Näin unen.
Vaelsin aavikolla.
Nääntymäisilläni.
Horisontissa siinti tuttu hahmo.
Aluksi luulin sitä kangastukseksi.
Mutta se oli messiaaninen Duff-Man, tuo kaikkien janoisten sankari ilmielävänä.
Laahustin Messiaani luoksi.
“Jäbällä taitaa vähän kaljahammasta kolottaa?”
Kontallani sain syljettyä sanat suustani, että voisihan tuota yhden biisonin huitaista.
Messiaaninen Duff-Man johdatti minut satumaiseen keitaaseen.
Olin saapunut Kaljataivaaseen.
Pari kurvikasta bikinibeibeä leimautui oitis iholleni.
“Hei komistus, miten olisi pari erää kiihkeää mattopainia?”
Kehuin tyttöjen perseitä ja tissejä, mutta nyt en ennättänyt panemaan.
Sillä minulla oli tärkeämpää tekemistä.
Messiaaninen Duff-Man esitteli minulle kylmäkaapin joka ulottui ulos horisontista.
Se oli täynnä kylmää olutta, kaljaa, bisseä, biisonia, kepua, keppanaa ja gepardia.
Vapinoissani ja tutinoissani kurotin käteni tuohon kylmään paratiisiin.
Kunnes heräsin maailman ihanimpaan ääneen.
Kuunnelkaa:
TSUFF!