Ja taas mentiin hetken aikaa...

Hei vaan kaikille kanssadeekuille kaikella kunnioituksella!

Pari vuotta olin tuossa ilman viinaa. Nyt muutaman viikon aikana tuli juopoteltua. Muutamia kertoja. Ei peräkkäisinä päivinä kuin nyt viikonloppuna. Ajattelin että lopetan moiset absolutismihommat ja olen vain liian ankara itselleni kun en voi juoda ollenkaan. Ajattelin että missaan selvinpäin bileitä ja hauskanpitoa. Harmittaa myös olla se outolintu, joka ei juo. Tuntui, että jotain jään paitsi kokoajan. Taisin silloin aikanaan kirjoittaa tänne foorumille mutta ei löytynyt enää viestejä.

Tuossa viikonloppuna tuli sitten tempastua kolmen illan ränni. Kunnon sekoilua ja hölmöilyä. Pääsin lähes eroon naisesta, jota olen tapaillut kuukauden. Tekemällä todella kusipäisiä tempauksia. En ainakaan meidän tilannetta paremmaksi tehnyt, mutta vielä ei oo kirves uponnut kaivoon. Lähellä kyllä taidetaan olla.

Joo… Vähentääkö vai lopettaako kokonaan juominen? En haluaisi kokonaan lopettaa juomista. Ajatuksen tasolla olisi mukavaa, että voin ottaa yhden tai kaksi jossain tarpeen vaatiessa. Mutta sitten jättää siihen. Jotenkin pitäisi vaan oma pää saada sanomaan ja uskomaan ihan oikeasti, että pystyn siihen ja se on järkevä vaihtoehto. Ja etten muutaman jälkeen anna sitä lupaa itselleni juoda itseäni urpoksi.

Olin aika helpolla sen selvän ajan selvinpäin. Ensimmäinen kuukausi olisi maistunut, mutta sen jälkeen tuli aika kova kynnys ottaa edes ensimmäistä. Taisi kyllä parantua elämän laatu aika hyvin ja ainakin kerroin ihmisille että tämä on näin todella kivasti nyt. Tosin tuossa tuli erokin reilu puoli vuotta sitten. En usko, että yksinään on alkoholi ja känniääliöinti syynä sille. Ero oli paha paikka, mutta olin kaikesta huolimatta juomatta. Aloin harrastaa kaikkea liikuntaa ja kanavoin pahaa oloani sellaiseen. Rikkoutuneesta parisuhteesta olen ainakin pääsääntöisesti ylitse ja se ei ole uskoakseni syy juomiselle.

Kännissä olen täysin holtiton. Juon siihen asti kunnes olen tiedoton mutta vielä pystyssä. Tai siis enemmän pystyssä mutta hiukan tukea hakien asvaltista. Hakeudun riitoihin ja rähinöihin. Vittuilen kaikille ketä vastaan sattuu. Mietin, että onkohan se käyttäytymistä siitä syystä, että pääsen tuntemaan jotain? Vai onko se vaan jokin ohjelmoitu asetus juoda niin paljon ja hölmöillä? En osaa yhtään sanoa. Ainakaan hyvä olo siitä ei tule. Päinvastoin pelottaa, on morkkista, hävettää seuraavana päivänä. Etsin kamojani ja mietin, että mitähän olen hukannut ja naurettavasti tuulettelen kun mitään ei ole hukkunut. Siis senhän pitäisi olla itsestäänselvyys aikuiselle ihmiselle ja aikuismaiselle käyttäytymiselle. Tilille en uskalla edes katsoa, paljonko rahaa on kulunut muisitin poistamiseeen.

Joka paikkaan sattuu, mysteerisiä mustelmia on syntynyt vaikka kuinka paljon viikonlopun aikana.
Pakko tulla hiukan purkamaan ja toivoa jonkun jotain valaisevaa kommenttia tai pientä sääliä, voimaannuttavia sanoja siitä, että kuinka mahtavaa on että olen kuitenkin vielä hengissä. Moni varmasti olisi halunnut viikonloppuna multa hengen pois. En halua siihen tilanteeseen enää. Ainakaan nyt. Joku vaan ajaa juomaan noin hullulla ja itsetuhoisella otteella. Mikä sen tekee?

En miellä itseäni alkoholistiksi. Ongelmakäyttäjäksi kyllä. Tykkään olla humalassa ja näin, mutta pystyn aloittamista kontrolloimaan. Ainakin nyt tuntuu siltä. Jossain vaiheessa ennen tipatonta oli kyllä aika pieni vaiva avata viikollakin törppö ja juoda “eurooppalaiseen” tyyliin iltaisin hiukan olutta, viskiä.

Omalla kohdallani jossei muuten juomatta oo onnistunut oleen niin pakotan itteni siihen mahd. kovalla fyysisellä rääkillä ja päälle saunaan tunniks “jäähtymään”. Tosin kaikilla ei oo mahkua mennä saunaan aina kun huvittaa mut tuo rääkki pitäs olla kaikille mahdollista. Jokunen aika sitte kun olin katkasemassa parin kolmen päivän putkee, eikä meinannu paska olo, ahdistus ja kellon tuijottelu loppua niin menin vaan juokseen, pimeeseen, sateeseen. Mielikuvana tuo naurattaa, ja kyl se itteeki jälkikäteen nauratti mutta se toimi. Sen jälkeen saunaan koviin löylyihin niin ei paljo jaksanu ees aatella juomista sen jälkeen. Uskosin että kuuma suihku ajaa saman asian kun sauna.

[size=85]Joo… Vähentääkö vai lopettaako kokonaan juominen? En haluaisi kokonaan lopettaa juomista. Ajatuksen tasolla olisi mukavaa, että voin ottaa yhden tai kaksi jossain tarpeen vaatiessa. Mutta sitten jättää siihen. Jotenkin pitäisi vaan oma pää saada sanomaan ja uskomaan ihan oikeasti, että pystyn siihen ja se on järkevä vaihtoehto. Ja etten muutaman jälkeen anna sitä lupaa itselleni juoda itseäni urpoksi. [/size]

Ilmoittele kun olet noudattanut tuota ohjelmaa vuoden-pari. Olet ensimmäinen siinä onnistunut.