Keskinkertaisuudesta kohti jotain muuta

.

Oletko nyt humalassa?

Neuvoni: lähde AA:n palaveriin. Siellä on paljon fiksuja ihmisiä, jotka elävät hienoa elämää ilman viinaa. Yksin on vaikea löytää raittiutta.

Tervetuloa kirjoittelemaan,Jimmy. Niin vähän katselen televisiota ettei nimimerkkisi kerro minulle mitään.
Kirjoituksesi sitten jo enemmän.

Mielenkiintoista.
Mielenkiintoista siksi, että ajatusmaailmasi taitaa poiketa omastani niin paljon että jotain uusia uria avaavban keskustelun mahdollisuus on ainakin olemassa.

Tavoitteesi jäi minulle vielä vähän avoimeksi, mutta sana “enemmän” siinä nousi esiin.

Jotain siis pitäisi olla “enemmän” ja oliko se sitten niin, että alkoholinkäyttö jarruttaa täysipainoista “enempään” pyrkimistä.

Mihin “enempään” ?
Keskitason , eli muiden ihmisten yläpuolelle pääsemiseenkö?

Olisko se sitten taloudellista valtaa, kunnioitusta muiden taholta, parempaa itsetuntoa, taivasosuus, kuolematon maine, vai mitä se tarkemmin ottaen voisi olla?

Kun nuo tavoitteet, kilpailuhenkisyys ja paremmuuksien, enemmän olemisten ja erilaisten tavoiteohjelmien suorittaminen ovat minulle kovin vieraita, niin ehkä juuri siksi asia alkoi heti kiinnostamaan.

Ja sitten, minkälaista apua haluaisit vaikkapa täältä keskustelusta saada?

Älykkäänä ihmisenä varmasti tiedät jo etukäteen että hyviä neuvoja, ihan selviä ehdotuksia nippelitason tekemisistä, tyyliin “lue tämä kirja” “mene yhdistykseen xxx” “luettele kaikki vikasi papille” jne tulee, ja aina esittäjä on valmis todistamaan että juuri sillä, ja ihan omakohtaiseen näkemykseen ja kokemukseen perustuen siinä on oikea ratkaisu kaikkeen… ja varmasti myös tiedät ettei se noin onnistu. Kukaan muu ei ole sinä, eikä kellään muulla ole just sitä elämäntilannetta, niitä työkaluja, tasan samoja tavoitteita ja tasan samoja ongelmia kuin sinulla.

Miten määrittelisit tavoitteesi tämän keskustelupaklstan suhteen?

Tervetuloa, Jimmy.
Ehkei minusdta ole minkäänlaista apua, mutta asioiden aukomisessa olen mielelläni mukana.

.

.

Jotenkin teki mieli vastata, vaikka koko homman juju jäi vähän pimentoon mulle, tai juuri siksi. Haluatko uuden työn, lisätyön, uuden harrastuksen vai rentoutua vapaa-aikana ja viettää aikaa perheesi kanssa? En ymmärrä. Ilmeisesti alkoholin käyttö ei ole nyt se ihan varsinaisin ongelma, vaan pikemminkin joku mitä teet nyt “koska et parempaakaan keksi”? Ehkä olisi hyvä ensin tietää, mitä haluaa, sitten on muidenkin ehkä helpompi neuvoa. Tai sitten minun aivoillani ei vaan pystytty käsittämään tätä tarinaa ihan täysin?

Suosittelen jonkun suhteellisen rankan liikuntaharrastuksen aloittamista, siis jotain sellaista joka ei vain onnistu krapulassa. Sen parissa tutustuu ehkä sitten niihin uusiin ihmisiinkin :slight_smile: Ilmeisesti jotain urheilutaustaa sulla onkin. Ehkä tähän voisi sisältyä joku kilpailullinen elementti, kun ilmeisesti sellaiset koet mielekkäiksi?

Tervetuloa vertaistukipalstalle, Jimmy. Odottelen hieman ennenkuin hyppään syvällisemmin mukaan, mutta jos etsit haasteellista harrastetta, aloita joku taistelulaji. Ehkä jo harrastatkin? Siellä on ylempiä ja alempia. Ihan suoritustason mukaan rankattuja. Löydät oman paikkasi nopeasti eikä rajaa ylöspäin oikeastaan ole! Aina jostain löytyy joku joka on parempi.
Täällä en oikein haluaisi puhua mistään nokkimisjärjestyksistä, en koe Plinkkiä minään kirjoituskilpailuna. Vertaisten ajatusten vaihtona vain. Toki hyödyllisenä sellaisena.

PS. On täälläkin joskus melkein veri roiskunut, mutta viime aikoina on ollut rauhallista. Hyvä niin! :smiley:

Tervetuloa Jimmy!

Mietin noita kirjoituksiasi ja muiden pohdintoja sun tilanteeseen. Ihminen joka on alkoholisti, niin voi tulla pakkomielteiseksi mihin tahansa asiaan(tämä on kai teoria?). Siksi urheilijat jotka ovat riippuvaisia urheilusta, jotka haluavat saavuttaa jotain mahdotonta. Nauttii siitä, että saavuttaa jonkun etapin ja haluaa lisää kun se etappi ei tunnu enää hyvältä. Ne menee niin syvällä siihen harrastukseen, antaa kaikkensa, uskoo mahdottomaan ja jotkut toteuttaa sen unelmansa. Tämä on hyvä riippuvuus tai jos huippu-urheilijaa voi riippuvaiseksi sanoa. Urheilijan pitää antaa kaikkensa kuin juopon alkoholille. Niin mutta alkoholismi on sairaus, paha riippuvuus. Alkoholisti antaa jossain vaiheensa pakosta kaikkensa alkoholille. Onkohan tässä jotain pointtia?

Jos omaa riippuvaisen luonteen, niin pitäisi löytää hyviä riippuvuuden lähteitä - esimerkiksi urheilu. Hyvä opetella itsensä hyväksymistä semmoisena kuin on. Pyrkiä siihen, että se riittää. Antaa itselleen armoa. Itsensä piiskaaminen voi johtaa - olit miten vahva tahansa - henkiseen romahtamiseen. Siis VOI, niin ei välttämättä tapahdu. Itse en ole kauheasti tutustunut meditaatioihin ja rentoutusjuttuihin, mutta ne voivat auttaa. Aika vähän olen tutustunut. Opetella rentoutumaan ja pysähtyä hetkeksi katsomaan tätä maailmaa tässä ja nyt.

Yksi kaveri ehdotti golffia. En tiedä sitten. Siinä ainakin on kai semmoinen peli joka vaatii paneutumista, harjoittelua ja jossain vaiheessa siinäkin voi alkaa pärjäämään niin, että alkaa saamaan palkintoja. Tarpeeksi hyvä on niin rahaakin saa. Toisaalta avoimin mielin kokeilemalla kuin lapsi asioita voi löytää itselleen sen missä on tosi hyvä ja sitä sitten kehittämään.

Itsestäni ainakin tuntuu, että mulla on tommonen riippuvainen luonne. Saatan innostua liikaa asioista ja ne vie mennessään. Jos on haitallisesta asiasta kyse, niin yritän hallita sitä tai lopettaa sen. Alkoholismi on kyllä semmonen, että se on hyvin paha vastus ja yritän sitä tässä nujertaa.