Jospa minäkin

Mistä aloittaisin? No… ensimmäisen kerran olin kännissä 18-vuotiaana eli noin 15 vuotta sitten. Ja kuinka hieno fiilis nousuhumala olikaan! Lisää!!! En minä maun takia ole koskaan juonut, voiko sitä sen takia muka juoda? Ei, se vaan on niin siistiä olla kännissä… joka viikonloppu… no mitä sitten että joskus vähän mopo karkaa käsistä? Niinhän käy kaikille. Perjantait, lauantait… känni päälle ja baanalle. Aina hyvin humalahakuisesti, onko muka muitakin tapoja juoda? Neljän päivän putki oli ennätys, mutta sehän on iloista opiskelijaelämää vaan.

Sitten meni erinäisistä syistä vuosia paljon paremmin. Kato ku mä opin kohtuuskäyttöön. Harvemmin juopottelua ja silloin tällöin silmät liikku vielä baarista kotiin tullessakin. Ei tässä mitään, näin mennään…

Nyt ehkä viimesen vuoden ajan on sitten homman nimi ollut se että… no, okei, juon harvoin, mutta kun juon niin se on valot pois. Muisti pätkii…krapula… aina sellanen morkkis että oksat pois. Tämän johdosta on nyt sitten kypsytelty ajatusta että lopettais kokonaan. Ja tässä sitä nyt sitten ollaan, vähän semmonen… mitä helkkaria mä tänne kirjoitan… mutta kuitenkin, päättäväisin mielin. Ei pelkästään sen takia että on maanantai ja viikonloppu vielä painaa mieltä. On tätä jo pitempään mietitty ja tuntuu että ei näin voi jatkaa.

Moi Norri, täällä foorumeilla on hyvä pohtia suhdettaan kuningas alkoon- eli tervetuloa. Mä lopetin viime kesänä ja tähän raittiiseen aikaan mahtunut ylämäkiä ja paljon alamäkiä mutta raittiina olen pysynyt. Olen avohoidossa ollut kesästä lähtien koska en yksin olisi pystynyt lopettamaan.

Tervetuloa minunkin puolestani. Hyvä, että olet jo ollut “kohtuukäyttäjä”, joten tiedät kuinka pahasti sen homman kanssa voi livetä. Mutta eilinen on eilistä, nyt voit katsoa vain eteenpäin.

Yksin on vaikea lopettaa. Vertaistuki netissä on useimmille riittämätön. Oletko ajatellut mitään muuta? Tarjollahan on A-klinikasta AA-ryhmiin.

Ongelmasi saattaa olla samanlainen kuin minun, joka olen tuurijuoppo. Minun raittiit välini ovat hyviä, silloin ei tee mieli viinaa. Yli puoleentoista vuoteen en ole repsahtanut kuin kahdesti, missä on tietysti tasan kaksi liikaa. Mutta tarkoitus on, etten enää koskaan lipeä.

Jos elämänlaatusi raittiina kausina on huono, tarvitset varmasti tukea viikoittain livenä. Vaikka minulla on aina mukavaa, kun olen raitis, en silti uskalla tuudittautua siihen uskoon, että voisin vain olla ja odottaa. Käyn terapiassa ja ryhmässä viikottain. Etenkin ryhmä on muodostunut minulle hyvin tärkeäksi.

Ryhmiä on AA:ssa, mutta myös klinikoilla (ainakin tällä paikkakunnalla).

Niin ja elän päivä kerrallaan. Se on AA:n slogan, mutta mielestäni sopii kaikille, jokaiselle alkoholiongelmattomallakin ihmiselle.

P.S. Hyvä, että olet tullut “kaapista”. Se on ensimmäinen askel.

Moi ja mukaan vaan! Samojen ongelmien kanssa kamppaillaan. Tavoite ja halu on lopettaa kokonaan! Välillä vaan jostain syystä tökkii. Ja vaikeinta on ainakin omalla kohdallani kohdata ne kaikki vanhat tilanteet, joihin on AINA kuulunut alkoholi.

Sitä aivan kuin ehdollistuu juomaan, kun on tietyssä seurassa/paikassa. Alkoholi aivan kuin vie mukanaan…ei tätä kukaan normaalisti alkoa käyttävä voi ymmärtää. Tänään päätän muuttaa elämäni suunnan ja yhtäkkiä huomaan palanneeni taas kerran vanhaan malliin. Noita ajatuksia pitäisi muuttaa pysyvästi. Onneksi täällä on mukavia ihmsiä, joiden kokemukset antavat uskoa siihen, että itsekin voi selvitä :slight_smile:

Mun ensimmäinen teksti oli tuossa muutama päivä niin seko, että arvelin ettei siitä kukaan pysty saamaan mitään irti, mutta kyllä sai. :open_mouth:

Nämä kaikki kirjoittajat ovat olleet tai ovat parasta aikaa ( niin kuin minä) samassa tilanteessa kuin sinä. Kirjoittele mitä vain sulle tulee mieleen kyllä joku aina ottaa jutusta kopin