Itsensä voittaminen - perusasiat kuntoon

Aloitan nyt tänne tällaisen ketjun, jossa voisin vaikka todeta ensin, että olen jonkin todella suuren edessä aika alistuneena. Ja äärimmäisen ärsyyntyneenä ja masentuneena. Minulla oli kaikki lähes hyvin, mahdollisuudet mihin vain. On edelleen, osa niistä on kaatunut ja elämä muuttunut, mutta ehkä niin onkin pitänyt köydä, vaikka nyt olen uuden edessä monella eri elämän osa-alueella. Se pelottaa ja on surullista. Vaatimuksia ja velvollisuuksia elämässä on kuitenkin vielä erittäin paljon, joten enpä niin vain osannut vielä kaikkea kamaluutta tai hyviä asioita, miten sen nyt ajattelee, poistaa. Mutta että tämäkin vielä! Kehitin riippuvuuden alkoholiin. Se tuli hiljalleen. Rentoutumiseen ja ahdistuksen poistamiseen sitä kuvittelin hieman ottavani ja ehkä edelleen kuvittelen tarvitsevani. Miten minä muuten pärjään tässä stressissä, ajattelen. Eihän se pitkässä juoksussa näin kuitenkaan ole, vaan se vähitellen pilaa kaiken ja sotkee asioita enemmän. Mitäs nyt? Ja miten?

Moi Belle,
voi kun aina muistettaisiinkin se, että alkoholi ei poista ongelmia, stressiä eikä vaikeuksia. Päin vastoin, kaikki tuntuu raskaammalta ja kurjemmalta viimeistään seuraavana aamuna kun on kaiken lisäksi morkkis, krapula ja väsymys. Itse koitan itselleni sitä tästä edespäin taas muistutella.

Hei Belle!

Ihan rauhassa ja yksi askel kerralla asiat järjestyy kyllä. Ensimmäisenä on hyvä keskittyä siihen, ettei tarvi juoda.

Hei Lumikulkuri, tässä juuri kovasti keskityn siihen. Todella kovasti. Askel kerrallaan. Voi että ihminen voi olla raukka, jonkin vietävissä.

Ja hei Omama, juuri näin. Hetkeksi se rentouttaa, mutta kuinkahan kauan olen ollut aivan liian väsynyt ihan vain tämän takia.

Minä nyt viivyn taas täällä yli yhdeksään. Suurin osa varmaan tietää miksi. Sää-lit-tä-vää. Kiitos viesteistänne, auttoi.

No niin. Nyt voi huokaista. @&€#%^%%%$#

Hlvetin perkele. Se ois sitten 2. päivä ilman.

Jotain kirjallisuutta tai ehkä äänikirjoja tähän haluaisi tekemiseksi jatkossa. Nyt täytyy ehkä mennä hoitamaan kuitenkin pakollisia asioita kuntoon.

Onnittelut selvästä päivästä ja illasta!

Kiitos :slight_smile: Nyt jo helpottaa. Hieman ärsytti oma pienuus ja avuton olo tässä maailmassa. :unamused:

Lueskelin tuossa erästä ketjua, joka sai ajatukset… no joka sai ajattelemaan. Elämä on lahja. Sen kun muistaisi. Sitä on vain hetkeksi kadottanut aidon ilon ja nautinnon. Ei ymmärrä tämän arvokkuutta. Ei puhettakaan, ettenkö olisi toisissa fiiliksissä vielä usein, mutta nyt taidan mennä nukkumaan kiitollisena ja jokseenkin rauhallisena.

En nyt jaksa muuta kirjoittaa kuin, että täällä ollaan. Ahdistaa jonkin verran ja on levoton olo. Tänään on kyllä tapahtunutkaan kaikenlaista ikävää, mutta silti alkoholin (puutteen) osuus varmasti vaikuttaa.

Arvelen, että ahdistus olisi monin verroin pahempaa jos olisit kaiken muun ikävän lisäksi krapulassa. Ja ne ikävät asiat olisivat varmaan tapahtuneet myös silloin, jos olisit juonut niiden tapahtuessa? Hienoa että olet ikävistä tapahtumista huolimatta onnistunut olemaan juomatta, minusta se on suuri saavutus. Helpostihan sitä nimittäin juuri vastoinkäymisten sattuessa palaa vanhaan käyttäytymismalliin eli juomiseen.

No tähän täytyy nyt sanoa, että en onnistunut. Ehkä tuona päivänä. Tämä on ihan todella vaikeaa. Miten muokata elämästä sellainen, että ei tarvitse etsiä helpotusta ilmeisen vääristä asioista.

Moi Belle, onko sulla muuta apua kuin tämä plinkki? Jos ei ole, niin kannattaa kyllä miettiä avun hakemista. Mulla oli ihan hirveän korkea kynnys hakea apua silloin kun ekaa kertaa olin lopettamassa eli melkein kymmenen vuotta sitten. Mietin avun hakemista varmaan useamman vuoden enkä millään olisi kehdannut myöntää kenellekään että olen alkoholisti.
Jossain vaiheessa sitten olin ihan hajalla ja etsin itselleni apua. Olin terapiassa ja ryhmässä ja olinkin sitten melkein vuoden juomatta. Vaikka sittemmin olenkin lopettanut, aloittanut ja lopettanut muutamaankin otteeseen, sain silti todella paljon tukea terapeutilta ja ryhmältä tuolloin ja kun olen nyt lukenut omia juttujani siltä ajalta, huomaan että monet asiat ovat menneet todella hyvään suuntaan. Jos olisin pysynyt tuen piirissä eli käynyt ryhmässä kauemmin, en ehkä olisi retkahtanut uudestaan juomaan.