Juhannuksen jälkeistä elämää

Hyvää juhanuksen jälkeistä elämää kaiklle - niin ja hyvää raitista elämää meille kaikille. Tässä on mennyt raittiuden kanssa vähän niin ja näin. Lähinnä omia käytösmalleja tuumaillessa. Torstaina kävin ostoksilla ja tie vei taas alkoonkin. Siellä pyöriessäni tarkkailin itseäni ikäänkuin ulkopuolisena. Mitään ei tehnyt varsinaisesti mieli, mutta ostin sittenkin arvottuani hetken jos toisenkin mikä maistuisi vähiten pahalta…käsittämätöntä!!! Silti en voinut olla menemättä! Kerrassaan outoa. Tämä tällainen on toistunut viimeaikoina. Viinaa ei tee mieli, mutta siellä sitä ollaan ja valitaan pulloa. Onko jollakin teistä vastaavaa kokemusta tai selitystä tälle hölmöydelle? Tapa elää sitkeässä vai? :open_mouth: Toinen mikä herättää ihmetystä on pihiyden iskeminen siinä kohtaa, kun pitäisi ostaa jotakin muuta kuin viinaa. Tänään kaupassa arvoin varmaan puoli tuntia ostaisinko kivan mekon, joka näytti hyvältä ja joka ei maksanutkaan suuria…alle 30€, mutta surutta iskenyt tuon hinnan alkoon enkä ole pahemmin harmitellut asiaa jälkeenpäin. Mekko sentään jää ilahduttamaan minua - viina ei. Tänään en ole juonut. Aamulla menin kuntosalille taas pitkästä aikaa havahduttuani siihen, että kuukauteen ei ole taas tullut tehtyä mitään hyvää itsensä eteen liikunnallisesti. Nyt tuntuu ihan hyvältä, mutta kotiin tullessa alkoi jostakin syystä itkettää. Millään en keksi syytä - kaikki oli ihan hyvin. Ehkä se johtuu vierotuksesta. Sanoin itselleni, että kaikki järjestyy, istuin alas ja luin hetken täällä teidän kertomuksianne ja päivityksiä. Löytyi taas focus kaikkeen. Juon teetä ja tulin kirjoittamaan koska se aina auttaa. Taas on ajatus kirkkaana siitä, että raittius on se mitä haluan ja mistä seuraa hyviä asioita. :smiley: :smiley: Kiitollisena siis teille kaikille!

Kyse on juuri tietoisesta käytösmallien muuttamisesta. Siitä, että miettii etukäteen miten ohittaa Alkon, jos on siihen automaattisesti tottunut poikkeamaan. Vaihtaa vaikka sellaiseen kauppaan, joka vieressä ei ole Alkoa. Itse en terävistä välittänyt, joten piti miettiä kulkureitti kaupassa uusiksi, ettei painele sinne kalja- ja siiderihyllyille suoraan, napaten vauhdissa jotain ‘hämäykseksi’.

Kun aikansa on opetellut uusia rutiineja niistä tulee automaattisia. En enää kiinnitä huomiota Alkoon tai kalja- ja siiderihyllyihin muuta kuin ‘tuonne voin jättää menemättä, alkoholi on merkityksetön aine’.

Tsemppiä itsensä uudelleenohjelmointiin.

Rahankäytöstä puhuttiin muun muassa ketjussa Viimeinen pisara (2015). Minäkin siellä lainailin ja kirjoittelin ja näinpä nousi mieleen oma kommentointi tästä asiasta. Heitänpä sen nyt tuohon alle sellaisenaan. Eli tuttua on tuo suhteettomuus, kun ostaa alkoholia vs jotain järkevää (tai ainakin muuta).

aurinkoleijona kirjoitti

Hei, osta vaan se mekko tai kaksikin, ne voivat ilahduttaa ketä tahansa vastaantulijaa, ja sinuakin jopa lopun ikääsi!!

Tänään et ole yksin

Lomapuistole tiedoksi, ostin kyllä sen mekon ja se oli minulla eilen ekaa kertaa päällä. Oli hyvä fiilis, koska vatsa ei pömpöttänyt yhtään enää niin pahasti, kuin 8 päivää sitten. Tästä lähin mietin mihin rahani laitan - ja rahojeni ensisijainen kohde ei ole alko! Hankin kaikkea sellaista mikä tuottaa minulle ja läheisilleni aitoa iloa. Tämä on tavoitteeni. Salillakin olen taas käynyt - miltei joka päivä ja sittä saa kyllä uutta uskoa, että kaikki järjestyy. :smiley: