Ketä kunnioitat just nyt?

Berliinin olympialaisissa 1936 kultaa 5000 metrin juoksussa voittaneen Gunnar Höckertin kuolemasta tulee tänään 70 vuotta. GH kuoli talvisodassa 1940. :cry: Paavo Nurmi piti Gunnaria 30-luvun lahjakkaimpana suomalaisjuoksijana. Minä juoksen pakoon menneisyyttä, nykypäivää ja huomista; eipä meinaa jalat riittää…

Kysymykseni kunnioittamisesta kumpusi siitä, kun ystäväni alkoi sekopäissään äsken meuhkata arvostavansa maailmassa eniten Harley Davidsonia. Jos minusta ei päihdelinkin palstoilla enää mitään kuulu, niin johtunee varmaan siitä että ilmoitan HD-hullulle kohta että kyseessä on kaks eri herraa eli William S. Harley ja Arthur Davidson, jotka polkaisivat rumaäänisen moponsa :mrgreen: maailmaan 1903…

PS. Nelson Mandelan vankilasta vapautumisesta tuli tänään 20 vuotta. Sain punatukkaiselta tytöltä Omenapuussa ikuisuus sitten pinssin, jossa luki: Free Nelson! :unamused:

KLIKS.
Oh My God…

Kunnioitan itteäni, musta tulee vielä oman elämäni sankari.

Ystäviä, jotka tukee mua vaikka on vaikeeta. Itehän on tehtävä työ, mutta muiden tuki auttaa
kummasti… kukaan ei voi kärsiä refloja mun puolesta, työn teen minä.

Isääni. Suren kyl hänen sairauttaan. Mut onneksi on älykäs ihminen, ja hyvä päättelykyky -ainakin vielä-auttaa, kun muisti heikkenee. Sairaus johtaa kuolemaan :frowning: . Vaan johtaapa se elämäkin, kun ei ole ikuinen… Nautitaan siis tästä päivästä :slight_smile:

Vaimoani, EHDOTTOMASTI! Vierellä on pysynyt tukena aina, vaikka mitä sekoiluja tullut tehtyä (välillä amsterdamista heräilyjä kun mennyt vkl liian lujaa ja perheen rahat kaikki loppu ja tilikin viä tonnin miinuksella etc). Osaksi, varmaan koitinkin päästä pahimmilla vaiheilla eroon vaimostani kun en halunnut aiheuttaa sitä surua ja tuskaa muille kuin itselleni. Onneksi hän päätti ja on päättänyt aina ettei minua jätä ja piste. Että elämässä on ylämäkiä ja alamäkiä joskus todella pitkiäkin alamäkiä… Mutta nyt kolmeen vuoteen olen saanut nostettua päätäni ylös vihdoin, päässyt eroon isosta osasta lääkkeistä, sekoilut sekoiltu (kantapään kauttahan ne on opittava näemmä mitä ei tehdä ja mitä tehdään) ja enään onkin suurimmaksi osaksi selkä hoitamati ennenkuin voin taas jatkaa työelämää. siihen saattaa tosin mennä vuosikin, mutta parempi se kuin jatkuva masennus ja stressi töistä. Rahatilanne tiukoilla ja selkä julmetun kipeä, mutta saanpahan taas tuntea tunteita ja iloita lasteni kanssa! Tämä alkaa olemaan jo ihanaa aikaa, tuntuu melkein epätodelta ja varsinkin vielä sitten kun selkä saataisin reilaan ja työllistyttyä taas niin… :slight_smile:

Omaa isää , äitiä , veljeä ja etenkin rakasta tyttöystävää joka on jaksanut kaikki paskat vaiheet elämässä.

Tää on ny väärä vastaus, mut en ny oikein jaksa tätä saamattomuuttani kunnioittaa… Taidanpa jatkaa kuvantekoa. Jep! :slight_smile:

Erästä tyyppiä joka retkahti kahdeksan vuoden putsin ajan jälkeen ja meni korvaushoitoon. Nyt mies on senkin ajanut nollille ja lyhyessä ajassa. Sillä kaverilla on SELKÄRANKAA!

perhettäni, on kyllä hyviä tyyppejä.

VAARIA JOKA SOITTELEE SKEBAA GUITARHEROULLA!

Naisystävääni joka lopetti pirin vetämisen kun tuli raskaaksi. Ellei olisi lopettanut niin olisin pakottanut vaikka kiltti mies kai olenkin. :smiling_imp:

Vaimoa jolta ei tunnu rakkaus loppuvan vaikka elämä on juuri näyttänyt sen nurjemman puolensa. Ja appivanhempia jotka osaavat ottaa huonot uutiset noinkin lunkisti.

Kunnioitan mun äitiä joka täyttää tänä vuonna 80-vuotta ja äiti käy mun luona vaik juopottelemas ja hauskaa pitämäs Hän antaa kaikkensa jotta mun perheellä olis hyvä olla. Hän on antanu niin paljon lapsilleen.

Dark magusta.Mies tietää kaiken.Jopa sen,että oon nisti. :mrgreen:

Dm, tällä hetkellä on niin paska tilanne,että vaikea ymmärtää sarkasmia.Jos se sitä oli niin anteeksi,että älähdin turhasta,on vaan todellaki menny kohta 2 viikkoa sänkypotilaana,avokki joutuu hoitamaan kaikki asiat ja jouduin taas eläkkeelle,ei huumorinkukka oikein puhkea.No anyway ,ei pahalla.

Äitiäni. Aina ja ikuisesti. :smiley: Kestäny paljon paskaa ja jaksaa vieläkin porskuttaa eteenpäin ja vieläpä siinä samalla tukea ja potkia muakii eteenpäin. :slight_smile: Pitäs oikeesti lopettaa pelleilyt ja hoitaa elämä kuntoon, ihan vaikka vaan äidin takia. :open_mouth: No tottakai itelläkii ois vitusti helpompaa ku ois asiat kunnossa noin suurin piirtein.

Tottakai kunnioitan myös muita ihmisiä. Mutta äiti menee ylitse muiden. <3

E n ainakaan äitiäni.

En ketään ihmistä. Rotat, torakat ja satiaisetkin vie voiton ihmiskunnasta.

äitiä … varmaan… koska on jaksanu kattoo mua mun sekoiluista huolimatta. kaikkee paskaa oon sanonut,luvannut,tehnyt mut silti se aina seiso mun vieressä ja tuki.
äiti <3