Tervehdys taas pitkästä aikaa!
Aloitin uuden ketjun, jonka otsikko toivon mukaan tulee ohjaamaan uusinta raittiuttani.
Pitkään meni hyvin, kunnes taas aloin uskomaan kohtuukäytön olevan itselleni mahdollista. Ei ollut, vieläkään. Mitään isoa pahaa ei onneksi päässyt tapahtumaan, mutta huomasin nopeasti kuinka alkoholi otti ohjat elämässäni. Asia jota en enää halua.
Täällä siis taas, nöyränä ja entistä varmempana halusta viettää raitista elämää!
Olinkin jo melkein unohtanut, miten piinaavasti alkoholi sotkee unirytmin. Pieniä asioita muistaa usein arvostaa, vasta kun ne menettää. Jälleen siis lähtöruudussa tämänkin asian kanssa. Takana pari tuntia levotonta ja katkonaista unta ja uusi työviikko pitäis saada aloitettua iloisena ja pirteänä. Kummallista, miten nopeasti elimistö reagoi. Ehkä hyväkin niin, tuleepahan taas kerralla kunnon muistutus siitä hinnasta, joka alkoholilla on.
Päivän ensimmäinen kahvitauko. Väsymys painaa melko kovasti, mutta eiköhän tuo kofeiini auta jaksamaan tämän päivää.
Tunnen kuitenkin olevani kompuroinnista huolimatta varmalla pohjalla. Olen entistä varmempi, etten halua palata vanhaan elämäntyyliin. Töiden jälkeen aion pakottaa itseni liikkeelle, väsyttää kuinka paljon tahansa. Tsemppiä kaikille alkavaan viikkoon!
Eikö se niin mene, että juominen alkaa aina siitä, mihin se on viimeksi loppunut. Vaikka kuinka kauan olisi ilman , niin…
Alkoholismi on siitä mutkikas sairaus, että fysiikan lisäksi sitä potevalla on myös sielun- ja tunne-elämän alueella kipeyksiä. Jos lähdet liikkeelle, päämäärätietoisesti ja ihan konkreettisesti vertaistuen hengessä, voit auttaa sekä itseäsi että toisia alkoholisteja toipumaan.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Ainakin jopa juomistyylini pysyi retkahdukseni (vajaat 5 vuotta sitten) yhteydessä samana vaikka kuinka yritin muuttaa ja “jalostaa” sitä. Kalliimpia juomia pienemmistä laseista yms. Turhaa touhua, isot kupit ja halvat spurguviinit olivat aika pian taas kuvioissa entissen malliin.Myös hälläväliä-fiilis oli jo kurkistamassa ovesta sisään. Onneksi sain homman nopeasti taas hanskaan.
Minua auttoi suunnattomasti kun tajusin ettei raittiista ajastani (tuolloin 3 vuotta) ollut mennyt päivääkään hukkaan eikä koko matkaa tarvitse aloittaa alusta! 
Kiitos kommenteistanne! Mukavaa, että jaksatte vielä kirjoitella langenneelle!
Olen Andanten kanssa täysin samalla linjalla siitä, ettei raitis aika ole mennyt hukkaan, vaikka retkahdus tulikin. Päinvastoin, niistä ajoista saa ammennettua onnistumisen voimaa.
Saman huomasin myös juomatapojen suhteen, kuin Andante, alkuun saattais onnistua vaan ottaa se pari. Nopeasti jano vaan kasvaa ja annokset lisääntyvät. Lopultahan on taas siinä pisteessä, että mikään ei olisi tarpeeksi. No, nyt ei onneksi päässyt kovin pahasti karkaamaan, ennen kuin tajusin taas homman nimen.
Nyt olis taas työpäivä selätetty ja jaksoin jopa hieman lenkkeilläkin. Nyt rauhallista oleskelua kotona lasten kanssa ja ajoissa nukkumaan. Eiköhän tästä taas siis selvitä. Luulen, että tänään turvaudun poikkeuksellisesti lääkkeen voimaan unen saannin varmistamiseksi.
Hyvä päivä! Takana hyvät yöunet, lääkkeen avulla nukuttu, mutta kuitenkin. Ja juuri nyt on hyvä fiilis siitä, että sain otseäni niskasta kiinni ennen liukumista pidemmälle.
Mietin tuossa, että mistähän se ratkaiseva ero tulee? Andante mainitsi aiemmin sen hälläväliä-fiiliksen. Toisille se vaihe iskee päälle melko nopeasti, kun taas toiset saavat pidettyä homman kasassa.
Moi Sorb. Olisikohan ero siinä, että havaitset kokonaistilanteesi olevan sen verran hyvin kuosissa ettei kannata riskeerata turhan takia? Sellaiset ajallisesti hyvin hallittavissa olevat tulevaisuudennäkymät auttavat paljon. Voitte nyt suunnitella vaikka pääsiäisen viettoa rauhallisemmin kun ei tarvitse kärvistellä ja paikkailla kännimokia. 
Onneksi olkoon Sorb, ettet liukunut helvettiin, jossa minä parasta aikaa olen. Eipä ole lystiä.
Minullehan tuo hälläväliä -fiilis iskee heti, kun saan pienenkin nousuhumalan päälle. Sitten juominen muuttukin aivan tolkuttomaksi ja hallinta katoaa täysin. Tämän vuoksi minä en voisi ottaa pisaraakaan. Miksi sitten taas otin? Siksi kun ajattelin, että pari voi ottaa ja nousuhumala ei pääsisi vielä hiipimään päälle ja hallinta olisi minulla. No eipä ollut. Ei ole ollut enää vuosikymmeneen.
Vaikka nyt onnistuitkin lopettamaan ajoissa, niin älä yritä tuota temppua uudestaan. Seuraavalla kerralla sinulle voi käydä, kuten minulle käy (aina).
Tsemppiä raittiuteesi!
Huomenta Sorb & Aleksi. Aamutuimaan pari ajatusta jotka heräsivät tekstejänne lukiessa.
Kontrollin menettäminen. Mieleeni muistui, että mulla ei ollut oikeastaan koskaan minkäänlaista sisäänrakennettua hälytysmekanismia joka saa normaalisti juovan lopettamaan ajoissa. Jo nuorena olin kaveriporukoissa se jolle toiset saivat kertoa mitä edellisiltana oli tapahtunut. Ja tuolloin en ollut alkoholisti minkään määrittelyn tai luokittelun mukaan. Tässä miettimistä?
Arvokuntoutus. Pidemmälle ehtineen alkoholistin/päihteenkäyttäjän arvomaailma on vääristynyt. Aine ja sen ympärille kutoutunut hallitsee kokonaisvaltaisesti ajattelua ja toimintaa. Miten muuttaa ja “kuntouttaa” arvoja? Miettimällä miten kovan hinnan aktiivisen käytön jatkamisesta joutuu maksamaan? Mielestäni ei, koska hinnalla sinänsä ei ole mitään merkitystä - päihderiippuvainen on valmis maksamaan mitä tahansa saavuttaakseen toivetilansa. Sorry provoilu, mutta näen asian näin.
Sensijaan kaupan kohteiden vertailusta saattaisi löytyä ratkaisu. Kumpi toivetila on parempi? Ei pelkällä järjellä vaan myös fiiliksellä mitattuna. Tässä kovaksikeitettyjä pääsiäismunia pureskeltaviksi! :mrgreen:
Tervehdys ja kiitos viesteistä Aleksi ja Andante! Aivan ensimmäiseksi tsempit takaisin Aleksille, toivon todella, että saat asiasi järjestymään! Lueskelin ketjuasi ja en itse ole luisunut nyt, enkä aieminkaan ilmeisesti niin pitkälle kuin sinä.
Melko syvissä vesissä kävin minäkin aiemmin, eli voin kuvitella sinun fiiliksesi. Tsemppiä ja voimaa taisteluusi.
Palaan Andanten heittämään pääsiäispureskeluun uudestaan virkeämmällä mielellä. Nyt ei oikein ajatus kulje pitkän päivän päätteeksi. Pitkä päivä töitä takana, päälle kauppareissu noin miljoonan muun seassa hamstraamassa pääsiäisherkkuja ja pieni reippailu kahvakuulan parissa pitivät päivän kiireisenä. Nyt 16h päivä pulkassa. Ja mikä tärkeintä päällimmäisenä on hyvä fiilis siitä, että sain raittiudesta uudestaan kiinni.
Hyvää pääsiäistä arvon plinkin väki.
Palasin juuri lenkiltä, erittäin hyvällä fiiliksellä. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että sain homman haltuun ennen pitkiä vapaita. Ei tarvitse olla ennustaja arvatakseen missä merkeissä aika olisi kulunut ilman ryhtiliikettä.
Olen miettinyt tuota Andanten aiempaa arvokuntoutus teemaa.
Olen samaa mieltä siitä, että pikkuhiljaa alkoholin ottaessa enemmän ja enemmän otetta arkielämästä arvot alkavat vääristyä.
Itselläni se ainakin tapahtui pikkuhiljaa ja tiedostamatta. Vasta herättyäni todellisuuteen ongelmani kanssa aloin tajuta, kuinka kovasti oma arvomaailmani olikaan muuttunut. Esim. Pidin normaalina, etten voi autoilla juuri viikonloppuisin, koska piti juoda viiniä heti päivällä. Eiväthän normaalit ihmiset ala juoda heti aamusta joka viikonloppu, tai arkena joka päivä töistä päästyään.
No, luulen että oma arvokuntoutukseni on jo edennyt hyvän matkaa ja olen päässyt kiinni takaisin todellisuuteen. Kertooko tämä sitten siitä, etten vielä (onneksi) ollut todella syvissä vesissä? Tiedä siitä, mutta tärkeintä oli herätä takaisin todellisuuteen.
Toinen asia, mitä pohdin kovastikin on nimenomaan terveys. Alkoholin haitat alkoivat jo selkeästi tuntua fyysisesti, ja se oli minulle herättävä tekijä. En missään nimessä ole valmis jatkamaan hinnalla millä hyvänsä. Toisaalta tämäkin on mielestäni kaupankäyntiä, selkeä valinta. Ilman alkoholia terveyteni on parempi.
En tiedä sainko nyt täysin kiinni pointistasi Andante?
Hei Sorb, sait heittoni hyvin kiinni! Tarkoitinkin juuri kuvaamanlaisiasi pohdintoja. Arvomaailma ja sen muokkaus on hyvin laaja teema. Se vääristyy hiljalleen ja salakavalasti ja asianomaisen sitä usein itse edes huomaamatta. Ja vaikka huomaisikin “jonkin” mättävän, sitä ei itse halua myöntää. Kuuluu taudin kuvaan.
Pistän sulle linkin josta saat halutessasi infoa alaspäin menon ja toipumisen askelista. Vaikka onkin kaavamainen ja melko antiikkinenkin, niin on vakiokamaa täkäläisissäkin neuvontapisteissä. Mielestäni ihan käyttökelpoinen.
myllyhoito.fi/riippuvuudesta … n-jellinek
Pääsiäisterkuin sateisesta Andantelandiasta.
Kiitos linkistä, täytyypä alkaa tutustua tarkemmin heti saunan jälkeen.
Sateista ja harmaata on täälläkin, mutta en anna sen haitata.
Nyt juuri ruuan päälle valmistuu kahvi tuoreista espresso habanero-pavuista.
Eiköhän tuolla myrkyllä jaksa iltaan saakka!
Pääsiäisen jatkoa myös sinne Andantelandiaan!
Kyllä andante pisti kovan pähkinän purtavaksi ja Sorb otti siitä napakan otteen. Minin on pakko myöntää, että en saa pähkinää rikki, vaikka kuinka pureskelisin. Onko toipumiseni vielä niin alkuvaiheessa, että en edes pysty tunnistamaan arvokuntoutukseni tarvetta? Taitaa olla minulla pitkä matka edessä. Pelottaa vaan nuo karikot, jotka matkalla vaanivat ja joihin ei edes ymmärrä valmistautua. Olen luullut löytäneeni viinan juonnin ja juomattomuuden välisen kaupankäynnin idun, mutta taidankin olla ihan hakoteillä . Raitistuminen taitaa olla myös filosofisesti vaativa prosessi.
Moikkis Aleksi. Älä häkelly äläkä epäile omaa reittiäsi. Paras todistus sen toimivuudesta on, että olet täällä raportoimassa. Arvokuntoutus on juttu jota ei mielestäni kannata alkaa pohtimaan liian aikaisin. Aluksi on tärkeintä saada korkki pysymään kiinni. Raitistumisessa tai “toipumisessa” on monta vaihetta. Etenee asteittain ja asioita voi tarkistella eri aikaikkunoilla. Pistinkin ylempänä ketjuun linkin josta näitä vaiheita voi tutkia - unohdin vain mainita, että niissä käppyröissä (Jellinekin käyrä) olevia pompuloita kannattaa koskettaa hiirellä/nuolella. Niistä avautuu vaiheiden kuvaus.
Pysähdyin siihen, että maintset viinan käytön ja juomattomuuden välisen kaupankäynnin. Mielestäni minkäänlaista diiliä ei voi tehdä. Se on joko-tai alkoholistille. Ehkä ymmärsin jotain väärin?
Joka tapauksessa hyvää pääsiäisen jatkoa. Täällä vaihteeksi kiva ilma ja kirsikkapuut kukissa.
Iltaa arvon linkkiläiset!
Nostanpa taas ketjuni esiin, hetki on vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta.
Elo on sujunut ihan ok tässä kirjoitusten välissä.
Tänään jostain päähäni tuli ajatus, että viini maistuisi. Siksipä päätinkin palata tänne jakamaan tuntoja. Tämän päiväisen mieliteon voitin pelaamalla aikaa, A-marketin sulkeutumisen jälkeen ei asiaa tarvinnut enää spekuloida.
Olen kuitenkin yllättynyt mieliteon voimakkuudesta. Aiemminkin näitä on ollut, mutta olen päässyt mieliteoista helposti yli. Tänään oli toisin.
Mieliteot ovat nyt selvästi lisääntyneet aiempaan verrattuna. Näin n. viikko sitten unta, jossa join hyvää viiniä. Sivuutin asian ensin täysin, mutta nyt asiaa lienee syytä palata pohtimaan.
Vaikka järki taas sanoo, ettei paluuta kohtuu nauttimiseen ole, tuntuu alitajunta pelaavan ihan eri peliä.
Noh, voitettu taistelu tänään!
Sorb varmaan ei tykkää, että tuun spämmää sun topikkiin, mut mitä arvelet, miks ihmeessä sitä alkoholisti ottaa sitä häppää, vaik siitä ei oo vuosiin seurannu mitään hyvää?
et ainakaan ittel ei oo mikään ihme, että juo kun on jo putki päällä, koska sillä välttää reflat. mut se on täysin järjen vastasta ottaa se eka lasillinen ja helvetti on taas irti 
Tähän voi vähän pohtia.
Juovina alkoholisteina menetimme kyvyn valita, joimmeko vai emme. Olimme pakon uhreja, mikä näytti sanelevan, että meidän oli jatkettava itsemme tuhoamista.
Lopulta teimme kuitenkin valinnan, joka pani alulle toipumisemme.
Onneksi olkoon valinnasta!