kaikki punaiselle

.

kolmatta viikkoa 0 linjalla ja ihan ok olo. kävin jo baarissakin juomassa yhden jääveden ja tunnustelemassa vähän että tuleeko kuinka järkyttävät himot pelata. oli kieltämättä aika piinaavaa vielä mutta pikkuhiljaa siedätyshoitoa lisää. on vaikeaa kuvitella olevansa pelaamatta ja absolutisti koko loppuelämän mutta eiköhän ajatusmaailma muutu terveellisempään suuntaan jonkin ajan päästä… kuntoilu pitäisi aloittaa kuhan vaan uskaltautuis salille menemään, huhhuh kova paikka…

-joyrney of a thousand miles start with a single step-

21pv nollatoleranssia takana ja matka jatkuu. nyt alkaa olemaan jo hieman hankalaa keksiä mielekästä
tekemistä koko päiväksi ja tietty tyhjyys ja tavallissuus elämisessä on ajoittain aika piinaavaa.

olen luonteeltani kai jonkin sortin adrenaliini narkkari ja monesti on “kun mikään ei riitä” fiilis. kai tässä pitää alkaa joogaamaan tai jotain ettei päästäisi itseään ylikierroksille ja anna tunteille valtaa.

jotain kamppailulajia alan harrastamaan heti kun uskaltaudun vaan alkeiskurssille, siitä sitten kesällä laskuvarjohyppy kurssille ja jos siihen saisi vielä hankittua työpaikan jossa olisi säännöllinen työaika (ei enää keikkahommia joita olen tehny) niin hyvä tulee.

on pirun vaikeaa olla omien ajatusten kans kun tulevaisuutta ei pysty kovin pitkälle rakentamaan kun on niin paljon muuttuviä tekijöitä joten mennään nyt alkuun päivä kerrallaan ihan omalla painolla ja kärvistellään :mrgreen:

tasapainoa ja malttia kaikille ja viisautta tehdä oikeitakin valintoja matkanne varrella.

Itellä on kans pirun vaikeeta tämän tekemättömyyden kanssa, vaikka sitä koko ajan koittaa keksiä jotain, niin silti on koko ajan tekemätön fiilis. Tyhjä ja tavallinen olo, jotenkin tuntee itsensä epäonnistuneeksi vaikka tilannehan on tietysti toinen kun on pelaamisesta päässyt eroon.

Voin kuvitella, että jollain huippu-urheilijalla on uran jälkeen samanlainen tyhjä, tavallinen toimeton olo. Tuntuu ettei ole enää mitään.

Nyt on 6 päivää totaalista pelaamattomuutta takana. Kyllähän sitä tulee paljon istuttua kotona tietokoneella, mutta onneksi netissä voi pelata ihan ilmaisia online-tietokonepelejä, esim. World of tanks, kuunnella musiikkia Spotifystä, youtubesta, lukea uutisia tai väitellä jollain keskustelupalstoilla eri aiheista. Itse pidän väittelystä tosi paljon, esim. politiikasta tai taloudesta. Tuo oli vain typerä kokeilu minulta sekaantua nettikasinoihin kuukausi takaperin, mutta ajanvietteen takia niihin ei kannata sekaantua. Tämä esto-ohjelma oli kyllä minun pelastukseni, koska päivittäin tulee kuitenkin niitä heikkoja hetkiä, mutta kun tietää, että pelisivut eivät aukene, niin ei ole mitään hätää.

olen erakko. sulkeutunu kämpillä nysvääjä joka on kasvattanut suojamuurin eikä päästä ketään lähelle.
tyhjyys on pahin vihollinen mitä vastaan taistelen nyt ja vasta nyt ymmärtää kuinka hyviä ihmissuhteita
on tuhonnut sumeilematta matkan varrella. kuinka vaikea on muuten nykyisin saadaan kavereita?!?
miten niitä saadaan?? olen unohtanu miten tullaan kavereiksi :laughing:

minun henkireikä on tällä hetkellä a-klinikan kahvitupa jossa käyn lähes päivittäin, sitten kirjasto ja ja…
yleensä norkoilen vaan kylillä ja yritän kuluttaa aikaa ja keksiä tikusta asiaa…

vielä vähän aikaa sitten en kehdannut lähteä kämpiltä mihinkään, nyt lähden päivittäin enkä halua mennä takaisin kämpille :laughing: voi tätä kieroutunutta ihmismieltä.

yöt tulee valvottua ja aamulla nukuttua jonkin aikaa. on jokin psygologinen juttu…

kaipa tässä on lyötävä aivot narikkaan ja tongittava netistä jotain turhuutta…

-Topi Sorsakoski - Viimeiseen korttiin-
youtube.com/watch?v=PstZqQhuXzI

dokogambler, pysy sieki jämynä!

slobot jalkaan ja ajatuksia tuulettamaan :smiling_imp:

Juu kyllä tätä prosessia oli niin kauan muhitettukin pääkopassa, että oli jo aika toimia. Yllättävän hyvin on mennyt, siis toki välillä on mennyt tosi paskasti ja repsahtaminen on ollut tosi tosi lähellä, mut kokonaisuutena oon ylittänyt itteni. Ny pitää vaan koittaa pysyä tosiaan jämynä ja vältellä ittensä huijaamista. Melkein kantapäät verille polkien se pelipeeveli perässä laahustaa ja odottaa heikkoa hetkeä, että kyllä tässä tarkkana saa olla.

Tuo kyllä syö saatanasti kun on mennyt ihmissuhteet sössimään pelaamisen takia, mutta pakko vaan potkia eteenpäin vaikka välillä ahistaakin. Kuivilla olo kyllä valaisee kivasti omaa tyhmyyttä, välillä on vaikea edes itse uskoa, että on ollut pelatessa täysin tunteeton ja kylmä ihminen.

Sen kun vaan muistaa, että elämästä pitää ite tehdä parempi, niin on jo hyvät pohjat paremmalle tulevaisuudelle. Ennen sitä syytti vaikka mitä ja ei edes viitsinyt yrittää tehdä mitään muutoksia, järkyttävää elämän ja energian tuhlausta.

Monot maassa, järki päässä ja pelit pois mielestä. Päälle vielä ripaus positiivasti ajattelua ja uskoa itteensä, ja kaikkeen, niin pitäis tulla ihan hyvä kaakku.

taas päivä taistelua takana.

yön pimeys saapuu taas ja ahdistun,
mitä ihmettä minun pitää tehdä että tästä vielä vahvistun?
olen kiitollinen, että kaikesta huolimatta olen vielä tässä,
en ole mihinkään lähdössä, en hyvästejä jättämässä.
“ei muuta kuin uutta matoo koukkuun” sanoin aina kun
tilille kilahti uusi pikavippilaina.
elämä oli taas hetken hurmiollista vaikka tiesin sen
olevan vitun turmiollista. hetki siitä ja tili oli taas nollilla,
vaikka “se iso voitto” oli koko ajan hollilla.
oho sanoin ja voin pahoin. vain hetken sitä huumaa kesti,
toivottavasti muistan tämän vitutuksen ikuisesti.
pakko yrittää taas nukkua, omiin murheisiin hukkua,
vaan paskanko väliä, onhan tämä tunnetila jo niin tuttua.
mutta annahan kun huominen koittaa, olen varma siitä
että on viimein minun vuoroni voittaa kunhan löydän jonkun
joka minua rahoittaa…

to ja pe olivat todella vaikeita mutta selvisin 0 toleranssilla. ahistus ja ylikierrokset combo ei ikinä lupaa mitään hyvää. ensimmäinen “iso voitto” saavutettu tässä taistelussa :smiley:
nyt suihkuun ja kylille kahville ja ennenkaikkea ihmisten ilmoille, jos ei muuta niin vaikka joidenki eläkeläisten kans puhumaan säästä ja politiikasta!

oli jo pieni kipinä aloittaa kuntoilu ja sain yyber idean: menen katsomaan yhdet reenit ja haistelen samalla tunnelmaa josko vaikka saisin hurmoksen ja kuntoilu lukon murrettua!!!

kaikin puolin hyvä mieli ja jo hieman tasapainoisempi. on se hienoa kun keskittymiskyky alkaa palaamaan pää muutenkin tervehtymään ajatusten osalta. ei enää myrkyllisiä ajatuksia kiitos.

lauantai kohta lusittu:) olenkohan parantunu? nevö! loppuelämän taisteluhan tämä on.

en voi pelata rahapelejä vuoden päästä en 10 en 20 vuoden päästä koska tiedän että se on heti menoa nimimerkillä kokemusta on. vaan ei haittaa :laughing: olen ensimmäistä kertaa miesmuistiin ollut koko päivän, siis koko päivän hyväntuulinen jopa naurattanu kuinka helpolla pääsisi ilman rahapelejä.

en kyllä pidä mitään kiirettä nyt, annan kaiken soljua ihan vaan omalla painolla.
kämppä on kyllä vieläkin kuin kaatopaikka ja ajattelin siivota sitä pikkuhiljaa aina kun siltä tuntuu.

musiikkia peliongelmaisille, ludomaniasta kärsiville sekä peliaddikteille terv: me myself and i
-irwin goodman - elämän peluri-

Moi Jani,

Ajattelin ruveta kirjoittamaan tänne, omankin selviytysmisprosessin takia. Hyvän runon olit väsännyt tuossa yhtenä päivänä. Kertoo niin tasantarkkaan mistä on pelaamisessa kyse. Nuo illat, maaniset tunteet ja jatkuva ahdistus.

Itse olen menettänyt elämässäni niin paljon pelaamalla, etten oikein vielä voi alkaa tekemään isompaa inventaariota, suurimmat menetykset ovat olleet ihmissuhteissa. Ero suhteesta jossa halusin olla lopun elämäni ajan, sekään ei heti herättänyt lopettamaan, päinvastoin.

Nyt on hiljainen hetki, hiljainen mieli - tyyntä myrskyn edellä? Päivä kerrallaan lähden tästä ylöspäin ja toivotan kaikille voimia, samalla myös tietenkin itselleni.

Tsemppiä taistoon, kohtalontoverit!
Jokainen pelaamaton päivä on päävoittoakin herkumpaa :slight_smile:
Mulla häämöttää jo vuoden rajapyykki likimain, mutta varovainen saa olla silti…!

kymppi vetoa että pystyn olemaan pelaamatta koko loppuelämäni:)

Sitä meistä kaikki toivoo, yrittää ja tekee asian eteen töitä. Pieni uhokin on ok, hetken aikaa, mutta uho usein on juuri se tunne joka vie pelaamaan. Toinen on huono itsetunto ja itsestä piittaamattomuus. Näin olen asiaa omalta osaltani pohtinut ja koetan näiden luonteenpiirteiden kanssa opetella elämään. Voimaa jokaiselle ja toivon sitä samalla itselleni! Kirjoitetaan ja tuetaan, se on kaikkein tärkeintä.

ajattelin olla hieman sarkastinen sillä kun pyörittelin mielessä tuota ns vetoa niin siinä ei voi kuin hävitä, tai miten sen nyt ottaa :mrgreen:

-jos kuolit,etkä pelannut, voitit-

joo o. torstai kohta lusittu. vielä on pysytty poissa rahapeleistä ja tipan tippaa ei ole tullut juotua :sunglasses:
huomisesta lähtien alkaa taas kovat koitokset. nöyryyttä ei ikinä voi olla liikaa ja tulella (alkomaholi ja rahapelit)en ala leikkimään enkä juokse sakset kädessä :smiley: siispä tässä vaiheessa on vielä helppo heitellä hymiöitä. toivottavasti viikonloppuna ei tule juostua sakset kädessä :wink:

en enää pelkää viikonloppua enää niin hirveästi kun viimekertaisia joten kun vaan saa skarpattua ja mielekästä tekemistä niin kai siitä hyvä tulee.

on tämä kyllä perkeleellinen tauti ja taakka kannettavaksi.

toivon teille kaikille kohtalontovereille rauhallista viikonloppua ja pieniä harppauksia irtaantua pelihimon kahleista.

-world is your oyster-

Juu kyllä nää viikot aina menee, mut perjantaista alkaa aina se viikonlopun yli kestävä taistelu. Pitäis vaan väkisin keksiä sitä tekemistä, mutta kun on niin laiska ja saamaton, niin helposti jää aina vaan himaan nyhjöttämään ja siinä sitten salakalavasti aukeaa eka pullo, ja sitten aina niin ihana pelimaailma.

Tsemppiä ja rauhallista pelitöntä viikonloppua sinnekkin suuntaan.