Hei
Olemme tavanneet alle parikymppisinä ja alkoholi on kuulunut aina vapaa-aikaamme. Nyt takana on 26 vuotta avioliittoa, 10 vuotta yhteistä yrittäjyyttä ja kaksi aikuista lasta.
Nykyiseen avioelämään ei kuulu läheisyyttä, seksiä, yhteistä tekemistä. Miehen tavoite on sihauttaa perjantaina ja meno jatkuu sunnuntaille. Välillä lähden juomiseen mukaan, vain jotta olisi jotain yhteistä ja edes hetki kivaa. Molempien huulilla olisi hymy.
Viikolla mies hoitaa työnsä tunnollisesti ja hyvin. Illat menee sohvalla kerätessä voimia.
Aloitin uudelleen aktiivisen liikkumisen 10 vuotta sitten ja sen myötä haluaisin elää terveellisemmin ja vähemmällä alkoholilla.
Saman ajan olen yrittänyt käännyyttää miestäni samoille linjoille. Nyt ei tarvitse kuin vihjaista asiasta niin tulee järkyttävä räjähdys.
Loma-ja mökkireissut ovat kaameita, koska miehelleni ne ovat kännäämisreissuja. Välttääkseni riitoja välillä alennun samaan mukaan. Olenkin oivaltanut että en saa miehestäni raitista, mutta hän saattaa saada minusta alkoholistin. Kauhulla ajattelen eläkepäiviä, jos luoja niitä meille suo. Nyt ollaan viisikymppisiä ja tuntuu että elämä valuu hukkaan. Lapset ovat muuttaneet kotoa ja nyt olisi mahdollisuus tehdä yhdessä mukavia juttuja. Onko ainut vaihtoehtoni avioero?