Kuulin joulupäivänä kuulumisia ex miehestäni.
Hänellä on nyt uusi nainen, tai uusi ja uusi, sama joka oli jo avioliittomme aikana. Mutta kuitenkin.
Olen iloinen, että hänellä on joku, kun ei yksinkään halua olla. Ja ilmeisesti lastenkin mielestä tämä nainen on oikein hyvä tyyppi. Pisteet siitä 
Mutta
Minä olen ollut koko ajan siinä kuvitelmassa, että ex on ollut juomatta. Muutama viesti ollaan vaihdettu muuttoni jälkeen ja ex on sanonut, että ei enää juo. Mutta totuus onkin ihan jotain muuta. Toinen lapsista kertoi, että lähtöni jälkeen ex oli ensin juonut ykkösoluita, mutta sitten se oli vaihtunut takaisin viskiin ja lonkeroon. Nuorempi, vielä kotona asuva lapsi oli asiasta isälleen puhunut ja kuulemma ex oli lapselle luvannut mennä AA kerhoon. Toisin kuitenkin kävi ja tilanne oli mennyt siihen, että ex alkoi piilottelemaan pulloja lapselta. Ymmärsin, että ex on juovuksissa lähes joka päivä.
Olen todella pettynyt ja harmissani. Tässä tapauksessa on hyvä, että exällä on uusi naisystävä, joku jonka kanssa saa vaikka haukkua minua ja saa touhuta niitä pihahommia yms. Se on helpompaa myös lapsille, vähentää heidän taakkaansa isänsä tilanteesta. Mietin vain, että kuinka kauan kestää, ennen kuin uusi nainen tajuaa miten vakava tilanne oikeasti on? Että hän seurustelee ihan aidon alkoholistin kanssa ja vielä sellaisen, jolla ei omasta mielestään ole mitään ongelmaa. Mitä sitten tapahtuu?
Entä ketä ex nyt syyttää juomisestaan, kun minä en siellä enää ole? Lapsille oli sanonut, että oli aina yrittänyt olla mahdollisimman hyvä aviomies, mutta minulle se ei riittänyt vaan lähdin ja jätin hänet ja lapset. On myös heille sanonut, että on yrittänyt minulta kysyä syitä, mutta en anna vastauksia.
Mutta olenhan antanut. Hänen kysyessään olen sanonut, että olimme liian erilaisia, hän ei luottanut minuun vaan epäili aina minulla olevan toinen mies, minä en enää luottanut häneen sen jälkeen, kun suhde työkaveriin tuli ilmi (ne viestit ja minun haukkumiseni työkaverille) ja ennen kaikkea, en voinut jäädä hänen juomisensa vuoksi. Mutta nämä syyt eivät kelpaa exälle, hänen mielestään ne eivät ole mitään oikeita syitä. Lisäksi hän on kirjoittanut, että haluaisi minut takaisin eikä uusi nainen ole sama ja voisi hänet jättää noin vain, jos minä palaisin. Hitto mikä mies, aivan kusipää 
Odotan, että nuorempi lapsikin pääsee muuttamaan pois kotoa, jonnekin opiskelemaan. Silloin voin lopullisesti huokaista helpotuksesta.
Ai niin, sen verran vielä, että varmaan puoli sukua kuvittelee että ex heitti minut pihalle. Epäilevät, jopa oma äitini, että minä olin pettänyt exää ja siksi meille tuli ero 
Heh, tietäisivät vain totuuden. Mutta en kerro, en todellakaan tule heillle kertomaan asiasta, koska sukulaiseni tykkäävät exästä, varsinkin vanhempani. Pitäköön kuvitelmansa, ei se ole minulta pois eikä voi minua satuttaa enää.
Minä en kadu yhtään lähtöäni, päin vastoin. Se oli oikea teko. Kesällä, muuton jälkeen masennukseni meni aika pahaksi. Sain siihen sairauslomaa ja pillereitä, joilla nukuin kolmisen päivää lähes putkeen. Siitä se sitten taas lähti eteenpäin ja nyt on asiat hyvin. Lopullista eroa saan hakea helmikuun alussa ja tulen hakemaan sitä, ei epäilystäkään.
Viina taisi viedä exän, en tiedä miten hänellä enää olisi paluuta mihinkään? Taitaa olla vain ajan kysymys, kunnes hän kärähtää ratista tai työpaikalla huomataan hänen ongelmansa.
