Kohta puoli vuotta raittiutta

Hei mitäs tänne kuuluu??
En ole aikoihin käynyt täällä!
Tulin vain kertomaan että en suinkaan ole ratkennut taas ryyppäämään, vaan päinvastoin raittius on säilynyt täysin tipattomana sieltä marraskuusta lähtien.
Raittius on tuntunut hyvältä. Ehkä jopa parhaalta valinnalta tähän astiassa elämässäni. Oon jo aika tottunut juomattomuuteen eikä alkoholi juurikaan käy edes mielessä.
Oon ollut mukana bileissä, risteilyillä, karaoke-baareissa yms muissa tapahtumissa missä alkoholi tuntuu olevan yleisesti se pääasia. Mä oon tilannut alkoholittomia drinkkejä ja alkoholitonta siideriä. Saisi kyllä olla ravintoloissa enemmän tarjontaa alkoholittomissa juomissa. Monessa ruokaravintolassa saa vain Cokista, Fantaa, Spriteä, vettä, kahvia tai teetä. Viini- ja drikkilistat kuitenkin on kilometrin mittaisia. Isommissa ruokakaupoissa on kyllä ihan kivasti vaihtoehtoja ja tykkäänkin maistella kaikkia erilaisia juomia viikonloppuisin. Ei yhtään haittaa vaikka ei nouse hattuun! Oon myös oppinut nauttimaan muistakin herkuista uudella tavalla. Ennen se oli vaan se viina mistä sai sitä mielihyvää. Teen tai limun juominen tuntui suorastaan naurettavalta.
Mielenterveysongelmia mulla toki edelleen on. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy tosi hankalaa ja nopea tempoista mielialojen vaihtelua. Mutta onneksi en ainakaan juo. Se nyt tästä enään puuttuisikin kun oon muutenkin ihan sekaisin.
Ihanaa aurinkoista päivää ja kesän odotusta kaikille! Kertokaa miten teillä menee?

Elämänmakuista tekstiä kirjoitit, Maahinen!
Noin se menee, kun hyvin menee.
Saishan niitä olla, alkoholittomia vaihtoehtoja ravintoloissa, enemmänkin. Jonkinlainen tapa vaan on semmoinen että ravintolaan mennään just nimenomaan nauttimaan niitä päihdykkeitä ja se päätään selvänä pitävä porukka on siellä vahemmistönä. Tarjonta sitten on sen mukaista. Ja taitaapa olla niinkin, että alkoholijuomissa on kateprosentti melkoisen hyvä?

Jos vertaa vaikkapa pizzerioiden tarjoamien melko monipuolisten aterioiden hintoihin niin raaka-aineen, työn ja muun välttämättömän osuus hinnasta on kovastikin korkeampi. Eli bisneksen ehdoilla on mentävä.

Mutta, eiköhän me pärjätä niilläkin mitä tarjolla on. Kahvia, teetä, juomia… yleensä sentään aina jotain löytyy.

Tallinnassa huomasin että oli tosi paljon enemmän tarjolla erilaisia alkoholittomia juomia! Muut kun pysähtyi terassille oluelle ni mä tilasin kaikenlaisia omituisia juomia kuten tyrnimehua, inkivääri-linonaadia, japanilaista jotain herajuomaa, hedelmöcoktailia, erikoiskahveja tai sitten ihan pyysin tarjoilijaa tekemään mulle jonkun alkoholittoman drinksun. Ne kyllä laittoivat sit parastaan ja oli sateenvarjot ja muut härpäkkeet oikein viimeisen päälle! Et ainakin Virossa ollaan ihan eri tasolla näiden alkoholittomien juomien tarjonnassa.Alkoholitonta Happy Joe siideriä sai melkein joka paikasta.
Oli kyllä ihan hiton kiva risteily! Missään kohtaa ei harmittanut et ei ollut kännissä. Mulla jäi ihan sellainen fiilis et viina ei olis tuonut sille reissulle mitään lisäarvoa, mulla oli ihan tosi hauskaa selvinpäin.
Perinteisesti noi risteilyt on mennyt silleen et minä kärkiryyopääjänä oon ollut kännissä jo ennen aamu kymmentä. Ruokaa en muista syödä koko päivänä ja keskityn vaan dokaamaan. Jää Tallinna näkemättä, istun vaan jossain terassilla tinttaamassa. Sit takastulomatkasta en muista mitään. Kuulen vaan vittuilua jälkeen päin siitä mitä kaikkea oon armottomassa kännissä törttöillyt. Kuulen et en oo kovin kivaa matkaseuraa siinä kohtaa kun mua joudutaan taluttamaan.
No tää risteily meni erilailla! Ja porukka ei kyseenalaistanut mun juomattomuuttani millään tavalla, kun tiesivöt etukäteen et en oo juonut vähään aikaan.
Mä en oo julkisesti puhunut mun alkoholiongelmasta tai muita syistä juomattomuuteeni. Mut mä kyl luulen et tää porukka mut tuntien on ihan tyytyväisiä et en juo.

Olet saanut olla fiksussa porukassa. Pidä päivä kerrallaan kiinni raittiudestasi, niin elämä normalisoituu.

Elä ja anna elää