Vaikka alkoholi olikin se tosirakkautesi, teit kaiken, minkä voit, jotta minulla, ainoalla tyttärelläsi olisi kaikki, mitä tarvitsin ja halusin.
Olit ensirakkauteni, paras leikkikaverini, liittolaiseni ja ehdoton tuki ja turvani. Opetit minulle, kuinka tehdään ristisidos, mitä eroa on tasavirralla ja vaihtovirralla sekä luettelit joka ikisen valtion pääkaupungit.
Kun aloitin lukio, kuljetit minua kaksi vuotta toiselle paikkakunnalle, jotta opiskeluni sujuisi mutkattomasti.
Lopulta kasvoin liian isoksi ja väsyneeksi kotiympyröihin, mutta et vieläkään minua hylännyt, vaikka yritinkin potkia sinua ja alkoholia elämästäni lopullisesti.
Kun äiti menehtyi oman taakkansa alle, meillä oli vain toisemme. Halusin, että sinulla, isäni, olisi siedettävät viimeiset vuodet taattuna minun ja mieheni kodissa, vaikka alkoholi oli jo vienyt sinulta kävelykyvyn. Et enää pärjännyt yksin.
Menehdyit marraskuussa 2015, juuri kun olimme muuttamassa yhteen. Rakas alkoholi tappoi sinut ja samalla rikkoi myös minun sydämeni.
Hyvää matkaa faija, sinä stadilainen skönäri Käärmiksestä.
Kiitollisena, tyttäresi.