Jouluhöösäystä :)

Silläkin uhalla, että tämä ei liity alkoholiin ja että olen ainoa jouluttaja täällä (paitsi Vilmasto on ainakin), aloitan tämmöusen ketjun. Koska hei, huomenna alkaa joululoma ja mulla on nyt mahdollusuus pitää pari viikkoa. On se huippua!!!

Okei, ehkä voisi ryhmän teeman mukaan liittää alkoholin tähän ja kysäistä, että missä määrin teillä liittyy alkoholi jouluun? Onko se ruokajuomaa? Vai juhlimista varten? Vai vietättekö joulua ihan selvänä?

Mutta siis joulusta muutenkin. Haluaisin kuulla onko teillä jotain hyviä jouluisia salaatteja? Jos on niin jakakaa reseptejä. Muutenkin haluaisin kuulla mitä teidän joulupöytään kuuluu - jos vaikka saisi itse hyviä ideoita.

Missä määrin teidän jouluun kuuluu uskonnolliset perinteet? Jos kuuluu niin millaisia ne on? Vai oletteko riisuneet joulunne uskonnollisista perinteistä? Oletteko enemmän ns. amerikkalaisen runsaan joulun ystäviä, vai vähemmän kimaltavan suomalaisen joulun ystäviä?

Ihana aloitus Pecorino!
Mä oon monta kertaa aloittanu tässä viime aikoina kirjotteleen tänne ajatuksia vaan jostain syystä oon deletoinu ne kuitenkin. En ole jaksanutkaan loppujen lopuks jauhaa työjuttuja ja viinastakaan ei oo puhuttavaa.

Palaan huomenna keskustelemaan asiasta nimeltä
JOULU <3
Nyt oon vähä väsynyt kun oon höösänny koko päivän joulujuttuja :laughing: :laughing:

Kyllä mulla on ollu koko aikuisiän alkoholi keskiössä Joulun vietossa. Toki on pidetty perinteistäkin kiinni mm. viemällä haudoille kynttilät. Hautausmaa on etenkin pimeän tultua uskomattoman kaunis kynttiläloistossaan. Toinen kaunis on kuusemme ulkona terassilla pelkissä valoissaan lunta oksillaan. Jouluruuat ovat ok. Ja tosta alkoholista. Nyt kun olen vähentäjä, yriän vähentää Joulunakin minimiin.

t. Juhani

No niin kunnon yöunet niin taas jaksaa :laughing: olen tässä vapailla kun joulun teen sitten yövuoroja.
Krapulatta vapaapäivän aamuna istuskelen kahvimukini kanssa koneella.

Minähän olen aina ollut joulun fanittaja. Ja kun olen yli kolmekymmentä vuotta tehnyt sekalaista vuorotyötä niin monenlaista versiota olen tästä lempijuhlasta kerennyt viettää. Baaritiskin takana kun olin töissä niin silloin joulussa oli välillä tympeä maku, viinan maku.
Ja sitten oli semmonen kausi kun kaiken piti olla just eikä melkein kotona joulun aikaan. Mahahaavan partaalla tein joulusta jotakin kiiltokuvamaista juttua. Väritkin määrittelin tarkasti. On ollut sini/hopea, puna/kulta ja vihreä. Eli paljon olen sitten myynyt rekvisiittaa pois kun kausi on vaihtunut :laughing: Vilmaston residenssi on näytellyt myös isoa osaa suvun ja ystävien joulujuhlien näyttämönä. Se oli joskus ja nyt on nyt. Mukavia muistoja kuvista kuitenkin löytyy notkuvien herkkupöytien äärestä kun ihmiset nauraa ja viihtyy. Ja paljon niissä näkyy myös viinipulloja.
Liekkö ikäkin tehnyt tehtävänsä, mutta asiat on muuttuneet yksinkertaisemmaksi. Tai minä olen opetellut nauttimaan siitä joulun ajasta kevyemmin. Edelleen höösään taikinakulhojeni kanssa, mutta olen palastellut joulun pitemmälle aikavälille ettei ne joulun pyhät ole se grande finale. Pitkin joulukuuta pieniä tapaamisia ihmisten kanssa.
Tosi paljon olen karsinut tätä meidän kodin koristelua. Aikasemmin varmaan oli lähellä jotain jenkkityyliä koko homma :laughing: nykyään paljon hillitymmin. Kukkia ja kynttilöitä pitää olla kuitenkin! verhoja en enää vaihda, mutta pöytäliinat totta kai. Ja koristetyynyt, käsipyyhkeet ja kynnysmatot…Ja kuusi pitää olla! oikea tuoksuva ja havusia pudottava. Aikaisemmin kuusenkin kuorrutin koristeilla vaan tuossa jokunen viikko sitten kävin koristelaatikot läpi ja lahjoitin ison määrän pois. Edelleen niitä koristeita on ihan riittämiin :blush:
Olisi ihana ottaa kuvia meidän kodin joulusta ja voi että kun olis mahtava nähdä muittenkin, mutta kyllä te tiedätte ettei se ole mahdollista.
Niin ja olenhan minä kuorruttanut pihankin valoilla. Onneksi naapuritkin on yhtä innokkaita ettei meidän talo yksinään loista tässä kadulla :laughing:

Niin ihana aihe, mutta nyt tarvii pinkaista kaupungille välillä.
Jatkan päivemmällä!

Täällä on myös joulufiilis kovassa nosteessa. Kuusi kaljuuntuu olohuoneen nurkassa ja piparitalon osat ovat toivottua tummemmat, mutta tekemisen meininki mitä parhain. Viikon selvistely näyttää helpottaneen ahdistukseen ja alakuloon.

Alkoholi on meillä kuulunut aina aikuisten jouluun, paitsi kerran en juonut mitään salamatkustajan vuoksi. Joulussa on kuitenkin niin paljon muutakin, että melko sivuosaan se on jäänyt. Ruoalla viiniä lasilliset ja illalla glögiä lasten mentyä nukkumaan. Tänä jouluna ajattelin jättää nekin pois. Jos uutena vuotena sitten vaikka skumppaa.

Erosin kirkosta viime kesänä. Ja kas kummaa, joulun uskonnolliset perinteet ovat tuntuneet sen jälkeen paljon tärkeämmiltä. Ahdistaa kaikenlaiset pakotukset ja muottiin puserrukset. Vaikka tämä meidän luterilainen tapauskovaisuus on otettavissa hyvinkin rennosti, on minulle tullut paljon vapautuneempi olo siitä, mitä asioita haluan valita omaan jouluun. Joululaulut ja jouluvirret ainakin. Koululaisten joulukirkossakin kävin fiilistelemässä salaa, kun meidän esikoinen sinne pienestä vastustelusta huolimatta oli saatu soittamaan kuvaelmaan.

Joulupöydässä satsataan tänä vuonna kaloihin. Jos jaksan. Jos en, niin sitten graavilohileivillä mennään. Laatikot saarioisilta ja valmis kinkkurulla lapsille.

Vilmaston koristelut kuulostavat upeilta. Meillekin tarvittaisiin vähän ehkä tyylittelyä sen suhteen. :smiley: Suloisessa sekamelskassa perintökoristeet ja askartelut. Kuusikin on sellainen kunnon värioksennus. Mutta kovalla innolla ja ilolla koristeltu.

Aiemmilta vuosilta kaikille on varmaan aika selvää, että olen melkoinen antijoulu ihminen :confused: . Ihan juontaa juurensa lapsuuden riitaisista jouluista, joissa äidin alkoholismi näyttäytyi aika vahvasti. Mutta täytyy tunnustaa, että ymmärrän hyvin joulusta hehkuttamisen, jos sitä pääsee viettämään siten kuin itse haluaa ja sopivassa porukassa. Olen saanut joskus olla mukana sellaisten perheiden joulussa, jossa ei ole riitoja eikä humalaisia (vain pienessä hiprakassa) olevia ihmisiä ja se on ollut tosi ihanaa. Tykkäisin kovasti itsekin järjestää joulun, johon tulisi paljon ystäviä ja olisi hyvää ruokaa ja koristeita. Mutta kaikilla on omat kuvionsa ja lisäksi mieheni ei sellaista halua. Hänen myötään lopetin jouluttamisen käytännössä kokonaan.

En tiedä varsinaisesti mitään joulusalaatteja, mutta olen aiemmin talveen käyttänyt netistä löytyvää porocaesar salaatti ohjetta. Mielestäni se menisi ihan kivasti joulupöydässäkin. Omaan joulupöytään kuuluisi ehdottomasti sienisalaatti, mutta sitä en ole enää vuosiin tehnyt kun mies ei syö ja sitä tulee aina vähän liikaa yhdelle. Teen nykyään yleensä kesteihin missä useampia syöjiä. Siinä ei sinänsä ole mitään kauhean erikoista, mutta kun suolaan sienet laitan mukaan valkosipulin kynsiä viipaloituna, ne tekee kivan säväyksen. Ja salaattiin itseensä silppuan hapanta omenaa mukaan. Rosollin korvaisin paahdetulla punajuuri-vuohenjuusto salaatilla. En pidä etikkapunajuurista, mutta keitetyt ja etenkin paahdetut menee.

Tänä vuonna me vietetään jouluaatto poikkeuksellisella tavalla. Josta toimiessaan voi muodostua traditio. Haluan jouluna herkutella oikein kunnolla niin, että on monen sorttista syötävää kaloista ja mädeistä kinkkuun ja laatikoihin. Mutta kun kokkaa kahdelle on pakko rajata valikoimaa, kun muuten tulee hukkaa ihan hirveästi. Mies ei syö kalaa (eikä sitä sienisalaattiakaan) ja niitä ei vaan pysty tekemään niin pieniä määriä etteikö jäisi yli. Nyt ratkaisin asian siten, että varasin meille pöydän ravintolasta aattoiltapäivään. Siellä on tarjolla kunnon alkupalapöytä kaloineen ja poroineen ja siihen päälle sitten kinkut ym ja lopuksi juustoja ja torttuja ym. Voi syödä niin että napa ratkeaa eikä tarvi murehtia että jotain jää.

Ravintola reissu täytyy toteuttaa autolla, koska muita kulkuneuvoja on saatavilla aattona rajoitetusti. Se sitten tarkoittaa, että minä ole raittiina aika pitkälle iltaan, jos en kokonaan. Käymme haudoilla päivällisen jälkeen ja sitten tulemme kotiin lämmittämään saunan. Voi olla, että tässä kohtaa aukeaa glögi tai jokin muu pullo myös minulle. Mies varmaan on siihen mennessä juopotellut jo monta päivää. Mutta se on hänen murheensa. Minä tähtään siihen, että juon max aattona ja joulupäivänä. Ja vain jos todella tekee mieli. Muuten menee varmaan vuosi loppuun ilman alkoholia ellei kukaan kutsu mihinkään hauskaan tapahtumaan.

Aiempiin jouluihin viime vuosina alkoholi on kuulunut runsaissa määrin ja se on ottanut päähän lopulta. Mutta kun ei ole ollut muuta tekemistä kuin käpertyä sohvan nurkkaan kirjojen kanssa niin siinä se tissuttelu on ollut “rentouttavaa ja ihanaa”. Lainausmerkeissä siksi, että ei ole aina sitä ollut kun on mittakaava vääristynyt. Ja oikeasti mielestäni joulu ei ole mikään ryyppäysjuhla. Voi ottaa jotain mutta ei tarttis olla kännissä.
Ennen kuin tapasin mieheni en ikinä juonut mitään jouluna. Johtuen siitä, että olin joko yksin kotona (se oli kivaa!) tai sitten joidenkin ystävien luona autolla. En syytä miestäni, mutta kyllä joulut muuttui kun aloimme niitä yhdessä viettämään, myös alkoholin suhteen.

Hehkuttakaa te Peco ja Vilmasto joulua minunkin puolesta. Se kuulostaa antijouluttajallekin oikein ihanalta :stuck_out_tongue: .

Täällä flunssan ja vyöruusun kourissa olen ihan tyytyväinen, että ei tarvitse miettiä mitään valmisteluita. Odotan että saan levätä oikein urakalla ja itseni taas kuntoon. Tauti on vienyt voimat tällä viikolla tyystin.

Olipa lohdullista luettavaa, kun ilmaantui edes yksi antijouluinen lisäkseni. En koskaan ole pitänyt jouluista, vaikka lasten ollessa pieniä olikin pakko tehdä lapsille joulua. Pakkopullamenetelmällä. Ja hurjasti oikoen kaupan hyllyjen kautta. Kinkku sentään paistettiin itse ja torttuja leivottiin.
Oma sukuni on ollut laaja, joten suvun kesken vietettäviin jouluihin en tottunut edes lapsena, vaan kaikki sukulaiset viettivät joulunsa oman perheen parissa lapsikatroineen.

Lapsuuden jouluihin ei kuulunut alkoholi, koska vanhempani olivat absolutisteja, ei edes sitä punkkupulloa. Eikä se siten siirtynyt omaan joulupöytäänikään. Mieskin valitsi ruokajuomakseen maitoa, mutta muutoin kyllä hänellä viina virtasi joulunakin. Niinpä tämä alkottomuus on kohdallani jäänyt jouluna tavaksi.

Varsinainen kulinaristi en ole ollut koskaan, riittää, että jollain täytän vatsani henkeni pitimeksi. Ettei käy kuten sille kaikkien tuntemalle hevoselle, en mainitse, kenen hevosesta on kyse.
Nyt on ensimmäinen joulu, jonka olen ihan itsekseni. Toista kymmentä vuotta passasin vanhempiani. Lapset ovat alun perin kotoa muutettuaan rakentaneet oman joulunsa. Siitä olen kyllä iloinen, sopii näin introvertille oikein hyvin. Sylvian viime joulua olen tässä muistellut, hänkin osasi tehdä joulusta itsensä näköisen. Niin minäkin tekisin, jos kunto ja vointi sallisi. Ja ikääkin voisi olla hieman vähemmän.

Radiokin soittaa tuutin täydeltä kuluneita joululauluja, niin että päässä pörrää. Onneksi toosassa on on/off nappula. Lapsenlapset ovat jo vuosia saaneet lahjansa kirjekuoressa, parille pienemmälle olen vielä paketin laittanut. Ja aikuisten kesken olemme sopineet aikoja sitten, että lahjoja ei laiteta. Kärsin suunnattomasta tavaraähkystä.

Tämä joulu nyt poikkeaa vielä entisestään aiemmista, kun syton jälkeinen viikko menossa, ja makumuutokset suussa ja ruoassa kiusaa. Nyt mennään pinaattikeitto ja puurolinjalla. Eli ei joulua juuri lainkaan. Kynttilöitä toki poltan, kuten muulloinkin. Ja kolme tonttua istuu ikkunalaudalla.

Joulukirkko kuului lapsuuden jouluihin, mutta sinnekään en ole vuosiin pääsyt, kun vanhukset pitivät kiireisenä.

Mutta nautinnollista joulun valmisteluja kaikille, jotka siitä pitävät. Ja lämpimiä joulunalustunnelmia. Joulu kyllä tulee ja menee ihan omalla painollaan.

Tuossa tosiaan alkuviikosta ajattelin ettei mulla ole enää mitään sanottavaa tänne vaan nyt kävikin niin, että Pecorino aukas mun sanasen arkun tulpan :open_mouth: liikennevaloissakin kun jonotin niin kerkesin vaikka mitä JOULU-juttuja miettiä :laughing:

Mutta hei tervetuloa mniunkin puolesta mukaan Festivaalija! olen mä lukenut sun jutun vaan niin kohmeessa olen ollut etten sanaa ole suustani sun ketjuun saanut.

Munkin lapsuutta on varjostanut isän tuurijuoppous. Ja olen mä nyt jälkeenpäin tajunnut, että taisi moni muukin juopotella kun olimme mummulassa porukalla. Tai ei kukaan ruokapäydässä koskaan mitään viinejä juonut, mutta sitten jälkikäteen kun kakarat oli sivummalla.
Minä olen suurimman osan lapsuuteni/nuoruuteni jouluista viettänyt tosiaan serkkulauman kanssa mummulassa ja isä onkin joskus vitsaillut ettei sitä hommaa kestänyt selvinpäin. Kyllä mä muistan yhden joulun kun isä oli kännissä kuin käki aamusta asti, mutta äiti taisi koko äijän tuupata jonnekin kamariin nukkumaan kun en muista, että se olisi meitä sen kummemmin häirinnyt. Vaan kyllä mä muistan senkin, että äiti itki salassa asiaa. Isä on nyt vuosikymmeniä ollut raittiina ja joku joulu sitten ruokapöydässä sano, että saa sitä viiniä muut ottaa jos haluaa ettei hänen takiaan tarvi olla ilman. Suku ei kyllä muuten piilottele viinilasejaan vaikka isä on paikalla, mutta joulupöydässä se onkin näköjään eri asia sitten.
Tämän joulun tiedän todellakin olevani ilman viiniä kun olen töissä. Minä kun juhlistan joulua just sillai kun kolmivuorotyötä tekevät tekee…silloin kun sitä vapaata on. Kävin just Alkossa ja myyjä siihen tuli apuaan tarjoamaan kun pyörin edes takas. Luuli etten tiedä mitä haluan. Todellisuus oli se, että olin hämilläni niitten glögien edessä kun en tiennyt mitä teen niitten kanssa! yhtään glögipulloa en ole tänä vuonna ostanut vaikka aikoinaan niitä oli ennen joulua juotu jo useampi. No oli niin mukava juttutuokio sen myyjän kanssa ja lähdin sen glögipullon ja punkkupullon kans kassalle. Kotona oli typerä olo kun viime vuodenkin glögit on kaapissa korkkaamatta.

Viikonloppuna tulee muutamat vieraat käymään. Toinen porukka syömään ja toinen kahville.
Paistan kinkun ensi yönä (miksi se pitää aina yöllä paistaa?!) ja sitten mulla on valmis kalkkunan palanen. Niitä siis pöytään tykötarpeineen (vaan ei laatikoita tms) ja jonkin lohisalaatin ajattelin väsätä myös. Ja salaattia paahdetuista viinirypäleistä. Siis niitä sinne salaatin ja juuston päälle. Näin jonkun ohjeen vaan en muistanut tallentaa! pitää guuggelia käyttää. Mutta siis noita paahdettuja rypäleitä olen monta kertaa tehnyt juustojen kanssa tarjottavaksi. Jälkkäriksi sitten jotain rahkaa tms.
Kahvivieraille juustokakkua ja pipareita muutaman juuston kanssa.
Minut tuntien kipasen vielä huomen aamulla kauppaan kun keksin jotain uutta vielä :laughing:
Mutta aika maltillisesti yritän ruokien kanssa kuitenkin mennä. Sillä ajatuksella, että niitä voi sitten ensi viikolla vielä hyödyntää.
On mulla perinteiset joululaatikotkin pakasteessa valmiina, myyjäisistä ostin. Niitä voi sitten syödä yövuorojen välissä.
Töissä meillä on aattoyönä aina nyyttärit kahvihuoneessa. Ja kansliassa soi jouluradio. Oma tunnelmansa sielläkin.

Lahjoja en osta oikeastaan ollenkaan, minä kun kuitenkin ruokin näitä läheisiäni niin se saa riittää. Viime vuosina olen käyttänyt lahjarahat hyväntekeväisyystoimintaan auttamalla vähävaraisia perheitä. Siitäkin voisi paljon jutella vaan jääköön tarkemmat selostukset. Mutta hyvin siihen on saanut vapaa-aikaakin menemään.

Vaan se mikä tosiaan ärsyttää on nämä laahaavat melankoliset joululaulut!!! autossa äsken piti vaihtaa radiokanavaakin kun en jaksanut nyyhkylauluja kuunnella. Toki joululla on se uskonnollinen sanoma ja niille hartaille lauluille on paikkansa ja tilanteensa, mutta jotenkin ne vaan ärsyttää välillä.

Ja kiitos teille kaikille joulujutuistanne <3 minusta on mukava lukea niitä. Ihan sama onko anti-joulu-tyyppi ja vai joulu-hörhö. Jokaisella on oikeus omnalaiseensa jouluun ja elämään.

Okei nyt olen kahvini taas hörppinyt (tonttumukista luonnollisesti) ja aika aloittaa keittiössä aherrus, mutta siitä minä tykkään. Ja vaikka mulla on ollut se pinttynyt wine-o-clock vapaalla kun teen ruokaa niin ei tänään kiitos kuitenkaan.

Mukavaa perjantaita ja hyvää lomaa niille joilla se alkaa.
Pysytään tavoitteissamme <3

Mikä juttu toi kinkun yöpaisto on? En ole ikinä ymmärtänyt. Olen aina paistanut sen päiväsaikaan. Meillä kotona siinä taisi jo olla äidillä se eka kompastuskivi. Nautiskeli siellä glögiä ja viiniä kinkkua paistellessa. Varmaan ollut ihan kivaakin, mutta kun sitten on pikku krapulassa jouluaattona ja odottaa vaan että kello on niin paljon että kehtaa ottaa uudestaan niin kyllä kai siinä pinna sitten kiristyy. No, se niistä jouluista. Jos homma pysyy hanskassa niin kuin kuitenkin enemmistöllä jotka kinkun yöpaistoa glögeineen (ei Vilmasto) harrastaa niin mikäs siinä, varmaan voi ollakin tosi hauskaa.

Lahjoja minäkään en hanki. Se diili on tehty miehen kanssa jo kauan sitten ja sukulaisten kanssa sitä ei ole oikeastaan ikinä harrastettu sen jälkeen kun kaikki aikuistuivat. Vain jos kyläilemme jonkun luona joulun tienoilla niin viemme kukan tai suklaata jne. Tänä vuonna osallistuin kahteen joulupuu keräykseen, molemmissa oli pojat lahjansajaana. Toinen oli 10 v ja toivoi lahjakorttia millä saisi legopaketin. Toinen taas 16 v poika joka halusi ruokakaupan lahjakortin eväitä varten. Näiden lisäksi tein sitten pienet lahjoitukset 3:lle järjestölle jotka tukevat vähävaraisia lapsia ja kävin vielä paikallisessa kukkakaupassa ostamassa joulukukan vanhukselle. Se on mielestäni jotenkin tosi söpö ajatus, saa yksinäiset vanhukset edes jonkin tervehdyksen jouluna. Rahaa näihin meni huomattavasti vähemmän kuin mitä suomalaiset keskimäärin käyttävät perheensä joululahjoihin, jos tilastoja on uskominen. Mutta toivon, että näin sain levitettyä hyvää mieltä vähän laajemmalle.

Jouluvaloja tänä vuonna laitoin huomattavasti vähemmän kuin yleensä. En oikein tiedä miksi, ei vaan oikein iskenyt. Mutta on niitä sen verran että joka suunnasta jotain näkyy. Kaikki “valkoisia”, en kestä värivaloja omalla pihalla. Tiemme varrella on yksi talo mitä on hauska seurata. Heidän jouluvalot lisääntyvät joka vuosi ja nyt alkaa jo parempikin amerikkalainen jouluvaloilija kalpenemaan. Sellainen on luxien määrä siinä pihassa. Ei käy kateeksi kun ne kaikki pitää joskus ottaa pois ja kerätä talteen jotenkin siististi :laughing: Nehän aina menevät solmuun kun niille selän kääntää :unamused:

Kohta pitäisi lähteä ajelemaan kotiin. Toivottavasti ei ole joulun epämiellyttävin asia meneillään, eli jouluruuhka. Pitää varmaan vähän google mapsista kurkata mikä olisi paras reitti.

Vilmasto, saanko tulla teille viikonlopuksi? Niin kuulosti antimet taas ihanilta ja varmaan seurakin olisi hauskaa :laughing:

Mahdollisesti otan jouluna vähän alkoholia, jos tarjotaan. Sitten viikonloppuna juon viiniä, minkä jälkeen olisi tarkoitus olla neljä viikkoa tipattomalla.

Siis AIVAN ihania joulujuttuja! Palaan myöhemmin kun kerkiän mutta nopeat kommentit pariin asiaan

Kinkun yöpaisto. Luulen sen juontavan juurensa siihen, että sähkö oli joskus halvempaa yöllä, ns. yösähkö. Kun on iso kinkku niin sehän paistuu tuntikausia. Meilläkin mies haluaa paistaa sitä yöllä. En ymmärrä miksi koska mä olen ainakin ihan väsy jos valvon sen kinkun kanssa myöhään.

Joululaulut. Kuten Vilmasto, munkin täytyi yksi päivä vaihtaa kanavaa kun meni hermot. Uskonnolliset jutut ei mua niin haittaa (ellei mennä ihan hardcoreosaatolle) mutta tuli peräkkäin se kun pikku-Leena itkee kaatunutta kuusta (vanhemmat ilmeisesti tappeli), sitten pikkuveljen puuro jäähtyy lautaselle (onko se veli kuollut?!) ja sitten mummo jää yksin mökkiin. Vielä kun olisi tullut “hetken kestää elämää, sekin synkkää ja ikävää” niin olisi ollut oikein kunnon tunnelmanluojat :laughing:

Mistä tuli mieleeni, että kuunteletteko jouluna kuinka joulumusiikkia? Jos niin millaista? Mä olen usein kuunnellut Frank Sinatraa mutta miehellä meni yksi joulu siihen hermot :slight_smile:

Mutta palaan asiaan!

Mä ihan tykkään joulusta, mutta en laita enkä höösää sitä mitenkään. Tänä vuonna erityisen vähän. Silloin kun lapset olivat pieniä, niin oli enemmän höösäystä ja tunnelmaa. Joululauluista en välitä erityisemmin enkä varsinkaan kestäisi kuunnella jouluradiota. Ruuat haetaan lähikaupan palvelutiskiltä. Kuusi koristellaan ( se on ehdottomasti oltava) samoin joulukukat, kynttilät, pöytäliinat ja lasten aikanaan tekemät joulukoristeet. Niistä syntyy minun joulutunnelma. Joulun herkkuni ovat pienet mäti, smetana, graavilohi ruisleipäset.

No enpä minä sitten jaksanutkaan sitä kinkkua yöllä paistaa. Siinä kun ynnäilin sitä huoneenlämmössä oloaikaa ja sitten uunin aikaa niin alkoi väsyttämään kummasti :unamused: enkä minä mitää ajastimen kilahuksia olis jaksanut keskellä yötä kuunnella. Menin aikasin nukkumaan ja aamulla aikaisin kävin lihapötkylän siirtämässä lämpeneen ja menin takasi nukkumaan. Aamukahvin aikaan sitten se pääsi uuniin.

Nyt olis sitten kakut yms jutut valmiina. Kahvia tässä (porokuppi tällä kertaa) nautin, imuria voisi vähän vielä ulkoiluttaa.
Vieraat tulee kyllä pikapuoliin eli jos imurointi jää niin jää. Niin tuttuja vieraita kuitenkin. Ja mä luulen, että jääkaappi saa täytettä noiltakin.
Vähän nyt just tuntuu etten ihan jaksaisikiaan, mutta tää on tyypillistä mulle. Into piukeena suunnittelen tarjottavia, kolistelen keittiössä ja suunnittelen vaikka mitä. Sitten tulee väsy ja sitten se energia taas palaa kun ovikello soi.

Joulumusiikista vielä. Youtubesta hain “iloinen joulumusiikki” " rockin christmas" jne. Telkkarista tuli sitten joku leffa jossa olikin swengaava joulumusiikki ja siitä innostuneena löysin Brian Setzer Orchestran! semmonen nyt svengaa jingle belssejä läppäristä :laughing:

Olisitte kyllä kaikki tänne tervetulleita joulun viettoon <3 oltaisi me kyllä aikamoinen porukka yhdessä livenä!
Jos joku uusi tätä nyt lukee niin meillä täällä on välillä mielikuvituksellisia hiekkalaatikkoleikkejä :laughing:
Ja mä luulen Vilma, että mä viihtysin sun kanssa ravintolassa oikein pitkän kaavan mukaan syömässä ja juttua riittäs :wink:

Pysytään tavoitteissamme <3

Määkin olen niin jouluihminen. En höösää, vaan teen kaikkea kivaa. Parasta tietysti on kun lapsia kotiutuu maailmalta. Viime yön olin töissä ja seuraavan kerran sitten jouluaattona iltavuoroon. Mun jouluni on siis parhaimmillaan nyt ja tästä pari päivää eteenpäin. Aika vähällä laittamisella olen mennyt, ruuat käydään ostamassa huomenna porukalla.
Ison kinkun paistan maanantaina leivinuunissa. Leivinuunia ei tule enää lämmitettyä kun ei ole innostusta leipomiseen nyt kun arjet ollaan miehen kanssa kahdestaan mutta joulukinkun paistamiseen se pitää lämmittää. Kinkku on mun jouluni ehdoton juttu, kalat saa valmistaa ja syödä muut. Lisäksi joulupöydässä on kaupasta ostetut lanttu- ja porkkanalaatikot ja itse tehty italiansalaatti ja jotain kivaa vihreää salaattia.
Suunnitelmissa on myös juusto-keksi-hedelmä-leipä-salaatti-viini-iltapala. Sellaista ei ole aikaisemmin harrastettu, että hyvistä juustoista otetaan vinkkejä vastaan. Hyvät viinit on jo ostettu, se oli tutumpi juttu :wink:

Ihanaa ja kohtuullista joulun odotusta kaikille! Onkos muualla Suomessa lunta? Pohjanmaalla vielä on, mutta myös sen verran on lämpöä, että taitaa huveta jouluksi.

Kivoja kirjoituksia teiltä kaikilta. :slight_smile:

Itselleni joulu on aikanaan ollut tärkeä sen takia, koska Äiti tuli aina silloin käymään meille 30 km päästä. Joko silloin tai sitten uudenvuodenaattona. Yhdeksän vuotta Äiti kuoli joulun alla ja juhla menetti aika paljon merkitystään.

Aikaisemmin meillä oli myös jouluisin aika paljon porukkaa, mutta nykyään vietellään vain kolmistaan.

Mutta! :open_mouth:
Nyt tänä vuonna heräsin jossain kohtaa siihen joulun tulemiseen ja aloin vain tehdä jouluista tunnelmaa kotiini. Omassa kodissa on koristenauhaa ympäriämpäri ja jouluinen koriste seinällä ja jouluinen liina nuottitelineen päällä plus himmeli (lattialla, en saanut ripustettua).
Harmi vain, että varsinaisen joulun kuitenkin vietän yli 400 km päästä kodistani. :confused:

Johtuneeko alkoholinkäytön aika radikaalista vähentymisestä, mutta jotenkin on ollut tosi valoisa ja jouluisa olo. Jotenkin olen löytänyt voimia jouluilemiseen uudestaan.

Aikanaan joulut olivat välillä hieman pelottavia, kun huoltajani riitelivät toistensa kanssa lähdetäänkö viettämään joulua monen kymmenen kilometrin päähän toisen vanhemmille vai ei. Muistan aina sen ahdistuksen, kun vein juhlakenkiä autoon ja pois sen mukaan, miten riita kuulosti etenevän. :cry:

Itse en ole koskaan ainakaan muiden nähden juonut jouluna. Omalla puolella on joskus saattanut joku olut mennä.
Kotikaljaa en oikeastaan jaksa laskea alkoholiksi, siinä on niin vähän alkoholia.

Tämä joulu menee hyvin todennäköisesti kyllä selvinpäin ilman tipan tippaa.

edit./ Rakastan osaa jouluruoista ja pidän lahjojen antamisesta ja saamisesta. Jouluohjelmat eivät juuri kiinnosta. Kuusi on pakko olla jossain.

Tuli noista lahjoista mieleen, että mikä muilla on lahja jonka muistaa lapsuudesta? minä eilen asiaa mietin ja muistan niin hyvin kun sain piirustuslevyn! semmoset punaset muoviset levyt jolla pystyi piirtämään naisen ja hevosen. Taisin saada toisetkin jolla jotain elukoita pystyi piirtämään vaan ne ei ollu niin hauskoja. En tiedä miksi just tää piirustuslevy on jäänyt mieleen :open_mouth:

Eilinen oli ja meni nauruineen, puheineen, ruokaähkyineen. Viiniä ja siideriä/olutta meni samalla, itsekin join pari lasia viiniä (aika reiluja laseja…) ja kolme siideriä. Vieraat lähti kymmenen aikaan ja istahdin vielä yhden siiderin kanssa sohvalle eli neljännen kanssa. Kello oli yksitoista kun lähdinkin yhtäkkiä nukkumaan, iski jonkinmoinen pelästynyt olo, että jos jäänkin siihen istumaan aamuun asti. Eipä se maailma olis siihen kaatunut vaan nyt ottais päähän ja pahasti jos oisin jatkanut. Vähän aikaa mietin just tuota piirustuslevyä ja olin nukahtanut ja heräsin kuudelta sikeästä unesta. Alkoholi yleensä vie mun unet vaan nyt ei. Pari tuntia vielä nukuin ja nyt istun kahvilla (joulunpunainen muki tänään, ei kuvia).

Yks eilisistä vieraista kaiveli jouluradiosta “rouhea joulu” kuunneltavaksi ja siellä oli vähän toisenlaista joulumusiikkia :sunglasses:

Mä oon tässä vietelly “pikkupikkujouluja”, eli nähny kavereita, vaihdettu lahjat, fiilistelty joulumusaa ja tietty juotu siinä samalla. :blush: Ja iteksenikin on tullut tissuteltua ja koristeltua omaa kämppää. Mulla on sama kuin Nortilla, vietän jouluni eri paikassa, kotikotona äitin luona. Siellä ei kyllä niinkään ole joulutunnelmaa, äitini ei ole yhtään jouluihminen, eikä sen puoliin sisaruksetkaan, joten viivyn sen pari päivää ja pian taas omaan kotiin. Oon käynyt laulamassa kauneimmat joululaulut ja kuunnellut jouluradiota. Mä voisin kyllä sanoa itseäni ihan jouluihmiseksi. Alkoholi mulla ei itse jouluun kuulu, siis aattoon ja muuhun kun oon äitin luona. Paitsi ruokajuomana yksi tai kaksi olutta, mutta ei sen enempää. Jotenkin musta alkoholi ja joulu ei vaan sovi edes yhteen. Tai oon mä omassa kämpässäni juonu, mutta kyllä sen huomaa kun on perheen parissa niin ei sitä samalla tavalla tee mieli, kai se on jotain muistoja lapsuuden jouluista, meillä kukaan ei koskaan oo juonut jouluna. Tohon kysymykseen, yks joululahja jonka muistan ja tykkäsin hirveesti lapsena, oli virtuaalilemmikki. :smiley: Ne oli silloin in, ja olin ilonen kun sain sen. Semmonen pikkunen taskuun mahtuva “peli”. Ehkä joku muistaa. :laughing: En tässä varmaan enempiä jaksa kirjotella joten hyvät joulut kaikille plinkkiläisille jo etukäteen! :slight_smile:

Paras joululahja mitä muistan lapsuudestani. Ensimmäiset My Little Ponyt tuli kun olin ala-asteen ensimmäisillä luokilla. Sain joululahjaksi oikein kaksi sellaista! Ne olivat niiiiin kauniit!! Voi että. Ne on yhä tallessa ja kun otan ne käteeni niin pieni ilontunne kulkee yhä lävitseni.

Alkoholi. Jouluna meillä ei juotu, tosin ei meillä muutenkaan juotu (nyt olen aikuisena ymmärtänyt että isä otti joskus iltadrinkkiä mutta ei siihen juurikaan tullut silloin kiinnitettyä huomiota). Jouluaatto oli kyllä ainoa juhla kun porukat joi yhden lasin viiniä ruuan kanssa. Sitten ne saattoi juoda kylmän snapsin ennen ruokaa.

Ei jouluun kuulu nykyäänkään alkoholi, tai siis mikään kännäys. Silloin on niin paljon muuta tekemistä. Joulupöydässä otan yleensä 1-2 lasia viiniä. Mies ei juo mitään kun se ei juo viinejä ja ei tykkää oluesta ruuan kanssa. Glögitarpeet (holilliset) oli kaapissa joten katsotaan tuleeko jossain välissä tilaisuus juoda sitä. Huomaan nimittäin, että alkaa taas olla aika täynnä tämä joulunaika. Kyläilyä plus meille tulee vieraita. Ei mitään bilevieraita siis. Eilenkin paketoin lahjoja puoleenyöhön saakka. Oli muutenkin niin tuskaista hommaa ettei alkoholi olisi siihen sopinut.

Olin ihan unohtanut ne ihanat piirrustuslevyt! Hauskaa kun Vilmasto palautit ne mieleen. Tykkäsin kovasta heppalevyistä, vaikka en ikinä oikeasti onnistunut täydellistä hevosta niillä tekemään. Voisin kuvitella, että olen ne myös joululahjaksi saanut, tai sitten synttäreinä, ei ole niin tarkkaan jäänyt mieleen.
Parhaita lahjoja on ollut muovinen hevonen, jolla taipui nivelet. Eli sen sai mm ihan oikeaan laukka asentoon. Barbeja harrastin tosi paljon eli niitä oli kiva saada ja niiden vaatteita. Mutta nukeista muistan parhaiten sen kun sain eräänä jouluna jopa kaksi nukkea, toinen oli todella kaunis kultatukkainen nukke, mutta vielä parempi oli se toinen, tummaihoinen. Neekerinukeksi sitä sanoin koska tuolloin sillä sanalla ei ollut vielä mitään pahaa klangia. Nämä kaksi “siskosta” olivat aivan parasta. Vielä kun kummitätini oli niille ommellut upeat setit vaatteita niin enpä paljon muilla lahjoilla sinä vuonna leikkinyt.

Joka vuosi saatiin uudet pulkat, koska ne ehdittiin aina ennen seuraavaa joulua rikkoa. Sen verran oli rajut meidän mäen laskut. Ihmettelen, että ollaan elossa ja melkein terveinäkin selvitty. Hullua oli monesti meno eikä aikuisia tai kännyköitä mailla eikä halmeilla.

Vaikka äidin alkoholismi jossain kohtaa alkoi jouluja kaivertaa on lapsuudesta paljon ihania muistoja jouluista. Se mikä aina ahdisti oli, että joulupäivänä ei saanut mennä kavereita hakemaan ulos kun kaikkien piti noudattaa joulurauhaa. Yleensä kyllä kaikkien äidit antoi jossain kohtaa iltapäivää periksi kun muuten niillä varmaan olisi mennyt hermot. Pitihän niitä uusia pulkkia ym päästä kokeilemaan kavereiden kanssa ja hulluahan se on yrittää pitää leikki-ikäisiä väkisin sisällä. Silloin kun ei konsoli ym pelejä ollut. Vaikka muistan kyllä senkin talven kun isämme hankki ekan tv-pelin. Se oli sellainen “tennis” peli missä tv-ruudussa kulki neliön muotoinen “pallo” laidasta toiseen ja sitä löytiin tikun muotoisilla mailoilla. Oli se niin upeeta! Kaikki kylän kersat sinä talvena notkui meillä sitä pelaamassa. Harmi, että faija ei ole sitä säästänyt, olisi tosi hauska retro-ohjelmanumero nykyään kavereiden kanssa tavatessa :laughing:

Toivottavasti jouluttajien valmistelut ovat sujuneet mukavasti ja rennosti. Nauttikaa täysin siemauksin. Kohta se on taas sitten pääsiäinen ja vappu :stuck_out_tongue:

Hei mäkin muistan piirrustuslevyt! Niitä oli silloin kun asuttiin meidän ekassa kodissa eli olin maksimissaan 5-vuotias. Muistan kun piirsin niillä. Heppoja oli meilläkin.