.
Minun(kin) pitää taas alkaa aktiivisesti ottamaan noita keinoja käyttöön, viime vuoden loppupuolella annoin viinapirulle tosi helposti periksi, en jaksanut vastustaa. Hesarissa lui jonkun painonhallintajutun yhteydessä tosi masentava lause: Tahdonvoima on kuin lihas, joskus se vaan väsyy ja silloin sitä ei voi käyttää. 
Pitäisi siis koittaa keksiä niin kertakaikkisen mukavaa sijaistoimitaa, jota ei tavitse tahdonvoimalla aloittaa kun voimat menee sen päätöksen pitämiseen, että juuri nyt en juo.
Tuohan olisikin ollut mahtijuttu itselläni. Kotona ei enää ole juomatonta viinaa ollut, kun siitä päätin eroon päästä (ei sen puoleen, kyllä mä muutenkin pääsääntöisesti kaikki join aina kerralla, mitä hankin). Mutta kyllä sitä silti jaksoi puolen kilometrin päässä olevasta kaupasta aina hakea lisää.
Eli näin alustuksen jälkeen Andantenkin monesti heittämä tiedustelu - Onko sulla kotona alkoholia saatavilla ja olisiko mahdollista tehdä kodista alkoholivapaa?
Moi Grape & co., heitänpä pari irrallista ajatusta kun tossa yllä ystävällisesti mainittiin nimeltäkin. :mrgreen:
Lähtisin tässäkin ongelmassa ennakoiden liikkeelle ja erottelisin ne asiat joihin voi jollain tasolla varautua ja niihin (joihin otsikkokin viittaa) jotka tulevat puskasta.
Välttämällä ihmisiä, paikkoja ja tilanteita joihin yhdistät juomisen, voit rakentaa suojamuureja. Äkillisiin juomahimoihn voi suhtautua niin, että jos ja kun niitä tulee melkoisella varmuudella jatkossakin täysin puskasta eteen, niin suosittelisin yksinkertaista, mutta itselläni hyvin toiminutta vinkkiä.
JUO paljon! Siis todella niin paljon kuin pystyt . Muistan viime retkahdukseni yhteydestä tilanteen vielä hyvin vaikka siitä onkin jo 5 ja puoli vuotta aikaa. Join varmasti 4 litraa vettä, mehua ja teetä saadakseni janontunteen pois ja myrkyt huuhdottua. Ja sitten ei kuin tärisemään darra pois alkottomassa ympäristössä. Päivän parin jälkeen helpotti huomattavasti.
Ennakoidu näihin yllätyshyökkäyksiin siten, että pidät niitä todennäköisinä ja asiaan kuuluvina niin eivät enää pelota.
Mulla Antabus kyllä auttaa tuohon ja kuljetan hätävara-Antabusta mukana. Kun tunnistan että aiemmin retkahdukseen johtaneet psyykkiset ja fyysiset oireet ovat uusiutumassa, olen nopea ja otan pienen nokareen Antabusta nopeammin kuin esim. kauppaan lähtö juomaa ostamaan tapahtuisi. Minulle on kyllä ollut pitkään selvää en halua juoda, mutta raittiuspäätöksessä pysyminen oli alkuun hankalaa.
Minulla auttaa äkillisessä himossa se, että päätän että tuntiin en ota. Tunnin päästä voin ottaa. Vrt. “tänään en ota”. Toimii aika hyvin.
Lisäavuksi olen suunnitellut että kirjoittaisin päiväkirjanomaisesti ylös tuntemuksia ja ajatuksia juoma-ajoilta. Örvellykset, mokat ja morkkikset kun tuppaavat unohtumaan, ja pahimmillaan kaunistuvat hauskoiksi kommelluksiksi muistoissa. Näitä tuskallisia tuntemuksia voisi sitten lueskella sen tunnin aikana.
Mutta enpä ole saanut aikaiseksi kirjoittaa, ja nyt tipatonta on kestänyt jo 10 pv ja huomaan että esim. joulukuun krapulat ja rytmihäiriöt alkavat unohtua. Ahdistus kannattaisi pistää paperille/tiedostoon saman tien tuoreeltaan. Samaiseen päiväkirjaan voisi myös kirjoitella raittiuden aikaisia tuntemuksia: vaikkapa kuinka hyvältä tuntuu nukkua kunnon yöunet selvästä päästä… Monethan kirjoittavat tänne palstalle näitä juttuja, mutta itselleni se tuntuu liian paljastavalta.
Kolme viikkoa meni raittiina ja fiilikset oli hyvät, mutta sitten taas tuli päivä että kaikki meni päin vittua.
Pahimpana kroonisesta iskiaksesta johtuva vittumainen pakarakipu. Ei vaan jaksa sitä välillä. Lääkäri ei suostunut edes kirjaamaan järjestelmään, kun sanoin että laita sinne että mulla on krooninen iskias ja kävelykykyni on huonontunut. Mitä tekee yksin painonhallinnalle se, että et pysty käytännössä kävelemään kolmeen kuukauteen?
Se tekee huonoa. Lääkärit eivät välitä iskiaksesta, ei kiinnosta.
Riittävä alkoholimäärä rentouttaa hermon.
Juon enää nykyään siis käytännössä siksi, että sattuu eikä ole varaa tuhansien eurojen yksityislääkärivastaanottoihin. Mitään sosiaalisia ongelmia juomisesta ei ole ollut koskaan.
Kerran viikossa perseet. Olen ylpeä että saan pysymään siinä.
Nuo yllä olevat ovat melko hyvin hoidossa, ja ne tiedostankin. Eli OK tähän saakka…
Kumma, miten olen unohtanut tuon vuosia sitten käyttämäni keinon! Muistan, kun oli aika, jolloin itse asiassa se juomahimo oli todellakin aistittavissa vahvana janon tunteena ja suorastaan syljen erittymisenä, niin juomalla paljon vettä sai aikaiseksi sen, että juomahimo hellitti. Otan tuon ilman muuta nyt ykkösnyrkikseni itselleni. Eli kun se ajatus tulee mieleen, juon välittömästi puoli litraa vettä, ja sitten otan äkkiä suklaata ja jatkan vichyn tai veden juomista, miksi ei vaikka kokista jos tilanne on äärimmäisen paha.
Tuokin erittäin hyvä vinkki. Miltei joka kerta viime vuonna romahdin juomaan, kun jotenkin alistuin ajatukselle, että taasko mennään, eihän tälle mitään mahda, ja miten tässä nyt näin kävi, eihän mitään himoja pitänyt tulla… eli olin elänyt väärässä luulossa, että minkälaista on juomattomuuden ensimmäiset 3-4 kuukautta. Yleensä minulla siis vain ensimmäinen 4 viikkoa on ollut rankinta aikaa, ja silloinkin yhteensä ehkä 5-10 kertaa on tullut sellainen voimakkaampi viinahimo tai mieliteko, jonka keskellä olen kuin tunteiden autopilotilla mennyt kuin zombie eteenpäin suorastaan juosten ostamaan kaupasta olutta, jotta himo hellittää. Nyt kun muistaa nämä suojautumiskeinot jo etukäteen, ja sisäistämällä sen itselleen, että näin pitikin käydä, niin mielikuvaharjoittelun avulla pystyn toimimaan välittömästi, enemmänkin kuin jonkinlaisen henkisen epilepsiakohtauksen keskellä.
Kiitoksia myös muille vinkeistä. Uusi suojautumismekanismini on siis seuraava:
Jos viinahimo iskee:
a. juo heti paljon vettä
b. syö suklaata
c. soita ystävälle tai jos ei mahdollista:
Katsotaan nyt, mitä tapahtuu, kun toimintaohjeet ovat valmiina mietittyinä…
