En tiedä mistä aloittaa… Ajatukset harhailee miten sattuu… Hävettää, itkettää, suututtaa… Petin luottamuksen jälleen kerran läheiseen ihmiseen. Lupasin olla pelaamatta, alku näyttikin hyvältä, mutta…
Mun juttu on niin pitkä ja loputon että saisin tosi pitkän romaanin jos kirjoittaisin.
Peliriippuvuus ollut vuosia. Puolitoista vuotta taaksepäin hallitsin pelaamisen kunnes se räjähti kirjaimellisesti käsiin.
Kaikki alkoi siitä kun sain luottotiedot takaisin. Otin keväällä 2013 vähän isomman lainan. Maksoin laskuja ym. Osan pelasin. Aina sen suurimman potin toivossa. Jota ei koskaan tullut.
Eikä se tuo yksi laina riittänyt. Tuli toinen, kolmas, neljäs ja jne… Pikavipit, kaikista mahdollisista paikoista mistä rahaa irtosi. Eikä siinä kaikki, tein myös velkaa puolisoni nimiin. Ja mihin, pelaamiseen!!! Voi hyvä luoja sentään!! Ja miksi ei silmäni auenneet tähän hulluuteen?? No siksi koska pelihimo oli hirveä!
Tänä syksynä kaikki tuli ilmi, ihan kaikki! Vipit, lainat ym. Vielä siinäkään vaiheessa en myöntänyt olevani peliriippuvainen!! Mutta nyt myönnän! Kaksi kuukautta pelaamatta ja perjantaina kirjaimellisesti “repesin” Hävisin kaikkiaan 500€. Iso summa! Mutta on sitä velkaakin, n.100000€. Perinnässä osa, ulosottomies hätyyttelee. Tämä on ihan omaa tyhmyyttäni!! Tähän peliriippuvuuteni on vienyt. Helvetinmoiseen velkaan, luottamuksen menettäminen, hävetys, ahdistus ja kaikkea muuta.
Sekava kirjoitus, mutta pakko oli saada kirjoittaa!
Se on se pelihimo, joka on välillä aivan hillitön ja niin nopeasti saa meidät toimimaan! Järki ja ajattelu jäävät siinä vauhdissa liki lähtöviivoille, kun himo ja tunne ovat jo satasen maaliin saapumassa. Päässä soi jos se tällä kertaa nappaisi. 20e meni, laitanpa vähän lisää jne…kyllä se tärppää seuraavalla kerralla hokee päässä…mutta ei se tärpnnyt ja tili on tyhjä ja kuukausi alussa ja laskut maksamatta eikä ruokarahaa.
Himo saa meidät toimimaan riskeistä välittämättä, mikä ei ole järkevän ihmisen käyttäytymistapa. Miten se himo on saanut niin ison vallan meissä? Ainakin toistuvat kriisit voivat saattaa meidät tilaan, jolloin tunteenmukainen käyttäytyminen vahvistuu pikkuhiljaa himon hallitsemaksi, holtittomaksi käyttäymiseksi.
Kirjoitin tuohon omia tuntemusiani, sillä lukiessani juttuasi sain vaikutelman, että jotenkn tähän tapaan se himo on sinuakin kuljettanut. Tuo holtittomuus ja riskinitto ovat vaarallisia, sillä ne tekevät seurauksineen elämästä helvetin.
Itsetutkiskelun paikka ja uusi suunta elämälle,siitä se lähtee taas homma pyörimään. Toivoa paremmasta älä menetä! Kituvuosia tulee, mutta ne saattavat oll avain parempaan=kasvunpaikka, kun joutuu koko ajan kohtaanaan sen faktan, miksi olen taas joutunut tähän tilanteeseen
Yks ihan samanlainen täällä! Suunta ois vaihettava, täyskäännös, on se vaan niin pirun vaikiaa.
Onnistuisko jos kääntelis vähän kerrallaan? Se yht,äkkinen täys stoppi ei ota onnistuakseen.
Ei se lopettaminen onnistu täälläkään kerralla, useamman kuukauden olin pelaamatta kunnes taas eilen ratkesin, 200 euroo hävis.
Jotenkin outo ajatus että vielä mä huijaan noi rahat “takasin”, otan pienenkin voiton pois.
Niin jos saan sellaisen enkä taas ajattele että jos sittenkin sais vielä vähän kunnes on menettäny nekin.
Petin luottamuksen jälleen kerran läheiseen ihmiseen. Lupasin olla pelaamatta, alku näyttikin hyvältä, mutta…
!