Kompurointia

Niinhän siinä kävi, että palaan taas nöyränä lähtöruutuun.
Olo on infernaalinen. Nämä darrat käyvät aina vaan pahemmiksi.
Tämä päivä on mennyt oksennellessa ja täristessä. Juomista takana siis perjantaista maanantaihin.
No, maanantai oli ns. tasoittelua. Ei sen siis väliä.
Huomenna aa:han ja jos sieltä ei apua löydy niin sit työterveyteen.
Aivan sama leimataanko minut, olen saanut tarpeekseni.
En jaksa enää.

Iltaa Sorb. Hyvä päätös hakea apua. Sillä on ainoastaan lopulta väliä, että Sinulla on halu parantua ei sillä mitä joku ehkä ajattelee. Iso voimahalaus.

Kiitos aurinkoleijona.
Tämä on ollut elämäni pisin yö.
Olen yksin ja aivan romuna.
Säälittävää itkeä krapulaa täällä, mutta koskaan aiemmin ennole ollut näin peloissaan. Mikään ei ole pysynyt sisällä kahteen päivään. Aamulla pitänee mennä päivystykseen jos olo ei ala korjaantua. Houkuttelee ajatus, että ottaisi vielä sen yhden loivetavan. Mut olen nyy sinnitellyt näin kauan eli taidan kuitenkin pärjätä ilman. Olen toiveikas että olen nyt juonut riittävästi.

Nukuin ehkä puolituntia säpsähdelen ja täristen. Olen aivan poikki ja vaihtoehdot on mennä päivystykseen tai töihin. Luulen et menen tärisemään työpaikalle, koska en haluaisi kenkää saada. Työpäivästä jos selviän niin siitä suoraan aa-kokoukseen. Pitäkää peukkuja. Ja niin, en ottanut sitä tasoittavaa. Toivon todella, että olen nyt oman osani juonut.

Parta ajettu ja aamusauna helpotti oloa edes hieman. Edelleen olo on karmaiseva. Olen pöhöttynyt ja tärisen. Minua pelottaa että sisuskaluni eivät kestä enää tätä leikkiä. Pohdin edelleen kovasti, mistä lähden apua hakemaan. Aa:n ryhmään aion mennä, mutta alkaa tuntua että myös lääketieteellinen apu on tarpeen.

AA varmasti hyvä vaihtoehto, mutta ihan ekaksi tosiaan pitää päästä noista akuuteista oireista yli. Pahimmillaan voivat olla hengenvaarallisia tiloja, esim. krampit tai delirium voi iskeä vielä monta päivää sen jälkeen, kun “krapulavaihe” alkaa olla ohi.

Se on jo hieno homma, jos sittenkin pääsit töihin asti. Itsellä oli juuri 5 päivän putki, josta viimeinen päivä lähinnä “tasoittelua”. Nyt alkaa kolmas kokonainen päivä pelkkää makailua kotona. Yöt kestävät itelläkin ikuisuuksia, kun ei käytännössä nuku. Koko ajan pitää olla varuillaan, että jos sittenkin tarvitsisi sairalaaa/katkoa tms. vai selviääkö omin voimin.

Voimia, toivottavasti selviit päivästäsi!

Työpäivä selätetty.
Oli aivan kauheaa. Minulla on aivan hirmuinen flunssa, joten siihen oli helppo vedota jaksamattomuuttansa.
Olo ei tunnu helpottavan ja olen aivan todella todella väsynyt. Aa-palaveriin tuskin jaksan vielä tänään vääntyä.
Soitin kuitenkin aa:n auttavaan puhelimeen ja sain keskusteluapua sieltä.
Hienoa työtä tekevät vapaaehtoisvoimin.
Tsemppiä myös sinne Runoilija ja kiitos kommenteista. Ikävän tuttu on tilanteesi ja omakohtainen kokemuskin on ikävän tuore. Positiivista tässä päivässä on, että olen pystynyt juomaan kunnolla Jaffaa. Vielä aamulla kaikki tuli ulos, mutta nyt neste näyttää pysyvän sisällä. Hävettää, naama menee aina laikukkaaksi oksentamisesta. Se punainen ihottuma jättää tuskin mitään arvailuiden varaan. Taitaa olla yleinen vaiva meille alkoholisteille.
Mutta eteenpäin, mun suunnitelma on tehdä tästä loppukesästä erilainen. Kun muut aloittaa aina loman jälkeen itsestä huolehtimisen, niin minä aion tehdä just päinvastoin. Katsotaan, jospa kerrankin onnistuisin niin, että pystyisin palaamaan loman jälkeen levänneenä töihin. Eli tähtäin seuraavaan neljään viikkoon. Nolla annosta alkoholia ja liikuntaa terveellisen ruokavalion kera.

Heih,

olin just noissa oloissa vajaa viikko sitten, joten äärimmäisen helppo on samaistua. Oikein tekee pahaa

Mun vaihtoehdot aamulla ei ollu duuni tai päivystys vaan K-Market tai päivystys, ja onneks menin sitten jälkimmäiseen.

Tipaton tammikuu on niin old school, että haastetaan itsemme tällä huikattomalla heinäkuulla :slight_smile:

Moi Tyräkki.
Joo, eiköhän useimmat meistä täällä tiedä tuon fiiliksen.
Hienoa, että valitsit päivystyksen ja olet saanut homman poikki.
Mun ensimmäinen tavoite on nyt tämä loppu heinäkuu. Siitä myös sitten eteenpäin. Päivä kerrallaan.
Selailin aiempia viestejäni ja ikäväkseni on todettava, että pitkään olen päätä seinään hakannut.
Mut vielä yritän, enkä anna periksi. Pitää vaan alkaa nyt tekemään työtä sen eteen, että välttäis aiemmat virheensä,
Mutta ilmeisesti harva kai tässä onnistuu ekalla yrittämällä?

Huh, onko teillä vinkkejä nukkumiseen?
Mua pelottaa aivan järjettömästi et elimistön sietokyky on tullut vastaan. Maksa on varmasti ottanut pahasti siipeensä tästä tyhmäilystäni.
Lohdulista oli lukea, että maksa myös toipuu jos ei ole vielä kiirroosissa.
Valehtelisin jos väittäisin, ettei muuta tasoittava olisi käynyt mielessä. Siksi aionkin nyt tsempata ja pärjätä edelleen ilman. Alko menee kiinni reilun tunnin päästä, se on nyt kestettävä.

No niin, päivä on taisteltu iltaan. Alkon jätin väliin ja hyvä niin.
Uskalsin syödä vähän, oli väkinäistä, mutta yhtäkaikki ruoka pysyy jo sisällä.
Perinteistä palelua/hikoilua vuoron perään on tämä ilta pitänyt sisällään. Edelleen odotan kauhulla tulevaa yötä. Tuskinpa paljoa tarvitsee nukkua.
Eli Netflix valmiuteen ja paihdelinkki auki.
Melkoista tajunnanvirtaa on tullut tänne laitettua, kiitos kaikille kommentoijille.
Tuntuu, että keskustelu täällä on vilkastunut viime aikoina.

Hyvä että selvisit illasta!

Mä syön nukahtamiseen melatoniinia, oon oletusasetuksiltani tosi huono nukahtamaan. Jotkut bentsopohjaset nukahtamisnapit olis sit tietty, jos niitä sattuis kaapista löytymään.

Muistaakseni maksasolut uusiutuu kokonaan vuodessa, eli jos nyt lopetat, ens kesänä voit vaikka luovuttaa siitä palasen :slight_smile:

Sympatiat sinulle Sorb!

…noita olotiloja ei kyllä todellakaan ole ikävä…koita jaksaa ja päästä yli…!

Jos tapaat ensi liskojen yönäsi sen Viinapirun, niin kerro sille terveisiä että teen siitä savustuspönttöön haketta kun ensi kerran tulee lähellekään…

Tsemppiä!

No niin, taas yksi yö lusittu.
Nukuin jokusen tunnin, erittäin huonosti edelleen.
Toivottavasti jo ensi yönä alkais helpottaa.
Pelkotilat ja painajaiset on kyllä pahimmat koskaan. Hereillä ollessa pystyn sentään kontrolloimaan pelkojani edes hiukan.
Juomahaluttomuus on kasvanut, kuten aina tässä kohtaa, kun akuuttia tasoittamisen tarvetta ei ole.
Tuntuu että pahin on nyt fyysisellä puolella selätetty, henkisestä puolesta en sitten tiedä. Yhtään täysin unetonta yötä ei enää kestä, lepoa on pakko saada.
Neste pysyy sisällä ja ruokakin maistuu pienissä määrin.
Eli ainakin pieni erävoitto on nyt saavutettu.

Hienoa, että jätit alkot ja muut väliin. Kyllä sä oot jo hyvässä alussa. Täälläkin vielä tökkii nukkuminen ja elimistö sekaisin. Edes pari tuntii unta kun saa jossain välissä, niin sekin on parempi kuin ei mitään. Unettomuudesta juuri tulee ne pahimmat pelkotilat, itsellä usein sellaista unen ja houreen välistä horroria, että tajuan olevani puoliksi hereillä, mutta kuitenkin piruja näkyy. Varmaan just lyhyissä pätkissä voi onnistua nukkuminen, ja ihan varmasti on painajaisia. Ite taisin nukkua viime yönä lopulta ihan järkevän tuntimäärin jotain 5-6 ja heti vähän parempi olo.

Itellä oli sunnuntai viimeinen dokaus/tasottelupäivä eli tää torstai on sit neljäs täysin selvä päivä. Kyllä se maksakin siitä paranee, jos ei lopullisesti ole mennyt. Mä aikeissa mennä takaisin Antabuskuurille, niin pitäis piakkoin mennä otattamaan ne maksa-arvot. Varmaan kyllä heti putken jälkeen ne on tähtitieteelliset, mutta laskee siitä sitten. Hyvä homma, kun oot syömäänkin pystynyt jotain. Unta ja ruokaa ja jos jotain vitamiinilisää vaikka.

Hienoa jos sinäkin pääsisit avun piiriin. Itselle tapahtui samaisena päivänä totaalinen herääminen kun minut lähetettiin töistä kotiin promilleja veressä kun edellisilta venyikin myöhään. Hävetti niin vietävästi että kotiin päästyäni soitin päihdeklinikalle ja varasin ajan huomiselle sekä menin vielä samana iltana aa:han ensi kertaa. Pakko oli itselle myöntää että pelkällä oma-avulla ei alkoholismia voiteta.

Sanoivat siellä kokouksessa että malta käydä säännöllisesti 3 kk niin mahdollisuudet parantua ovat kaikista todennäköisimmät.

Perjantai päivä alussa, nukuin viime yönä 10h unet.
Lääkkeiden avulla, mutta kuitenkin. Seuraavan yön yritän taas pärjätä ilman kemiallista apua.
Kävin siis työterveydessä hakemassa apua unettomuuteen. Oikeaa syytä en paljastanut leimaamisen pelossa. Resepti irtosi varsin helposti sen kummempia ei lääkäri kysellyt. Työstressiä valittelin ja se riitti perusteiksi.
AA-odottaa edelleen. Olen ollut niin väsynyt, ettei minulla ole ollut voimia lähteä. Sinne on kuitenkin tarkoitus suunnata, kun voimat alkavat palautua.
Suunta on nyt ylöspäin ja onneksi alkava kesäloma antaa aikaa alkaa toipua kunnolla. Kuten tuonne aiemmin kirjoitin, aion vakaasti pärjätä tämän loman ilman alkoholia ja muutenkin huolehtia terveydestäni paremmin. Aiemmin loma on mennyt minulla sellaisella mentaliteetilla et mikä tahansa käy. Eli en ole liikkunut juuri ollenkaan, juonut joka päivä ainakin jonkun verran ja syönyt mahdollisimman epäterveellisesti. Tällä lomalla en aio antaa itselleni yhtään tekosyytä sortua samaan.

Ihan loistavaa Sorb, että olet saanut nukuttua - vaikkakin sitten lääkkeiden voimalla. Pitkä unettomuus jo yksistään tekee ihmisen sekopääksi saatikka, että siihen liittyy vielä liskoja :open_mouth: :open_mouth: . Olen vähän kahtalaista mieltä tuosta, että et kertonut työterveydessä asian oikeaa laitaa, mutta toisaalta ymmärrän. Meillä ainakin vaihtuu työterveyslääkärit sitä tahtia, että hirvittää. Ei sitä sitten jollekin uudelle naamalle viitsi alkaa elämäänsä vuodattaa ja kertoa mistä se kenkä oikeasti puristaa. Meillä on ollut tasan yksi työterveyslääkäri, joka tietää missä menen ja jos hänen vastaanotolleen olen päässyt se on auttanut. Luultavasti hän ei ole myöskään mitään kovin kummoisia kirjannut ylös aika moni asia on jäänyt meidänväliseksi. Lisäksi minulle yksi työterveyshoitaja sanoi ihan suoraan, että kannattaa valita se esimies jolle kertoo päihdeongelmastaan. Harvassa kun ovat ne jotka aidosti ymmärtävät ja haluavat tukea ja auttaa. Tällä siis en missään nimessä halua pelotella tai kannustaa Sinua samaan vaikenemisen valintaan, mutta olen todennut että työpaikka on viimeinen missä avaudun ongelmastani. Meillä istutaan muutenkin kaikenmaailman työnohjauksissa paskan ilmapiirin ja huonon johtamisen vuoksi. Etsin oman tukiverkkoni ihan muualta. Ja kuten sanottu - onneksi työterveydessäkin on niitä tukipilareita ollut. Yhtä kaikki - hienoa, että olosi on nyt kohenemaan päin. Pysy vahvana! Olen itse ajatellut viettää lomani juurkin noin kuten kuvailet. Ei alkoa, itseä hoitaen ja kuunnellen. Liikuntaa, terveellistä ruokaa, lepoa - siis LOMAA sanan täydessä merkityksessä. Skoolataa siis vedellä, jossa on vaikka tilkka limeä antamassa vähän potkua :smiley: . Hyvä me!

Sorb kirjoitti:Suunta on nyt ylöspäin ja onneksi alkava kesäloma antaa aikaa alkaa toipua kunnolla. Kuten tuonne aiemmin kirjoitin, aion vakaasti pärjätä tämän loman ilman alkoholia ja muutenkin huolehtia terveydestäni paremmin. Aiemmin loma on mennyt minulla sellaisella mentaliteetilla et mikä tahansa käy. Eli en ole liikkunut juuri ollenkaan, juonut joka päivä ainakin jonkun verran ja syönyt mahdollisimman epäterveellisesti. Tällä lomalla en aio antaa itselleni yhtään tekosyytä sortua samaan.
[/quote]
…kannatan suunnitelmaasi loman suhteen! Tsemppistä… on hyvä että saat kanssa lomalla aikaa keskittyä uusien hyvien rutiinien totutteluun ja sisäistämiseen…