Kannattaako...?

Moi kaikille. Kannattaako mennä A-klinikalle? Mitä haittaa on jos papereissa on päihde merkintä? Kun mt merkinnät on jo. Niin ja mitä apua sieltä A-klinikalta saa? Eio koskaan ennen ollu tarvetta sinne mennä, mut nyt ajattelin vähentää juomistani paljon, ja oon miettiny, minkälainen apu/tuki vois olla hyvä. Myös kokemuksia AA ryhmistä olis kiva kuulla. Niin, ja muutkin avun/tuen ideat on tervetulleita. Kivaa päivää plinkkiläiset :slight_smile:

Heih Nooralotta, [luin just tuolta toisaaltakin sun postauksia]!

Mä tuskailin ihan samaa viime kesänä, että mitä käy jos ongelmansa terveydenhuollossa tunnustaa. Toistaseks ainakaan ei oikein mitenkään, olen toki ollutkin “mallikelpoisesti”.

Mä yritin A-klinikalle, mutta siellä oli lomat päällä ja sen jälkeen lomanjälkeisruuhkat, joten päädyin kunnan päihdeterapeutille.

Jos tarvitsee apua a-ongelmaan sitä kannattaa aina hakea. Merkinnät papereissa ovat vain sinun parastasi, eli hoitoasi varten. Toisaalta, niiden näytön/jakamisen voi kieltää, jolloin ne jäävät ainoastaan hoitavan tason (a-klinikan) tietoon.

Moikka. Itse aloitin 2 vuotta sitten käymään sellaisessa kerran viikossa olevassa ryhmässä, jossa keskustellaan ja saa vähän tukea ja neuvoa. Oikeastaan sen tarkoitus on enemmän “sosialisoida” kuin parantaa alkoholismia, mutta toimii päihdeklinikan tiloissa.
Nyt ryhmä on valitettavasti tauolla syksyyn saakka, mutta huomiseksi pääsen sairaanhoitajalle juttelemaan. Siellä on juteltu kaikesta ja hän on ehdottanut laitoskuntoutusta, mutta en ole siihen suostunut. Huomenna ajattelin kysyä antabuksesta.
Mulla on myös tän “tukihenkilön” numero johon siis hänen työaikanaan voi soittaa/viestittää. Aina vastannut yleensä ja pari kertaa pyytänyt tulemaan vaan käymään klinikalle, jos olen ahdistuksissa ja krapulassa viestittänyt soittanut.

Avokatkolla olen ollut useampaan otteeseen vuoden sisällä. Eli päivystykseen vaan ja sanot, että haluat avokatkon. Jossain vaiheessa sitten saat b-vitamiinipiikin kankkuseen ja rauhoittavia. Joskus sain nesteytystä siis tiputuksessa, koska olin niin kuiva. Tämä jatkuu yleensä 4 päivää pienenevillä annoksilla (käyt siis kotoa päihdeklinikalla hakemassa lääkkeet ja b-vitamiinin) siinä menee yleensä vain hetki.

Täällä missä asun, on a-klinikalla yhtenä päivänä viikossa sellainen, että voi mennä tietyn kellonajan puitteissa sinne ja sitten joku kai sieltä kutsuu koppiin. Itse suosin sitä, että soitin soittoaikana sairaanhoitajalle ja kerroin tilanteeni. - Sain heti seuraavan vapaan ajan, mutta tota puhumaan menemistä voi nopeuttaa menemällä ihan vaikka päivystykseen (toki sielläkin joutuu odottelemaan)

Tsemppiä! Itsellä edelleen darraolo, vaikka eilen iltapäivällä pistin korkin kiinni. Tunti kerrallaan.

Hei Nooralotta!

Tärkein kokemukseni, samoin kuin ympäri maailman ainakin 2 miljoonan muun, on, että AA:n kautta on mahdollisuus saada pysyvästi raitis elämä. Ja sehän on paljon, jopa enemmän kuin osasin toivoa.
AA syntyi 80 vuotta sitten, kun raitistunut alkoholisti Bill W kertoi juopolle lääkärille Bobille, miten hän oli ollut muutamia kuukausia raittiina. Pian he tajusivat, että kun alkoholisti kertoo elämäntarinansa toiselle alkoholistille, heillä on yhdessä mahdollisuus raitistua ja pysyä raittiina. Muutaman vuoden kuluttua he olivat saaneet mukaan sata raitistunutta ja rupesivat kutsumaan itseään nimellä Alcoholics Anonymous, nimettömät alkoholistit. Näin on Suomessakin tehty jo 70 vuoden ajan. Ryhmiä on kuutisen sataa, ja kokouksia vielä enemmän. On syntynyt myös NA-ryhmiä, jotka ovat syntyneet narkomaanien ja sekakäyttäjien avuksi.
Ryhmät ovat itsenäisiä ja niihin voi mennä kuka tahansa, joka haluaa lopettaa juomisensa eikä tarvita mitään etukäteisvarauksia. Ryhmien koko vaihtelee, useimmissa on kiertävä puheenvuoro, mutta kenenkään ei ole pakko puhua. Tarjolla on yleensä kahvia tms ja siitä voi halutessaan maksaa kolikon tai pari. Useissa ryhmissä ensikertalainen saa joitain puhelinnumeroita, joihin voi soittaa kysyäkseen jotain mieltä askarruttavaa tai muuten vaan, ennen ekaa huikkaa. Palaverista saa halutessaan mukaan myös alkoholismia ja AA:n toimintaa käsittelevää luettavaa.www.aa.fi/
Lukuisa joukko vapaaehtoisia avaa joka päivä palaveripaikan oven, keittää kahvit ja toivottaa tervetulleiksi paikalle saapuvat.
Ryhmien vertaistuessa uusi jäsen saa vanhempien kokemuksista toivoa ja voimaa raittiuteen, vanhemmat jäsenet uuden jäsenen kokemuksista elävän muistutuksen, mistä tuskasta ja epätoivosta ovat päässeet eroon. Hyvin konkreettisesti toteutuu vanha ilmaisu: Jaettu ilo on kaksinkertainen ja jaettu murhe puolittuu. Useilla kymmenillä paikkakunnilla toimii AA:n auttava puhelin.

Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme