Joulutoivotukseni

Kun nyt on vuoden lyhin päivä ja huomisesta me valoa kohti käännymme, on siis joulunaika, juhlanaika.

Toivotan hyvää ja rakkaudellista ja lämminhenkistä joulua kaikille, erityisesti
1970, Metsänreunanmies, Tyräkki, Vadelmamunkki, 0132, JuuliaS, Tragic Idol, lipsu, jokin,Lempeä Kettu, RiAV, apent66, Onneli47, Harhailija, Renki, Antiloopin paluu,Marhaterttuleppäkerttu,Alma_Auroora, Lizzy,Energiaruusu, Onneli47, Härkä90,Helistin,Skorpioni, Pjotr77,Toivoton, rafu65, Juking, Uratykinloppu, Lomapuisto, Juhanikari, Nayris, Dave2, Metsien mies, Vilma1966, t-petsku, Rahvas1, Jennaah1, tyhjänpyytäjä, Vinetto, Vera75, Jorg. Buttgreit, kohti parempaa-aikaa ,Convallaria, andante, smokki ja sikari, kotivalo, Reiska, Mastodontti, Daalia, Koheltajainen,
-ne kaikki muut joiden sanoja olen täällä lukenut mutta jäivät listasta pois huolimattomuuteni takia,
-ne kaikki jotka ovat tähän asti vain lukeneet eivätkä ole vielä uskaltaneet sanoa mitään
-päihdelinkin toimitukselle
-muille mainitsemattomille.

Kaikkia kohtaan rakkaudentäyteistä joulua.

Jos haluat, voisit kertoa vaikka tässä jouluketjussa mitä joulu sinun mielestäsi on?

Kiitos toivotuksesta!
Samoin toivotan minä kaikille kaikkea hyvää. Rahaa ja rakkautta, terveyttä ja viisautta, hyviä ystäviä ja elämäniloa.
Ihan oikeasti, plinkin keskustelukumppanit, helppoa on teitä näin joulunakin lämmöllä ajatella. Toivottavasti itsekullekin löytyy tästä vuoden pimeimmästä ajasta mukaviakin piirteitä.

Mitäkö joulu mielestäni on? Ehkei se ihan mielipidekysymys ole… onhan sillä oma olemuksensa. Erilaisten kulttuurien sekoitusta sekin.

Skandinaviassa kai aikoinaan pimeimpinä hetkinä olivat valmiita tekemään mitä tahansa jotta valo palaisi. Uhrasivat hevosensakin -ja kas kummaa. joka vuosi todettiin että sillä konstilla alkoivat päivät pidentymään.

Roomassa vietettiin Saturnaliaa, jossain ajankohta oli vuoden sadonkorjuun päättämispäivä. Käännekohta kumminkin.

Kun kristinuskoiset valtaan päästyään 300-luvulla päättivät muuttaa juhlan oman uskonsa pönkkäpuuksi, jumalolennon syntymäpäiväksi, heidän orjansa jatkoivat Saturnalian viettoa vielä pitkään.

On siinä moneksi. Tonttulakitkin ovat aikoinaan symbolisoineet uudestisyntymistä, sikiäkalvoa jäljittelevine hiippoineen, napanuoraa matkivalla tupsunoralla - pukki oli näillä nurkilla ihan aito nelijalkainen sarvipää, kyllä tässä valon odotusen ajassa riittää jokaiselle tahtonsa mukaan merkityksiä.

Mutta, näistä ehkä lisää vaikka jouluna, jos niin sattuu että joku tai jotkut sitä senverran yksinäisyydessä joutuvat viettämään että juttukavereita tarvittaisiin. Siinä asiassa me täällä plinkissä voisimme toisillemme avuksi olla. Voi vaikka auttaa olemaan etsimättä helpotusta juopottelusta. Puhutaan sitten vaikka perinpohjaisemmin joulusta ja sen merkityksistä. Tältä erää siis jääköön osaltani tähän, niin mielenkiintoinen kuin aihe olisikin.

ps. ihan kiva , tällainen toivotusketju. On se mukavaa kun muistamme toisiamme ystävyydellä. Edes jouluna.

Kiitos kaunis joulutoivotuksista. Myös omasta puolestani lämmin joulutervehdys kaikille kävijöille.

Mitä joulu merkitsee? Minulle se merkitsee pientä, tervetullutta lomaa töiden keskelle. Ja vuoden päättymisen juhlaa. Pimeyden selkä taittuu ja lähdetään menemään kevättä kohden. Joulun ulkoisilla seikoilla on myös jonkin verran merkitystä ja saan kauden koristeista, kukista ja valoista mielihyvää. Joskus joulu on mennyt suorittamisen puolelle, nykyisin ja tulevaisuudessa toivottavasti vähemmän suorittamista ja enemmän omannäköistä olemista. Lähimmäisenrakkaus ja läheisten muistaminen ovat myös tärkeitä asioita.

Heippa lutunen,

luin lämmöllä viestisi ja yritän nyt vastata siihen. Kiva kun otit minut listallesi aktiivisien plinkkiläisten kerhoon. Seurailen palstaa päivittäin passiivisena lukijana, mutta olen toki hengessä mukana.
Koko jengille oikein hyvää ja stressivappata joulunaikaa ja hyvää tai parempaakin uutta vuotta toivottaa teille Rheinin rannalta

andante

:confused:

Jouluriemua, joulurauhaa tai jos oikein hyvin käy, jopa molempia, toivotan mää myös!

Mua on joulussa lämmittäneet lähinnä palkalliset vapaat. Paitsi että perhejouluilla on ollut tapana olla niin nihkeitä, että eniten olen toivonut pyhien olevan vaan mahdollisimman lyhyet ja kivuttomat.

Kaikki hurskaampi on jäänyt joulutuskan lievittämisen jalkoihin, 2016 jouluun asti tein sitä dokaamalla, sen jälkeen plinkkaamalla.

Kiitos, kiitos. Samaa kaikille!
Palataan jouluun sitten lähipäivinä. Pitää vähän miettiä . Siinä on painolastia paljon mutta on lämpöä myös.

Kiitos paljon lutunen ja samoin hyvää Joulua sinulle ja kaikille palstalaisille!

Minulle joulu on pääasiassa lasten juhla, sen vilpittömän riemun takia me Joulua vietämme. Jos ei olisi omaa lasta, tai sukulaisten lapsia, olisimme mieheni kanssa varmaan viettäneet joulumme jossain lämpimässä. Toki suomalaisessa Joulussa on paljon kivoja juttuja ja jotenkin isänmaallinen tunnelma. Kunpa olisi täällä eteläsuomessa lunta, se piristäisi! Enpäs muista pääkaupunkiseudulla olleen muuta kuin mustaa joulua viime aikoina. Muistaako kukaan muu, milloin oli viimeksi valkea Joulu?

Olen ehdottomasti kesän ja valon lapsonen ja kun talvipäivän seisauksen ja joulun yli on päästy, tuntuu, että pahin alkaa olla selätetty. :sunglasses:

Kiitos Lutunen.

Toivotan hyvää ja rauhallista joulua kaikille, ketään erikseen mainitsematta. (Minun reikäjuustoisella päälläni listasta jäisi paljon ystäviä pois.)

Valoisaa mieltä tulevaisuuteen ja terveyttä teille kaikille ja läheisillenne.
JuuliaS ja kissat.

Piti oikein kuvista käydä lunttaamassa milloin täällä “etelässä” on viimeksi ollut valkea joulu, eikä siitä itseasiassa niin kamalan kauan ole ollut. Tämä kuva on noin 45 km Helsingistä 24.12.2018. Sen myötä oikein rattoisaa joulua kaikille.

Mä selasin Vilman peesissä kuvapilveni, 25.12.2018 noin 47 km Helssinkistä. Viime vuoden kuvissakin vilahteli jotain loskanrämmäleitä.

vuoteen 2010 piti minun mennä että omistani kunnon lumikuvan löysin. Silloin sitä riitti.
Mut toivotaan että pieni valkoinen harso tänäkin jouluna saatais… edelleen vaan mukavaa joulunodotusta kaikille. Tervehdyksiä on kiva lukea, hyvä että muistetaan toisiamme.

Ja kun aloin penkomaan, niin sopisko laittaa varmaan täällä jo ollutkin vanha joulusisäkuva kotoa? Jos uutta alkaisin tekemään niin ei siitä kumminkaan sen parempi tulisi. Ja samaan sitten haaste; joku kotikuva -jouluinen tai ei- olis muiltakin kiva.

Kiitos ja Joulun rauhaa kaikille myös :heart: Kirjoitin pitkän viestin tähän ja onneksi se kai hukkui ja katosi johonkin bitti avaruuteen. Kirjoitin lapsuuden jouluista, hyvin synkkää luettavaa. Hyvä että katosikin? Hah.

Selasin kaikki pilvessä olevat kuvani eikä ole mitään jouluun sijoittuvaa sisäkuvaa. Eikä muutenkaan sellaista sisäkuvaa, joka ei vähän turhan paljoa paljastaisi meidän kotioloista.
Kerran tuli kuitenkin vietettyä jouluaatto hyvin erilaisissa maisemissa, kuin tämä normaali. Joten laitanpa tähän kuva arvoituksen, mistä on tämä jouluaattoon sijoittuva otos:

Vastaajalle valitettavasti en voi luvata muuta kuin lisää lämpimiä jouluntoivotuksia :stuck_out_tongue:

Kiitos toivotuksista :slight_smile:

Mitä joulu mulle henk koht tarkoittaa… jonkinlaista sisäisen rauhan tai tasapainon löytämistä. Siinäpä se, kaiketi.

Kiitoksia, samoin !

Tämä on varmasti interneetteristi ensimmäinen kerta koskaan,
kun saan miltei livenä erityisterveisiä, tosin monen muun tavoin.

Mitäkö Joulunaika on ja niin edelleen. No, jengi rauhoittuu silloin ja liikenteestä sen näkee ensimmäisenä.
Ei ajeta ensiyrittämällä ylitte ja jarrutetaan sadan metrin päästä, kun kuljen naisen ja koiran kaa suojaavaa tietä.

Itselleni tämä festari on nykyään vähän enempi tai paljonkin sosiaalisempi ajankohta, vaikkakin rituaalina
nopeasti ohittemenevä lounastus ja lahjontakirmaus, kun naiseni esikoinen, ekaluokkalainen miehenalku
availee kiihtyneessä mielentilassa taas kaupallisia toimituksiaan ja itte sitä oli varmaan samanlainen silloin 1800-luvulla.

Olen päiväkirjapetteri. Jos mulle on epäselvää, että vapaa-ajalla voisi taas kätevästi mennä vaikka kuvitteellisen liiterin taakse kiertämään jallupullon jengaa auki ja ottaa muutama absoluuttinen hömpsy, voin palata omiin raportteihini traagisista juomingeistani. Esimerkkinä käypi vaikkapa 2009 tai 2008 joulunaika ja ne karmeat, psykoottiset jälkikärvistelyt ja vierotukset
tuosta taviskansan ylistämästä seurajuomasta. Huh huh, miten kauheeta aikaa täynnä epätoivoa, pelkoa ja surua, voih ´…

Viime vuosikymmenellä alkoi huikkakone hyytyä, eikä se ollut enää mukavaa, vaan ilkeää, surkeaa ja synkkää touhua psyykelle.

Balanssin myötä ihminen voi taas tehdä asioita, joita oikeasti haluaa ja olla mukana joukoissa, joissa oikeasti viihtyy.
Emmä ole menettänyt näinä vuosina yhtään mitään, vaan saanut lahjoina paljon hyviä asioita ja mielenkiintoisia ihmiskokemuksia.

Niinpä sen ei ole enää niin merkittävää, onko juhannus, vappu, pääsiäinen, uusivuosi tai joulu.

Pyhiä puhtoisia kaikille ja parempaa Uutta Vuotta [size=150]2021 !![/size]

Edit. Typå

Voi Lutunen,

Kuinka lämmitti, vaikka miten olikin massatervehdys. Näit vaivaa. Oikeasti massaan oli parempi hukkua, sillä tunsipa kerrankin kuuluvansa kunnon Joukkoon. Hyvää Joulua myös Sinulle!
Toivotuksia näytät saavan takaisin pikku hiljaa, kunhan tonttujoukko esiin “varovasti hiipii alta sillan”, kuten siinä tutussa joululaulussa lauletaan. Vasta aikuisiässä joku kertoi minulle, että tuo laulun “silta” tarkoittaa vanhanajan tuvan lattiaa, ei siis mitään vesistönylitystä. Siinä merkityksessä se on ollut muinoin tavallinen sana. Siis ihan lattian eli permannon alta ne laulun tontut ilmestyvät, niin kuin silloin muutkin oravaa pienemmät talonväen ollessa unten mailla.
Kun joululaulujen sanoja vanhastaan paljon väännelläänkin, joskus hirtehisiksi ja humalahakuisiksi, ei ole ihme, että jo lapsena ja sittemmin nuorena tuosta laulusta mieleen tulivat hakematta punanenäiset tontut, “miehet siltojen alta”. Joivat vielä “lientäkin”. Tässä laulussa oli muka siis poikkeuksellisesti jo valmiina ja vääntelemättä omat vivahteensa. Kaikkea sitä…
Muistanpa myös jokusen joulukortin, jossa valaistua kylää kohti suuntaava tonttukulkue lyhtyineen tosiaan nousee penkerettä lumisen (joen)sillan alta. Liekö asialla yhteyttä tuon laulun sanojen väärinymmärrykseen tai kaksitulkintaisuuteeni, en tiedä. Idyllinen ja soma kuva-aihe sekin kyllä oli.
Lopetan kansatieteellisen katsaukseni tähän. Oltiinpa noustu siltojen alta, lattialta tai lattian alta, seisotaan komeasti omilla jaloillamme jaloimpana juhlanamme.
Hyvää Joulua!

P.S.
Nyt minusta tuli Vahvasti panostava, aikaisemmin kuin oli ajatellut.

Tuhannesti kiitos Lutunen!

On hankala toivottaa ihmisille tietynlaista joulua, kun ei aina tiedä, pitääkö ihminen joulusta, onko hänellä elämässään rauhaton tilanne ja mitä ihminen ylipäätään odottaa joululta.

Näin ollen:

Toivotan sinulle Lutunen mieleistäsi joulunaikaa.
Ja
Toivotan kaikille plinkkiläisille, alkottomille, alkottomuuteen pyrkiville ja alkon hallintaan aikoville sellaista joulua kuin itse itsellenne toivoisitte.

.

Sain itse viettää melko onnellisen lapsuuden. Ei meillä paljon rahaa ollut, lapsia liuta ja vanhemmat pätkittäisissä töissä, usen talvella työttöminä.

Silti, se oli hyvää että me saimme olla lapsia. Lasten kuullen ei puhuttu politiikkaa eikä uskontoa, elettiin pienissä ympyröissä.
Siitä olen edelleen jo edesmenneille vanhemmilleni kiitollinen. Kuten myös siitä että eivät käyttäneet alkoholiakaan päänsä sekoittamiseen, niinpä meillä ei joulunakaan tarvinnut mitään mekkalointia pelätä -sellaisen mahdollisuuskaan ei meidän lasten mieleen olisi edes juolahtanut. Joskus jossain sattumalta kuultiin jossain naapurustossa tapahtuneista ikävyyksistä, mutta ei niitä asioita mietitty. Elämä oli kaunis.

Joulu, keskitalven, valon alkamisen ja säästetyn runsaamman ruokapuolen juhlana -pieniä lahjojakin, joulukuusi, koristeita joita muuten ei liiemin työläiskodissa näkynyt -oli se hienoa.

Ehkä vanhemmillani oli omista kodeistaan jäänyt päällimmäisenä mieleen se vanha sanonta “tulis joulu että sais yölläkin syödä”.
Monessa samantapaisessa kodissa näkyi olevan sama rauhanaate, laitetaan nyt kerran vuodessa hyvää ruokaa ja levätään viikon verran.

Joulu, talvipäivänseisuksen aika taitaa olla vanhimpia kulttuuriperintöjemme joukossa. Tuhansia vuosia, kenties. Yksi ja toinen on sitä yrittänyt omia itselleen ja tuputtaa omia juttujaan .

Annettais sen nyt vaan olla kaikkien yhteistä aikaa, vuodenkiertoon perinteisesti sopivana juhlana.

Joulurauhaa kaikille.

p.s.
Lapsuuden joululahjoista tuli mieleeni että lahjojen joukossa oli aina joku kirja. Lastenkirja, sellaisia kuin ne siihen aikaan olivat. Joku mielikuva on jäänyt että kuvakirjan sivuilta löytyi sellainenkin ihmeellinen lintu kuin joutsen -niitä eio tosiaan siihen aikaan missään nähnyt. Varhaislapsuudessani, 50-luvulla ja 60-luvun alussa kun meillä ei televisiota ollut, putkiradio josta kuului vain se yksi , yleisohjelma (ularadiot olivat vielä harvinaisia) oli toki iltaisin avoinna mutta kovin vähän taisi tulla lapsia kiinnostavia ohjelmia. Niinpä se lukutaito oli tärkeä. Sen opettelin joskus nelivuotiaana. Kodin pienei kirjakaappi ei valikoimallaan ylpeillyt. Tietokirjoja, useimmat, maapallon eläinkuvasto ja se kotiliedsen lääkärikirja joka tarjosi ilmestyessään oireita joka kansalaiselle niin paljon että kunnanlääkärit tuskastuivat. Lukeminen oli siis joulujenkin harrastus. Silloin kun ei kyläilty. Ja jo luetut kirjatkin kelpasivat yhä uudestaan. Olenpa minäkin jo ennen kouluikää moneen kertaan tutkistgellut niin isä camillon kuin Peer Gyntinkin sielunelämää -ja molemmista jollain lailla tykkään vielääkin.

Että semmoisia joulumuistoja tässä juolahti mieleen…