Jaetaan tarinamme ja tavoitteemme

Moi kaikki! Olen uusi tällä palstalla, mutta päätin aloittaa kirjoittelemaan tänne ja lukemaan muiden tavoitteita, saavutuksia ja tarinoita. Ajattelin että se saattaisi auttaa myös itseäni hiukan, henkilökohtaisen taistelun lisäksi.

Olen 24v naispuolinen henkilö, ja koen että minulla on ongelma alkoholin kanssa. En pahemmin harrasta tissuttelua, vaan ulos lähtiessäni minulla ei ole kontrollia. Vedän alkoholia kauheaa vauhtia enkä osaa lopettaa tai juoda vettä välillä. Melkein kaikkina kertoina muisti katkeaa. Jos vedän kotona vaikka samalla kun katson leffaa tai pelaan ps4, niin silloinkin hankala pysyä vain parissa, usein lähden kauppaan hakemaan lisää. Seuraavan päivän ahdistus on kamala. Tekee mieli itkeä, nukkua mutta ei saa unta koska ahdistaa, sydän hakkaa ja hirveä syyllisyyden tunne. Yleensä helpottaa seuraavana päivänä, mutta syyllisyyden tunne seuraa. Kirjoitan tänne nyt, koska viikonloppuna meni taas yli. Kavereiden kanssa ulkona, piti juoda vain pari… olin sitten niin kännissä etten kotiin meinannut löytää. Ja ei mitään muistikuvia. En halua jatkaa enää näin.

Tiedostan vahvasti, että kivoimmat illat ovat ne kun juon vain sen pari tai en lainkaan. Mutta huonoja tapoja (tai ongelmaa) on vaikea hallita. Olin keväällä 3kk selvinpäin tietoisesta päätöksestä ja se oli loistava päätös, sen jälkeen tarkoituksena oli jatkaa hyvin vähällä, ja tiukemmissa rajoissa. Mutta jossain kohtaa se unohtui, ja huonoja iltoja on ollut… jokseenkin kyllä vähemmän kuin aikaisempina kesinä. Yhtenä kesänä sain töistä potkut darramyöhästelyiden takia. Nykyään uusi työpaikka, mihin en ole ikinä darrassa mennyt.

Nämä tarinat ovat aina pitkiä, mutta tuossa nyt lyhyesti. Pyrin kohtuukäyttäjäksi, joka kuitenkin käyttäö hyvin vähän. Tarkoitan siis että esim erikoistilaisuuksissa uskallan ottaa lasin kuohuviiniä tai hyvässä seurassa maistaa jonkun hyvän erikoisoluen. Sen pidemmälle en ole miettinyt, sillä mikään kova biletys ja dokaus ei vain kaikkien darra-ahdistuksien jälkeen kiinnosta. Minkälaisia metodeja täällä on porukka kokeillut? Itse mietin että sallisiko sitä itselleen tyyliin kerran kuussa ulkona käymisen niin että voi ottaa pari, vai alkaako sitten vaan tehdä mieli lisää… äh… on tämä kyllä inhottava ongelma.

Ajattelin myös kirjoittaa tänne jos on vaikea tilanne tai tekee mieli juoda, joten olisi mukavaa jos löytyisi juttukavereita jotka osaavat samaistua. Pyritään tsemppaamaan siten toisiamme :slight_smile: jakakaa toki vapaasti omat tarinanne.

Olisinpa mä ajatellu ja suunnitellu yhtä fiksuja joskus way back 2007. Tai no darratuskissa saatoinkin, mutta siihen se sitten jäikin.

Mitään varsinaista vinkkiä vähentelyyn mulla ei ole antaa, itelle helpoimmalta (ikävä kyllä) tuntuu täysi nollailu. Mutta oman kokemuksen perusteella sanoisin, että jos dokaamisessa on toistuvasti jonkinlaista holtittomuutta, niin sitä on kauhean helppo jalostaa eteenpäin. Kun mä 2007 olin kaksviis, niin en mä tissutellu enkä loivennellu, mutta kummasti olen nekin taidot oppinu :unamused:

En väitä, että sulle kävis niin, mutta kyllä vähentäminen varmaan kannattaa aina. Joten sopivan kuivaa loppukesää!

Hyvä pointti tuo, että vaikka vielä ek harrastakkaan tissuttelua niin salakavalasti sekin voi tulla tavaksi. Uskon että aluksi on hyvä lähteä eteenpäin tiukilla rajoilla. Mulla ei syyllisyyden tunne vaivaa jos otan pari bisseä kerran viikossa jos olen ulkona, pikemminkin silloin tulee onnistunut fiilis kun ei ole päätynyt kunnolla dokaamaan.

Tässä iässä paineet muiden juhlijoiden toimesta ovat myös ongelma, jotkut ne vaan jaksaa inttää ja ulista jos ei juo… en itse taas halua avautua kenellekkään että koen oman käyttöni ongelmana, “ei kiitos, en halua juoda” pitäisi olla riittävä syy.

Pitää kaivaa jostain esiin se sama päättäväisyys kuin viimeksi kun päätin olla juomatta. Jostain se tuli silloin, joten kyllä nytkin.

Kiitos tsempeistä ja samoin :slight_smile:

Aattelin nyt kirjoitella tänne kun istun ruokkiksella :smiley: mulla tosiaan työt on onneksi aika paljon hidastanut juomista, ja tietoisesti Heinäkuullekkin otin joka lauantaille töitä. On muutamia sunnuntaipäiviä vietetty darrassa, ja harmittanut kun siinä menee sekin vapaapäivä. Viikolla olen enemmän vapaalla, ja pikkulauantaille yritän aina keksiä muuta että voisi kieltäytyä baarikutsuista.

Hirveästi olen yrittänyt miettiä itselleni harrastusta, mihin kuluttaa aikaa. Joku nyrkkeilulaji kiinnostaisi (esim thai) mutta aina varauksella joudun miettimään kun alaselän kanssa paljon ongelmia. Thainyrkkeilyssä taitaa sen verran tulla rasitusta selälle… kuntonyrkkeilyä oon kokeillut mutta siihen kyllästyin. Ja tietysti rahakin on välillä ongelma, tosin ne rahat mitkä baariin menisi voisi käyttää harrastukseen. Kuntosalilla käyminen on musta todella tylsää, vaikka olis kaveri mukana. Uinti voisi olla mukavaa, kun pääsis saunaankin jälkeenpäin! Mitä porukka täällä harrastaa? :slight_smile:

Aivan ensiksi haluan kertoa ajatuksistani ennen kuin aloin koneelle tätä kirjoittamaan.

Mietin, että onko Vähentäjät minulle oikea palsta ollenkaan, kun en siinä aikanaan onnistunut, tai että mikä minä olen kenellekään ajatuksiani kertomaan… olen ne sitäpaitsi jo kertonut useampaankin kertaan ja uutta matskua ei ole syntynyt. Tämän ingressin jälkeen siis varsinaiseen asiaani.

Aktiivinen juopottelukauteni kesti noin balttiarallaa kolmekymmentä vuotta, 1960-luvun lopulta 1990-luvun loppupuolelle. Kun juominen oli muuttunut rasitteeksi sosiaalisille ulottuvuuksilleni, fyysiselle ja henkiselle terveydelleni, toimeentulolleni ja niin edelleen päätin ryhtyä kohtuukäyttäjäksi. Vuosien varrella kokeilin erilaisia metodeja: päätin, että juon vain kaksi tai kolme paukkua/olutta/lasia kerrallaan; päätin, että otan ruokapalan jokaisen naukun jälkeen; päätin, että juon vain kotona; päätin, että juon vain ravintolassa; päätin, että juon vain viikonloppuisin; päätin, että juon vain olutta/viskiä/vodkaa/viiniä; päätin, että juon vain lomilla; päätin, että juon vain lapissa. Sitten, kun mikään näistä ja muista keinoista ei ollut toiminut, päätin lopettaa juomisen kokonaan. Päätin niin useasti. Päätökseni kestivät nuorempana 6 tunnista muutamaan päivään, sitten myöhemmin viikkoja ja jopa kuukausia. Pisin kuiva kauteni kesti yli vuoden; sitten ajattelin, että olen vanha mestari joka hallitsee alkoa eikä se minua ja että voin ottaa ryypin silloin tällöin, elegantisti. Ei siitä mitään tullut, piankin olin lähtöruudussa tuttujen ongelmien kanssa. Holismi jatkui yli vuoden jälkeen tasan siitä pisteestä johon se oli jäänyt.

Taisteluni alkoa vastaan oli kestänyt vuosia, mutta jotakin siitä oli jäänyt itämään kaikesta huolimatta. Koettuani henkisen murroksen, johon en tässä halua tarkemmin puuttua juominen jäi, ja myös juomisen himo jäi. Elämäni ei ole enää alkokeskeistä, vaan etanoli on siirtynyt kemialliseksi yhdisteeksi muiden sellaisten joukkoon.

24-vuotiaana alko maistui vielä ja elämä ilman sitä tuntui värittömältä ja laimealta. Kun en sellaisesta mitään tiennyt. Jos nyt voisin keskustella 24-vuotiaan itseni kanssa sanoisin, että kannattaa lopettaa juominen. Sellaiset ystävyydet jotka vaativat juomista eivät ole aitoja; mitä niihin muuten tulee, voin miettimättä luetella puoli tusinaa hyvääkin ystävääni, jotka ovat kuolleet viinaan 40-50-vuotiaina, ennenaikaisesti ja tuskaisesti.

Summa summarum on, että minusta ei vähentäjäksi ollut. Koen asian niin, että sellaisen juojan, jolta juominen karkaa kontrollista on lähes mahdoton ryhtyä/palata kohtuujuojaksi. Minä olin alkoholistinen juoja alusta alkaen. Ja olen kiitollinen, että minun ei tarvinnut liittyä tuohon edellä mainitsemieni ystävieni joukkoon.

Kiitos jakamisesta! Rajua luettavaa, ja asioita joihin osaan samaistua. Se halu olla juomatta on vahvistunut tänään sen jälkeen kun liityin tänne. Päässä on tottakai pyörinyt myös ajatukset hyvistä illoista kun ollaan kavereiden kanssa oltu ulkona… ja sitten taas toisaalta olen ajatellut että nekin olisi varmaan ollut mukavampia selvinpäin, varsinkin seuraava aamu. Se on kyllä paras tunne; herätä ilman krapulaa, muistinmenetyksiä, rahan menetyksiä…

Olen törmännyt enemmän ihmisten tarinoihin joissa on todettu että kohtuukäyttö ei onnistu ja on päädytty kokonaan alkoholittomuuteen. Mietin, että löytyykö näiltä palstoilta tyyppejä, ketkä olisivat tässä onnistuneet? Olisi mielenkiintoista kuulla siitä myös

Hei Jaws ja tervetuloa porukkaan :slight_smile:
Parastahan on, että heräsit näin varhain jo miettimään ongelmaasi. Minä oon viiskymppinen ja myönsin ongelmani “ääneen” loppiaisena ja tämä plinkki on auttanut mua taipaleellani. Meitä on paljon ja vaikka jokaisella on oma stroorinsa niin ongelma on sama. Ja toiselle joku voi olla normaalia ja toisen mielestä se ei ole. Samoinhan sitten ne konstit on omansa. Mä en edelleenkään teidä jäänkö vähentäjäksi vai siirrynkö joskus lopettajaksi. Sen vain tiiän, että jotain oli tehtävä ja niin olenkin tehnyt.

Sun ikäsenä olin muutaman vuoden jo baaritiskin takana työskennellyt ja sitä uraa kesti 13 vuotta. Sinä aikana totuin, että viina on osa elämää. Minä totuin, että se on normaalia vetää pää täyteen töitten jälkeen ja bilettää jonnekin aamu ysiin ja nukkua päivä ja illalla töihin ja taas aamuyöstä töihin. Välillä oon tehnyt pitopalvelukeikkaa vaan sama meno jaktkui vaan. Viina oli aivan normaali osa elämää mulle. Ja kun seurakin oli samanlaista niin tietäähän sen lopputuloksen.
No jossain vaiheessa sain tarpeekseni baarityöstä ja kouluttauduin muihin töihin. Mutta se viinapa jäikin vain elämään mukaan. Aluksi kävin baareissa niin mieheni kanssa kuin yksinäänkin. Viime vuosina en enää ole baareissa käynyt vaan istunut sohvalla tissuttelemassa. Muka relannut vapailla. Ja kun tekee kolmivuorotyötä niin ihan sama mikä viikonpäivä. Ulkoisesti kaikki hyvin. Toimiva perhe ja hyvä työ. Mutta sisäisesti voin niin hemmetin huonosti.
Mutta jostain se voima löytyi siihen vähentämiseen. Plinkki mua auttoi alussa paljon. Mullon mun oma eka ketju “jostain ja joskus se vähentäminenkin on vain aloitettava” ja sitä käyn joskus vieläkin vilkaisemassa kun pitää vähän palautella tosiasioita mieleen. Mä en usko, että menneisyyteen kannattaa muuten jäädä vellomaan, mutta tässä kohtaa on välillä vähän shokkihoitoa antaa itelleen ahistuneilla teksteillä :laughing:

Mä pidin toista kertaa eläessäni kuukauden tipatonta heti alkuun. Laskin nolla-päiviä. Ei se helppoa aina ollut todellakaan. Enää en laske nollapäiviä koska niitä kertyy automaattisesti. Viinapiru istuskelee kuitenkin jossain tuolla nurkan takana kyttäämässä mua :unamused: Mun ongelma ei ole se seurassa juominen, silloin olen hyvinkin viksu :laughing: lasillinen punkkua ruuan kanssa ja kenties yks drinksu sitten. Mutta yksinään saa tehä mitä haluaa. Mutta kyllä olen jättänyt loppiaisesta lähtien valtavan määrän viinipulloja ja siideritölkkejä kauppaan toisten ostettaviksi. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen siihen mitä olen onnistunut tekemään.
En tiedä onnistuuko vähentäminen kokonaan vaan karkaako se mopo käsistä vielä joskus. Aion kuitenkin tiukasti ite ohjata sitä mopoa. Mutta todellakaan ei voi sanoa onnistuuko vai ei.

Palataan asiaan ja tsemppiä :slight_smile:

Jaws on siellä polun alkupäässä ja minä ja monet muut ollaan saman polun myöhäisemmässä vaiheessa. Eli itse tuon ikäisenä elämä oli ihan samanlaista kuin sulla nyt. Viikonloppuisin nollat taulussa ja muisti katkesi jo etkojen aikana. Käytiin aina samassa baarissa joka viikonloppu varmaan parin vuoden ajan. Silti itse en edes tarkalleen tiennyt millä kadulla se on, kun muisti oli poikki jo siinä vaiheessa kun sinne päästiin. Ja se krapula-ahdistus oli kanssa musertavaa. Niihin aikoihin alkoi loiventaminenkin.

Eli toivottavasti osaat poiketa samalta polulta vähän eri suuntaan, ettei kymmenen vuoden päästä tilanne ole sama kuin mullakin on nyt. Vaikea sitä on uskoa ettäkö itse juopoksi ajautuisi, mutta se muutos kun ei tapahdu yhdessä yössä. Joka viikko kun ottaa pienen askeleen alkoholisoitumisen suuntaan, niin kymmenen vuoden päästä niitä askeleita on otettu jo ihan hemmetisti. Ja tahti kiihtyy koko ajan mitä pidemmälle pääsee.

Eka kerta loiventamista on virstanpylväs. Sitten siitä tulee tapa. Sitten krapulassa töissä, sitten siitä tulee tapa. Sitten loiventaminen töissä, kännissä töissä, salaa juominen kotona, piilopullot jne… Kun sen on kerran tehnyt, niin seuraavalla kerralla on paljon matalampi kynnys tehdä uudestaan. “Eihän siinä viimeksikään mitään sattunut.”

Pitää kyllä myöntää, että jos itse tuon ikäisenä minulle olisi sanottu tämä, niin en olisi uskonut sitä. “Se että joku on niin säälittävä ja ilman järkeä ja itsekuria, että ajautuu tuohon, ei tarkoita että kaikki olisi samanlaisia”, olisi defenssi päässäni sanonut.

Toivottavasti et päästä itseäsi samaan tilanteeseen, nyt kun suunta on vielä helposti muutettavissa. Tsemppiä sinne! :sunglasses:

Kiitos taas tulleista viesteistä, tervetulleeksi toivottamisesta ja tsempeistä :slight_smile:

Vilmasto, olen itsekkin tyytyväinen siihen että heräsin ongelmaan tässä vaiheessa. Itsekin edelleen mietin että onko tarkoitus olla (hyvin) vähäinen kohtuukäyttäjä vai lopettaisiko sitä kokonaan. Niinkuin tuolla ylempänä jo sanoinkin, että on välillä mukava nauttia yhdestä erikoisoluesta tai skumppa-lasillisesta, ja semmoiset illat nimenomaan ovatkin parhaita mitkä siihen jäävät. Haluan uskoa itseeni että kykenisin rajuun vähentämiseen, mikä sallisi jonkun juotavan silloin tällöin. Mutta nyt aluksi olen ainakin päättänyt pitää tiukemmat rajat, ja tuntuu hyvältä ajatukselta olla kokonaan ilman. Musta tuntuu, että näistä kirjoituksista tulee olemaan itselleenkin hyötyä tulevaisuudessa jos tulee näitä lukemaan. Ajattelin muutenkin kirjoittamisen olevan terapeuttista päiväkirjan tapaan, vaikka kukaan ei näitä lukisikaan mutta olen kyllä iloinen kuinka moni on tännekkin kirjoittanut :slight_smile: Sinnekkin tsempit!

Lämpömittari, kiitos kirjoituksesta. Sinänsä hurjaa, että osaat samaistua tilanteeseeni, mutta toisaalta taas kun olen monien tarinoita lukenut, niin kovasti on kuulostanut ihmisten nuoruusajat omalta meiningiltä. Tottakai olen myös iloinen, että olen päättänyt jarruttaa. En halua käyttää mitään defenssejä, vaan otan kaiken mitä sanoit ja mitä muut ovat sanoneet hyvin vakavasti. Lupaan yrittää parhaani jotta tie tästä eteenpäin olisi positiivisempaan ja mahdollisimman alkoholittomaan suuntaan :slight_smile: Sinulle myös tsemppiä!

Tällä viikolla olen kotona yksin, ja viime viikolla itseasiassa mietin että vaikka keskiviikkona voisi pari bisseä ottaa. En tule ottamaan. Enkä torstaina, perjantaina tai lauantainakaan. Olo on tällä hetkellä vahva ja päättäväinen. Mulla on eräs kaveri, jolle muiden kavereiden juomattomuus on yleensä pieni ongelma. Viimeksi kun itse olin sen 3kk juomatta, niin usein sinä aikana sai kuulla kuinka harmittaa ettei voida pitää viini-iltaa tai mitä milloinkin… monesti myös kyseli että milloin juomattomuus loppuu. Toisaalta tottakai ymmärrän että ikävöi niitä iltoja, olihan se hauskaa kunnes ei enää ollut. Toisaalta en ollut sanonut että silloin tuntui että juominen lähtee käsistä ja siksi en juonut, voi olla että jos olisin asiasta sanonut niin olisi ymmärtänyt paremmin. Kovat krapula-ahdistukset kyllä myönsin.

Olen lähdössä reissuun toisen kaverin kanssa ensi kuussa, ja ainakin haluaisin sallia siellä itselleni muutamat joustot. Kylmä olut kun katselee auringonlaskua rannalla olisi ihan kiva, tai kun ottaa aurinkoa. Ihme kyllä, ulkomailla mulla on aina rajat pysyneet tosi tiukkoina. Ehkä itsesuojeluvaisto jotenkin tiedostaa, että ollaan vieraassa paikassa ja nyt pitää olla varovaisempi? Ulkomailla kyllä hörppii kylmää limsaa ja hedelmäjuomia niin paljon, että ei ehkä senkään takia jaksa litkiä olutta :laughing: Noh katsotaan nyt, reissu ei kuitenkaan millään tavoin pelota juomisen kannalta. Onneksi!

Moikka,
olen keski-ikäinen virkanainen ja tällä hetkellä rankempaa alkoholin käyttoä takana tuollaiset vajaa vuosi. Homma rupesi lähtemään nk. lapasesta, kun puoliso jäi eläkkeelle, rakas harrastus loppui joten tuli paljon vapaa-aikaa…toissä stressiä…syitä loytyy joopa joo. Havahduin liialliseen alkoholinkayttoon viime viikkona kun pari pulloa viiniä yhdistettynä puolison unilääkkeisiin vei sängyn pohjalle ja oksentamaan vuorokaudeksi. Ei näin !

Minulla alkoholinkäytto nyt selkeästi on lisääntynyt stressin ja tylsistymisen vuoksi. Tarttis tehdä jotain. Nyt on viikko mennyt raittiina tämän oksentamisepisodin jälkeen. Menen salille kun alkaa viinipullo houkutella. Taistelu jatkuu. Pitää käydä läpi pääkoppaa ja miettiä miten tästä eteenpäin.

Moi Maukkis! Hyvä että olet myös herännyt tilanteeseesi ja päättänyt tehdä muutoksia. Sehän se on se suurin askel, että päättää tehdä asioita toisin. Monikin täällä miettii että miten jatkaa eteenpäin, lopettaisiko vai vähentäisikö mutta uskon että vastaus kaikille löytyy kyllä jostain. Vähentämisestä on ainakin hyvä aloittaa!
Itsekin pitäisi keksiä joku harrastus, niinkuin tuolla ylempänä mainitsinkin. Joskus mietin että jos tekee mieli mennä ulos tai joku yrittää houkutella, niin yrittäisin uppoutua jonkun koukuttavan kirjan pariin. Ostinkin sitten yhden, ja luin sitä vähän. En käyttänyt tuota metodia ikinä mutta voisi uudelleen kokeilla. Mutta joku urheiluharrastuskin olisi kyllä hyvä :smiley:

Kävin illalla tutun luona joka oli tuonut tuliaisia ulkomailta. Viinipullo, tarjosi myös siideriä kun siellä olin mutta kieltäydyin. Siideristä en niin välitäkkään :laughing: Viini saa jäädä odottamaan jotain erikoistilaisuutta, jos vaikka hyvän ruuan kanssa joisi lasillisen joskus. Mikään aloittelujuoma illalle se ei tule kyllä olemaan, eikä tarvitse kerralla vetää. Ei ole kyllä edes tehnyt mieli alkoholia, mikä on tottakai kiva.
Kirjoittele ihmeessä fiiliksen mukaan ja tsemppiä :slight_smile:

Joo, itsellani selkeästi tunnetilojen hallinnassa on puutteita (lienee burnouttia ) ja paikkailen niitä läträämällä viinin kanssa. Olen päättänyt olla ostamatta viiniä kuukauteen. Lisäksi on paljon matkoja ja edustustilaisuuksia. Väsymystä ja harmitusta on helppo taas paikkailla juomalla. otetaan sille…

On aivan pakko ainakin vähentää, muuten homma lähtee lapasesta todellakin. Olen laskeskellut että viikkokulutus ei ole enempää kuin maksimissan ehkä 25-30 annosta mutta sekin on naiselle liikaa. Olen nyt alkanut pitää laskuria ja viikkokulutus pitää ensin saada tuonne 10 yksikkoon.

On muuten metkaa etta kun on selvinpäin, sitten kun tapahtuu jotain mikä saa tunteet pintaan, ensimmäinen ajatus on lasi viiniä. tästä huomannee että on todellakin syytä vähentää.

Hei kaikki, uutena sivuston käyttäjänä päätin minäkin jakaa tarinani ja saada samalla teiltä kaikilta niin tärkeää tukea juomisen vähentämisessä tai jopa lopettamisessa. :slight_smile:

Maukkiksen viesti kosketti, koska hän on suurinpiirtein samanikäinen ja kamppailee samanlaisten ongelmien kanssa: vaativa työelämä, tunteiden hallinta ja juominen.

Juomiseni alkoi avioerosta ja masennuksesta 5 vuotta sitten: alukisi pullo pari viiniä viikossa. Taukojakin juomisessa oli aluksi. Viimeisen vuoden aikana olen juonut lähes joka päivä ja päivässä mene jo pullollinen viiniä tai puoli pulloa väkevää. Juomiseen on selvästi vaikuttanut vapaa-ajan lisääntyminen, olen ollut vuoden osa-aikatyössä. Juominen ei tuo enää kivaa nousuhumalaa alkuaikojen tavoin vaan siitä on tullut lähinnä pakkomielle. Olen ollut vasta pari päivääjuomatta mutta halu kohta raittiimpaa elämää on voimakas. :unamused:

Minulla on myös aika karmea kokemus unilääkkeiden ja alkoholin rinnakkaiskäytöstä, join puoli pulloa viiniä ja otin unilääkkeen, tarkoitus oli nukkua mutta menin ensin sönköttämään tyttären kavereille ja sitten kaaduin keittiön lattialle. En muistanut aamulla mitään, ihmettelin vain miksi nukuin lattialla. Häpesin käytöstäni todella, kun tytär kertoi. :smiling_imp:

Olen nyt pari päivää juonut alkoholittomia juomia, eli lähes koko ajan kotona ollessani on lasi kädessä, että en vahingossakaan avaisi viinikaapin ovea. Ehkä on jo hätävarjelun liioittelua. Tästä se alka, Ollaan raittiita päivä kerrallaan eikä masennuta pienistä vastoinkäymisistä. Tsempit :smiley:

Kuten Maukkiksella ja Lennartilla, niin itselläkin työ, tunteet ja tapa ovat johtaneet siihen, että alkoholista on tullut ongelma. Ja kuten Lennaritilla, niin oma lapseni on joutunut noloon tilanteeseen juomisen vuoksi :frowning:
Ensisijainen tavoite itselläni on saada kohonneet maksa-arvot kuntoon ja sen jälkeen pyrkiä, jos mahdollista enää, kohtuukäyttäjäksi. Olen pistänyt alkoholille porttikiellon kotiini eli jos juon niin sitten on lähdettävä ravintolaan (tämän pitäisi lopettaa juomiset viikolla, kun kapakkaa ei ole mailla eikä halmeilla). Vaikka tälläkin hetkellä tekee mieli konjakkia eli vaikeaa tulee olemaan.

Juomistapoja tuntuu olevan hyvin erilaisia. Jaws joutuu kertomansa mukaan usein sosiaalisiin tilanteisiin, joissa on vaikeaa vastustaa juomista. Jaws myös kertoo, että tulee helposti juotua niin paljon, että on jopa vaikeaa pitää itsestään huolta.
Minulla taas, ( ehkä iästäkin jouhtuen, yli 50-v ei ole enää biletysiässä) juominen tapahtuu kotona, usein salassa tyttäreltä, joka ei ymmärrettävästikään tissutteluani hyväksy. Juon melkoisen suuria määriä ja usein mutta kontrolli juomiseen yleensä säilyy, yhden viinipullon jälkeen ei yleensä enää maistu. Olen tietoinen siitä, että toleranssi kasvaa koko ajan ja juomaa kuluu jatkuvasti lisää. Olen käyttänyt alkoholia 17-vuotiaasta saaka mutta nuorena juominen oli yleensä hyvin vähäistä luokkaa muutamia siidereitä pari kertaa kuussa. Ehkä juuri näistä syistä on vaikea antaa vinkkejä Jawsille. :question:
Rohkenen kuitenkin sanomaan, että kuten itsekin olet miettinyt olisi hyvä pitää vähän pidempi kuukauden tai jopa useammankin kuukauden tauko ja katsoa miten kohtuukäyttö onnistuu. Harrastuksen aloittaminen on varmasti hyvä tapa unohtaa hetkeksi juominen Harrastus voi olla mikä vaan kunhan siitä nauttii, itse aloitin uudellueen nuoruudenharrastukseni kuntosalitreenin.
Vaikka juominen edelleen on jossain määrin kontrollissa, tunnistan toki siihen liittyvät merkittävät ongelmat, joskus en malta odottaa viinipullon korkkaamista kotiin saakka vaan otan huikat jo ostoskeskuksen vessassa. Toinen vakava ongelma on, että tyttäreni kärsii kovasti juomisestani eikä enää usko lopettamiseen. S_Alat sinua myös painaa lapsellesi. aiheuttama kärsimys. Meillä on mennyt jo tilanne niin pitkälle, että valehtelen tyttärelleni pysyneeni raittiina vaikka se ei ole totta. S_Alat kerroit laittaneesi porttikiellon juomille kotiisi. Olen niin tottunut läträämään alkoholin kanssa ja tapojeni orja, että juon alkoholittomia juomia viinilasiata esim. grillatessa ja telkkaria katsoessa ja hyvin on mennyt pari päivää. Tykkään kovasti kuivan valkkarin mausta ja olenkin ajatellut tutkailla, jos löytyisi Alkosta joku hyvä alkoholiton. Kerron vinkin, jos löydän :slight_smile:

Tsemppiä meille kaikille :slight_smile: :stuck_out_tongue:

Joo olen pistänyt juomille porttikiellon vaikka nytkin kihelmöi jo perjantai… No minun maksa-arvot on korkealla, joten se kihelmöinti pitää siirtää johonkin muuhun. Onneksi tänään illalla on taas mukavaa tekemistä tiedossa, niin ei tarvitse miettiä kylmää valkoviiniä tai konjakkia (joka ei ole edes kesäjuoma)

Mulla on tuoreessa mielessä kun toisella vanhemmista oli paha alkoholi-ongelma kun olin vielä nuorempi. Muistan sen ahdistuksen, stressin ja huolen, ja koulunkäynnistä ei meinannut tulla mitään. Nykyään raitistunut, ja ilahduttavaa lukea ettö haluaisitte kontrolloida juomista lapsenkin takia.

Ehkä pitää vaan lähteä kokeilemaan erilaisia harrastuksia. Olen salitreenille antanut niin monta mahdollisuutta mutta mulla ei siihen vaan syty kipinä :smiley:

Mä koen alkoholittomat tuotteet hyväksi “korvikkeeksi”, koska yleensähän tarkoituksenani olisi nimenomaan juoda vain ne pari ja nautiskella. Mutta kun alkoholi alkaa vaikuttaa, niin sitä humalan tunnetta alkaa haluta lisää. Alkosta löytyy tosi monia hyviä alkoholittomia vaihtoehtoja mitä oikeasti voi NAUTISKELLA koska ei ole kiire päästä humalaan. Olen myös kokenut samanlaisen vaikutuksen jossain erikoislimsoissa, että ne menee nautiskelujuomana hyvästä korvikkeesta kun ostaa jotain uutta outoa makua!

Moi taas
viime viikko meni kivasti eli noin 15 yksikkoä. Tällä viikolla haasteena on vähentää edelleen. Viime viikolla 4 päivää meni juomatta vallan mitään.

Minulla salitreeni on rakas harrastus ja auttaa vähentämään, koska ei sinne salille oikein krapulassa voi mennä.

Houkuttaa pitää tipaton perjantai, taidan kokeilla tällä viikolla. Raportoin tänne, onnistunko.

Mulla viime viikon tulos 1 pieni olut, mutta mulla tarkoituksena olikin tiputtaa aluksi tosi minimiin :smiley: so far so good! Yhden erityisen hyvän alkoholittoman oluen join, hitsi kun en muista nimeä.

Kannatan tipatonta perjantaita! Mulla suunnitelmissa myös :slight_smile: tsemppiä Maukkis, pystyt siihen kyllä! Ilmoittele miten sujuu, täältä voi saada vertaistukea jos tekee tiukkaa.

Nostan hattua, että olet pystynyt juomaan yhden oluen ja se on jäänyt siihen. Itselläkin alkoholin käyttö onnistuu joskus niin, että ruuan kanssa joku juoma ja siihen on helppo päättää, MUTTA jos yhtään nousee päähän, niin lisää on saatava :cry: