Juomattomuus ja myönteiset muutokset

Moi kaikille! :slight_smile:

Minkälaisia merkittäviä muutoksia ajattelussa ja elämän asenteessa olette huomanneet laitettuanne korkin kiinni? Tai missä tahansa, terveydessä, nukkumisessa tms?
Mulla reilu kuukausi vasta takana, ja tajusin ainakin sen, että juovana aikana “mässäilin” negaatioilla.
Jos tuli vastaan joku ikävä juttu, liittyen mihin tahansa, niin mulla oli tapana liioitella sen ikävyyttä ja vakavuutta.
Nykyään taas päinvastoin, yritän etsiä positiivisia puolia tai vähintään säilyttää tyyneyteni.
Koen, että tuo negatiivisten asioiden paisuttelu oli syyn hakemista juomiselle.
Täten luonnolisestikin koko elämänasenne on muuttunut positiivisemmaksi ikään kuin “sivutuotteena”, siihen sen kummemmin pyrkimättä.
Toinen sivutuote on mielekkäiden asioiden tekeminen, kun jää aikaa juomiselta ja vitutus täytyy purkaa jotenkin, esim. liikunnalla.
Ja pankkitilillä on joskus jopa rahaa! :open_mouth: :mrgreen:

Muita? :slight_smile:

Tosi hyvä kysymys! Tähän on mukava vastata.

Turvotus on poissa, kasvojen kutiseva ihottuma on poissa, urheilen enemmän alkoholin juomisen sijasta, on enemmän omassa elämässä läsnä, pystyy luomaan tavoitteita ja ylläpitämään unelmia, jotka vaativat itsekuria ja suunnitelmallisuutta toteutuakseen.

Hox. Huomion arvoinen asia. Nämä havaitut muutokset ovat syntyneet kuudentena juomattomana päivänä eli todella nopeasti kun lopetin pitkäaikaisen alkoholin suurkulutuksen.

Mulla vasta kaksi kuukautta täysin juomatonta aikaa, mutta positiivisia muutoksia tuli jo syksyllä eli hieman aiemmin.

Vatsa toimii ja on litteämpi.
Turvotus on poissa, niin kasvoista kuin muualtakin kehosta.
Iho on parempikuntoinen, tasaisemman värinen.
Lähes kaikki sellaiset pikku kivut ja vaivat ovat hävinneet.
Jaksaa paremmin ja mieli on rauhallisempi.
Oudot päänsäryt lähes kokonaan kaikonneet.
Näkee muutokset ympärillään esim. luonnossa.
Liikun todella paljon enemmän kuin ennen → hyvä olo.
Ruoka maistuu paremmalta ja haistan paremmin.

Sellasia.

Juomattomuus on raittiuspyrkimyksissä oleellista, samoin, kuin hyvien asioiden merkitys, mutta ainakin itselle mikään alun hyvä asia ei ollut niin hyvä, että sillä olisi raittius taattu.

Olihan se kiva, kun muisti eilisen, eikä autolla ajaminen ollut ongelma, rahat säästy ja töissäkin tuli käytyä, mutta kun ajatusmaailma oli alkoholistinen, niin uudestaan juomiseen oli hyvin lyhyt matka.

Itsellä se alkoholistinen ajatusmaailma koostui “sitten kun” metodeista, eli sitten kun se tai tämä, tuo tai nämä muuttuu, niin minulla on elämä kunnossa.
Mikään hyvä ei ollut tarpeeksi hyvä, mikään kaunis ei myöskään riittävä. Viinaakin piti hamstrata kaappeihin, kätköihin ja osin esillekin, jotta elämä näyttäisi valoisat puolet.

Myöhemmin, kun putosin pohjalle ja annoin itselleni luvan olla itsellenikin rehellinen alkoi tapahtumaan. Se ensi fiilis oli huikea, kun myönsin rehellisesti olevani alkoholisti oli jo kova juttu, mutta se aukaisi portit, kun annoin itselleni luvan kertoa ja tunnustaa kaikki juomiseenkin liittyvät asiat ja varsinkin ne jotka kiristi eniten sydäntä.
Jotkut haluaa pitää ongelmansa piilossa, menneisyytensä vieläkin syvemmällä, mutta nuinko tuo olisi minulta onnistunut.
Ei ainakaan raittius olisi onnistunut.