Juominen ei ole ollut hauskaa pitkään aikaan

Niin, siinä se tuli. Ehkä joskus vuonna 2000 olen vielä lähibaariin mennessäni toivonut tapaavani jonkun tutun, kunnes toive vaihtui siihen ettei vain tarvitsisi tavata ketään tuttuja. Myöhemmin opin ostamaan viinaa kotiin jotta ei tarvitsisi kohdata ihmisiä silloin kun halusin juoda. Ja sitä viinaa on ostettu. Olen kyllästynyt. Elämääni, juomiseeni. Äitini häpeäisi minua.

Hei :exclamation:
Olen itsekkin loppuaikoina juonut vain kotona kun olen siihen ravintola elämään kyllästynyt. Ei sinun äitisi varmaan häpeäisi sinua vaan kantaisi huolta sinusta kun tuhoat itseäsi. Minun äitin sekä isäni tarvitsevat nykyään apuani. Ja olen joskus joutunut tunnustamaan juomistani kun en voinutkaan antaan apua (onneksi he silloin ovat saaneet muualta sitä).Äitini sanoi mulle kerran että vaikka oletkin vanha akka, sinusta on huoli hautaan saakka. Nyt kun olen ollut jonku aikaa raitis olen voinut sitä apuakin antaa. Enhän minä ole mikään neuvoa antamaan mutta yritä sinäkin raittiutta. Minäkin yritän vaikka olen välillä retkahtanutkin mutta toivon että joskus viina olisi vihollinen eikä rakas ystävä. Tsemppiä :slight_smile: