Juomattomuudella on hyviäkin puolia , niitä ei liene tarpeen kertoilla joka ketjussa .
Minulle hengenvaarallisen alkoholin käytön loppuminen avas täysin tuntemattoman mailman . Oli tutun olosta mutta ei sit kuitenkaan . Lapsena alkanut hillitön juominen päättyi n30v ikäisenä josta piti ponnistaa lapsen aivoilla aikuisten mailmaan . Mielenterveyteni kannalta väärä porukka joka onnistui manipuloimaan pelottelullaan ja raittiuden ihanuudella johdatti naivin pikkupojan kohti uusia nöyryytyksiä . Ikävältä tuntuu ajatus " miksi ei riittänyt humalaisen toilailut , miksi piti vielä " raittiina " joutua hyväksikäytetyksi . Vapautuminen aa-n uskonnosta on ollut minulle pers`kohtaisesti elämäni suurin helpotus .
Toimikoon tämä avauksena " kolikon toisesta puolesta "
Minä en AA:ta omakseni jutukseni tunnista ainakaan tällä hetkellä, tulevaisuudesta en tiedä. En silti ymmärrä AA:n mollaamista.
Raitistuminen meillä kaikilla on päämääränä ja AA on käsittääkseni auttanut tuhansia siinä. AA, kuten muutkin ihmisyhteisöt, koostuu yksilöistä. Vahinko, että sinun kohdallesi on sattunut huonoja kokemuksia. Ilman AA:takin raitistuminen on ihan OK. Mutta yhtä OK on raitistua AA:ssa. Peace, please.
Ei se kai mollaamista ole jos huomioi että ryhmätoimintaan liittyy aina vallankäytön riski. Välttämättä jaettu tieto tai kanssaihmisten vertaisarvioinnitkaan eivät ole aina kovin objektiivisia.
Ja se riippuu ryhmästä sitten onko siellä simputtajia ym persreikiä.
Kiitos Bim!
Ei olut ajatus räksyttää vaan kertoa Se toinen puoli joka minulle näyttäytyy.
Foorumit täynä fanaatikkojen vastuutonta raittiusjargonia, sen vastapainoksi raittiuden tueksi Tätä ajattelen
On ihan OK esittää perusteltua kritiikkiä. Tässä vaan on nyt se puute ettei oikein selkeää perustetta ole. Kaipaan kuvausta siitä kuinka jotain valtaa on käytetty väärin tai muuta haittaa tullut, koska ikäväähän sen on täytynyt olla kun se kymmenien vuosienkin jälkeen pistää jatkuvasti asiasta kirjoittamaan.
Sinällään oman kokemuksen perusteella minun on vaikea ymmärtää mistään vallankaytöstä puhumista. Niissä ryhmissä, joissa aikoinani olin, jokainen vain esitti oman puheenvuoronsa eikä niitä kommentoitu millään tavalla ja sitten vaan lähdettiin kohti kotia. Aluksi luettiin joku pätkä ohjelmaa mutta vaikea sekin on vallankäytöksi ymmärtää. MP on ilmeisesti sitten ollut jossain aivan eri tavalla toimivassa ryhmässä ja yleitänyt johtopäätöksensä kaikkiin,
Ei pidä pettää itseään. Itsepetos voi tapahtua monissa muodoissa. Se voi hakeutua AA:n fanaattiseen vastustamiseen tai silmät ummistavaan puolustamiseen. Niin tai näin, tärkeää on ymmärtää tuo itsepetoksen mekanismi jotta se asia voi tulla päivänvaloon työstettäväksi. Se että tapahtuuko se sitten AA:ssa, BB:ssä vai päihdelinkin internetfoorumilla niin tokkopa sillä on merkitystä. Se jutun juuri on vain itse älyttävä.
Näin se on.
Jätän ihan tahallani ottamatta kantaa siihen onko nimenomaan AA:n markkinoima maailmankatsomus oikea vai väärä ( se kun on riippuvainen tarkastelijasta).
Pidän hyvin tärkeänä sitä että ihminen kuitenkin säilyttää oikeutensa itsenäiseen ajatteluun, vaikka joskus on joukon paineesta johtuen viisasta pitää suunsa kiinni ja olla kommentoimatta, ei ole pakko hyväksyä mitään näistä maailmankatsomuspaketeista, eikä omaa ymmärryskykyään kannata alkaa mitätöimään.
Mihinkään suuntaukseen ei kannata sokeasti uskoa, eikä ummistaa silmiään. Itsepetos jää kuitenkin sinne pohjalle nakuttamaan, ja jos sen hyväksyy, voi joutua lähes loputtomiin työstämään samaa asiaa, etsimään perusteluja ja pitämään yllä uskoa johonkin. Loputun suo tarvottavaksi.
Jos johonkin haluaa liittyä, niin siitä vaan, ja ihminen on sosiaalinen olento. Mutta valinnat sen suhteen, mihin joukkoon liittyy ja sitoutuu, kannattaa tehdä silloin kun aivot ovat kirkkaat, viinahuurut kaukana, ilman pelkoja ja tarvetta tarttua mihin tahansa oljenkorteen.
Aikaa riittää, vaikka joskus tuntuisikin siltä että kaikilla on kiire… ja ellei aikaa ole, niin eipä noilla liittymis-sitoutumis- jutuillakaan niin merkitystä ole.
Mrs.Middleage .
Vastaan Sinulle kun kerran kysyit .
En ajattele mollaavani ketään tai mitään. Kerron sitä mitä näin ja koin menneisyydessä.
Joskus innostun juoma-ajoistani juttelemaan enkä silloinkaan mollaa vaikka yhtä helvettiä se olikin.
Silloin kun ihminen lopettelee juomista on hän herkillä ja epätoivon vallassa , hukassa suorastaan.
Hakeutuminen itseapuryhmiin siinä tilassa on turmioksi monelle. Valitettavasti siellä on liian monta oikeassa olevaa muttei yhtään vastuunkantajaa . Ryhmien henkinen ilmapiiri johti kerran siihen että ikänsä pahasta skolioosista kärsivä jätti lääkkeet pois kun kerran buranakin oli mainittu haittaavan raittiutta . 12 askeleen ohjelma on kaiken kieltävä ja kaiken salliva sekamelska johon on ympätty turvalausekkeita joiden taakse voi luikkia hankalilta kysyjiltä
Sori Mainettaan Parempi, ei minun ollut tarkoitus ärhennellä.
Kyllä AA:sta on tervetullutta tuoda esiin kaikenlaisia kokemuksia ja piirteitä, eikä kenenkään pidä vetää erilaisista näkemyksistä hernettä nenään (itseni mukaanlukien). Kiitos, kun jaat kokemaasi, aina joku oppii ja hoksaa jotain.
Mukavaa loppukesää Sinulle ja kaikille raitistelijoille!
[size=200]
Mikä helevetin maailmankatsomus?[/size]
Minun nähdäkseni kysymys on päästä alkoholinkäytöstä eroon. AA tarjoaa siihen ohjelmassaan hyvät työkalut ja vertaistukea löytyy. Kuten miljoonannen kerran tällä palstalla varmaan todetaan, on kysymys ihmisen itsensä tehtävä siellä löytää tie raittiiseen elämään. Sehän ei hetkessä tapahdu tämä oman polkunsa oivaltaminen. Se vaatii tosiaan vähän muutakin kuin seassa notkuminen. - Tietysti on olemassa ihmisiä, jotka on ikäänkuin perässä vedettäviä ilman omaa ajattelua. Sille ei voi mitään! Siksi heti alkutahdeilla korostetaan, että siellä ei ole auktoriteetteja. Siksi siellä jokainen kertoo vuorollaan käsiteltävästä ohjelman askeleesta mitä se hänen kohdallaan merkitsee. Palaverin aikana niistä ei keskustella eikä niitä kommentoida.
Niin no…
huutoon ei pitäisi edes vastailla mutta teen poikkeuksen.
Sisäänrakennettu oletus, jonka mukaan on olemassa ns. “korkeampi voima” jota lähestytään mm. rukoilemalla on ensimmäisenä esiinnouseva erittäin vahva maailmankatsomuksellinen kannanotto.
Sieltä “isosta kirjasta” löytyy paljon lisää.
Mutta ei taida olla minun hommani alkaa niitä luettelemaan. AA:n evankelistat pitävät tälläkin palstalla siitä huolen.
AA-kokouksiin voi osallistua aivan hyvin vaikka ei välittäisi ohjelmasta yms. pätkääkään.
Harrastavathan ihmiset joogaakin innokkaasti piittaamatta juurikaan sen alkuperästä liittyen ihmisen ja kaikkeuden olemusta koskeviin pohdiskeluihin.
Samoin HNMKY (tai Oulun, Tampereen, Turun NMKY) korismatseja voi käydä katsomassa välittämättä lainkaan seuran kristillissävyisestä alkuperästä.
Ja kuinka suosittuja ovatkaan erilaiset mindfulnes-kurssit nykyään…kysymys niissä on pitkälti samasta asiassa kuin AA-ohjelmassa (mielestäni).
Ja suvaitsevaisuuden opettelu ei liene pahitteeksi nykymaailmassa.
En usko jumaliin enkä korkeampiin voimiin (painovoimaa lukuunottamatta) juurikaan mutta käyn säännöllisesti AA:n kokouksissa koska tapaan siellä mielenkiintoisia ja mukavia ihmisiä. Näin olen tehnyt jo 80-luvulta lähtien !
Hyvää pyhäpäivän jatkoa sinne metsänreunaankin ja veljelleni kanttoonalle Eläkää ihmisiksi !
Sisältäähän esim 12 askelta voimakkaasti maailmankatsomuksellisia piirteitä, jos sen ottaa tosissaan. Mutta mielestäni aa on paikka purkaa pahaa oloa, kontrolloida raittiuttaan, monelle se on kaveripiiri, joillekin näyttäisi olevan harrastus, joillekin elämäntapa, toisille paikka oppia muilta. Näkemistäni Hgin aa-paikoista puhun. Monet myös avoimesti ns haistattavat paskat askelille eikä se vaikuta olevan ongelma. Olen kyllä nähnyt sellaisenkin ryhmän, jonka jäsenille aa oli lähes uskonlahkoon verrattava maailmankatsomuksellinen kokemus. Meistä on moneksi, itselleni on ainakin enemmän tullut sellainen fiilis, että ota, anna ja avaudu miten kulloinkin katsot itse parhaaksi ilman mitään tuputusta.
Voin toisaalta ymmärtää myös aan vaarat, esim itselle on tullut (aa-kokouksissa käynnin myötä, heh) kivuliaasti selville, että minulla on sellaisia vakavia elämänhallintaongelmia, jotka eivät varsinaisesti liity alkoholiin.
Viisaita sanoja ja joskus harvoin tilanne voi olla jopa niin kuumottava, että eräänlaiset persoonallisuushäiriöiset jotka ovat mestareita dissosiomaan tunteitaan/ajatuksiaan/persooniaan (ja ovat vaihtaneet ongelmallisen dokauksensa ihan muihin puuhiin) uivat kuin hait niissä AA-vesissä ja ne askeleet joissa on myös niitä hengellisiä elementtejä työkaluina ovat vain kontrolloinnin välineitä jos perspektiivi sattuu olemaan pahasti vinksallaan.
Itseäni? Minä olen täysin psykiatrisesti terve kaveri ja sairaanakin olen vain masentunut enkä todellakaan persoonallisuuhäiriöinen. Semmonen lekuri joka menisi aidolle sekopäälle antamaan kukkarespan menettää lupansa aika äkkiä… Kaikkee sitä kyllä saa kuulla ja nyt tais tulla oikein suvaitsemattomuuden ilotykitys vaikka eikö siellä ryhmissä juuri pitäisi olla ja opetella olemaan tälläisiä asioita vastaan
Yksi pieni kysymyksen poikanen, nimittäin mikäli olet täysin psykiatrisesti terve kaveri jne. niin minkä ihmeen vuoksi ramppaat psykiatrilla tämän tämä ja kerrot kuinka psykoterapiassa psykiatri sitten neuvoo (esim viimeksi käymässämme keskustelussa) miten suhtaudut mihinkin. Psykiatri sitä, psykiatri tätä, päihdetieteen yli arkkiatri sitä, ja viiden lääkkärin marssiosasto sitä ja tätä. Oletko varmasti kysynyt luvan keskustella tällä palstalla?
