"Juhlaongelman" selätys..

Monia viestejä lukiessani olen huomannut alkoholistien haikeasti haikailevan… “Kun on firman pikkujoulut”… “Kun on ne ja ne juhlat” joissa maljoja nostetaan jne. Poraavan sitä… Jo kesällä surraan firman pikkujouluja jotka kestää sen max 3-6tuntia… Kuukausia, ja viikkoja ennen mietitään mitä sanotaan sen muutaman sekunnin hetkellä, mitä yksi maljankohotus kestää kun kieltäydytään. Kuinka pieni onkaan se hetki elämästämme, jonka yksi maljankohotus tai pikkujoulu vie…

Mutta voimme toki Jeesuksen Kristuksen Voimassa kääntää aivan uuden alun elämällemme. Voimme mennä firmamme pikkujoulujen sijaan uskossa olevien pikkujouluihin joissa ei luult edes alkoholia kolistella, ja jos kolistellaan niin varmasti ymmärretään sitä heti, joka haluaa alkoholittoman!=) Kun sanot rohkeasti työpaikallasi…“Olen nyt Jeesuksen seuraaja, vapautettu alkoholin synnistä” ne tuskin enää koskaan kutsuvat sinua pippaloihinsa. Olet lohkaistu “maailman kalliosta” irti…

Kun Kristuksen Voima tulee uskoontulleeseen…ei hän koe enää mitään yhteyttä niiden kanssa jotka eivät tunnusta Häntä Herrakseen. Hän on siirretty aivan toiseen Valtakuntaan… Hän tuntee surua niistä jotka niskoittelevat Herran uskoontulokäskyä vastaan… Mutta ei tietenkään vihaa heitä mutta ei koe olevansa enää samaa sisar ja veljesperhettä heidän kanssaan… Sinä olet tullut heille tuntemattomaksi ja he sinulle tuntemattomaksi. Uusi luomus on sinussa…

Kristuksella on voimaa, mutta: onko Kristuksella spandexit ?

Aah, pikkujoulukausi pukkaa. Ei ole kovin kauheesti tullut niissä ikinä käytyä. Joskus kaikkein kosteimpina aikoina minut saattoi bongata joidenkin kantabaarieni pikkujouluista, mutta that’s it oikeestaan.

Työpaikkojen pikkujoulut olen viime vuosinakin ihan järjestelmällisesti välttänyt. Niissä on kuulemma ihan “kenttämeininki”.

Tänä vuonnahan mulla olikin jo oma yksityinen pikkujoulukausi hyvissä ajoin elo-syyskuussa, niin ei onneks enää tartte senkään puoleen.

Huomenta kaikille juhlia pelkääville ja pelottomille. Hyviä pointteja Kalsarilla ja Ketolla. On todella niin, että juomasta kieltäytyminen jossain juhlatilaisuudessa kestää vain muutamia hetkiä. Eikä se yleensä mitään suurempaa haloota aiheuta. Ihmisillä on aivan tarpeeksi tekemistä omien huoliensa kanssa. Saataa herättää hämmästystä ja ehkä kysymyksiäkin. Entäs sitten? Ei omaa paniikkia kannata siirtää muitten ajatusmaailmaan.
Mulla oli aikanani yksinkertainen menetelmä välttää merkkipäiväkarikot. Poistin ne kalenteristani ja elämästäni - yhdeksi vuodeksi. Uusi ajanlaskusysteemi. Ei mitään suurempia eikä pienempiäkään rituaaleja. Eikä mitään ennakkojuhlimisiakaan. :smiley:

Minä komppaan andantea. Minä en myöskään käynyt ainakaan vuoteen missään kissanristiäisissä tai isommissakaan juhlissa. En ruvennut selittelemään kellekään, vaan pidin vain pääni. Enemmän mulla painoi siinä varmasti se, että ei oikein kestänyt ihmisiä ja etenkään humalassa olevia pidempiä aikoja.

Nykyjään voi mennä ihan minne tahansa pelkäämättä yhtään. No, ok on mulla ehkä joitakin sosiaalisten tilanteiden paineita tietyissä tilanteissa vieläkin, mutta se nyt on pientä siihen verrattuna mitä joskus on ollut. :smiley: Jossain pubissa on itse asiassa ihan pirun mukavaa istua ja turista tuttujen kanssa, jos ovat ottaneet muutaman pohjalle. Jutut soljuvat jouhevammin :sunglasses:

Työpaikan juhlat ovat vapaaehtoisia ja meillä aina n puolet ovat poissa muutenkin.Jos on ohjelmaa tyylin keilausta,veneilyä tmv niin olen mukana mutta en mä jaksais 18-04 istua jossain pöydässä kuuntelemassa
muitten kännijuttuja ja vanhojen naisten iskuyrityksiä :smiley:.Muut, omalla ajalla olevat juhlat ovat sitten eri asia.Olen kirjoittanut aikaisemmin ja kirjoitan nyt saman eli tulkaa ulos sieltä kaapista ja ottakaa rennosti.Kotiin sitten kun tuntuu siltä.

Ihan totta, juhla “ongelma”, kestää vain muutaman sekunnin kun kieltäytyy juomista, tai 3-6 tuntia kun istuu kännisten joukossa, tai sitten ei yhtään mitään jos ei mene koko juhliin.

Ja onhan luonnollista raittiuden alussa kokea tästä epävarmuutta, koska sitähän alkoholisti on; epävarma, ja itsetunto on nollassa. “en voi olla raittiina, kun kaikki katsoo…”

Sitten myöhemmin kun huomaa että raittiina olo on itsevarma, ja varmuus siitä että voi olla omana itsenään muiden ihmisten joukossa, samanarvoisena, on lisääntynyt, sitten voi jo vähän ihmetellä miten pienistä asioista alussa sai ongelman aikaiseksi.

Toinen juttu tietysti on, että itse joskus käytin näitä “ongelmia” tekosyynä jatkaa juomista, ja kyllä ne siihenkin taipuvat, mutta sen jälkeen kun tunnustin että ongelma on oma juomiseni, ei mitkään juhlat tai muiden juominen, niin sitten alkoi ratkaisuja löytyä “ongelmiin”.

Parasta on alussa vaan jäädä pois kokonaan jos tuntuu siltä että raittius vaarantuu.

Mukavia pikkujouluja kaikille!

Moikkis Fee. Kiva lukea sinustakin pitemmästä (?) aikaa. Minun on pidettävä varani, että pidän itseäni juovassa porukassa samanarvoisen enkä parempana! Sen verran säälittävää touhua dokaaminen selvän silmissä on. :smiley:

Moi Andante! Joo pidempi tauko kirjoittelussa, sivussa seurannut kyllä välillä! Tänään tulin lukemaan juttuja koska näin viime yönä painajaisen että olin ratkennut ryyppäämään äkkiä ihan olan takaa :open_mouth:

Vuosi raittiutta on silti täynnä, painajaisia ei lasketa :laughing: