Hei kaikille, kirjoitan tänne ensimmäistä kertaa. Veljeni on ns. Akateeminen alkoholisti.
Taas jälleen kerran hän sortui työmatkalla ryyppäämään ja asiasta saa kärsiä kotona vaimo ja pieni poika. Putki jäi päälle. Lisäksi iäkkäät, kaukana asuvat vanhemmat ovat todella huolissaan tilanteesta. Me kaikki omaiset olemme.
Viisi päivää ryypättyään saimme suostuteltua hänet Malmin päivystykseen, jotta hän pääsisi sitä kautta katkolle. Ei onnistunut. Mitä lie satuja on siellä selitellyt (siitä huolimatta että on hoitomyönteinen) Tänään sitten vaimo oli soittanut ns. Yksityiseen kotikatkoon. Eivät tule paikalle ellei mies itse soita ja ole vähemmän päihtynyt. Äsken kun soitin veljelle hän oli kaupassa. Ahaa, viinaa siis lisää. Soitin vaimolle että voimme hakea lapsen ja hänet meille tarvittaessa. En halua että joutuvat katselemaan juopottelua enään. Vaimo ilmoitti että kertoo jos asialle on tarvetta. Vaarana on myös ettei hän pysty huolehtimaan itsestään ja asunnosta humalapäissään.
Toivon että joku ihme tapahtuu ja juominen tältä osalta vähenisi edes sen verran että kotikatko saataisiin paikalle.
Olemme neuvottomia. A-klinikalle olemme olleet yhteydessä ja sieltä neuvottiin hakeutumaan päivystykseen. Malmilla otettiin ainoastaan sydänfilmi ja passitettiin kotiin. Myös unilääkkeitä ja rauhoittavia oli syöty. Veli ei ole agressiivinen.
En tiedä mikä on seuraava askel. Se selviää varmaan tämän illan aikana.
Veli oli tarpeeksi selvinpäin, joten katko tuli kotiin. Maksoi maltaita, mutta niin maksoi tämän viikkoinen elämäkin. Veli lupailee varaavansa ajan työterveyslääkäriin päihdeongelman takia…katsotaan nyt miten käy sitten selvinpäin. Hän olisi ehdottomasti kuntoutuksen tarpeessa.
On monia asioita, jotka pistävät vihaksi alkoholistin käytöksessä. Listan kärkeen nousee piittaamattomus siitä, millaista tuskaa aiheuttaa läheisilleen. Voi kyllä ilmaista pahoittelunsa, mutta levittää kätensä;“En mahda tälle mitään”.
Olen myös ollut useampia kertoja tilanteessa, jossa alkoholistin kanssa on käyty kova vääntö, että hänet sai lähtemään päivystykseen. Sitten kun lopulta päästään vastaanotolle, mies vesittää koko homman puhumalla lääkärin pyörryksiin, kuinka ei ole avun tarpeessa.
Toivottavasti veljesi löytäisi itsestään tahtoa pysymään raittiina. Pidän peukkuja.
Hyvä, että olet löytänyt tänne. Meillä suurimmalla osalla on kokemusta tuosta läheisenä olemisesta. Mun ex-mieheni oli juoppo ja noita samoja juttuja hänen kanssaan kävin läpi.
Mua helpotti se, että jossain vaiheessa vaan päästin irti. Totesin, että mä en voi uhkailla/kiristää/lahjoa/rakastaa miestäni raittiiksi. Sitä yrittäessäni vaan tuhoan omankin elämäni. Viisas ystävä sanoi mulle kerran, että “pelasta edes itsesi” ja niin teinkin. Mies ei ole raitistunut, mutta mulla on nyt elämä kunnossa. Totuus on se, että juoppoa ei voi auttaa kuin juoppo itse. Totuus on myös se, että juoppo on sillä tavalla sairas, että hänestä tulee itsekäs paska.
Itse ajattelen, että paras apu, minkä juopolle voi tehdä, on se, että päästää hänet vaan vajoamaan mahdollisimman nopeasti ja laittaa hänet kohtaamaan itse juomisensa seuraukset. Kun apujoukot pyörivät ympärillä ja pehmittävät/korjailevat vahinkoja, niin juopon ei todella tarvitse ottaa vastuuta juomisensa seurauksista ja tämä saattaa vaan pitkittää juomista. AA:ssa puhutaan siitä, että juoppo tarvitsee pohjakosketuksen, jonka jälkeen on vaan pakko todeta, että juomista ei voi itse hallita ja tämän jälkeen on mahdollisuus raittiuteen. Jokaisella tuo pohja on eri kohdassa, mutta itse ajattelen, että sitä parempi mitä nopeammin se löytyy. Muuta järkevää tapaa juopon auttamiseen en ainakaan itse ole keksinyt. Fakta on myös se, että läheskään kaikki lopettamista yrittävät eivät siihen pysty, valitettavasti
Oletko ajatellut al-anonissa käymistä? Moni täällä on saanut omaan oloonsa apua sieltä (minäkin). Voisin kuvitella, että tärkeää olisi myös tukea ja auttaa nyt veljesi vaimoa nousemaan omille jaloilleen. Sinä tai vaimo tai kukaan muukaan ei saa veljeäsi lopettamaan juomista. Ainoastaan hän voi itse sen tehdä. Teidän kannattaa siis keskittää voimanne omaan jaksamiseen ja toistenne vahvistamiseen.
Toivon paljon voimia teille osaisille ja muista, että meitä kohtalontovereita löytyy täältä plinkistä.
Löysin tämän keskustelun sattumalta Googlen kautta kun yritin etsiä tietoa pk-seudun päihdekatkoista. Olen selaillut keskusteluita nyt useampana iltana ja saanut vertaistukea ihan vaan lukemalla toisten tarinoita.
En jostain syystä ole halunnut/jaksanut puhua veljen tilanteesta ulkopuolisille…sii vois kirjoittaa romaanin.
Veli on nyt taas ok. kotikatko oli mielettömän tehokas. Häntä on ohjattu yksityiseen terapiaryhmään, mutta ensin täytyisi saada lähete työterveyslääkäristä.
Al-anon? Sama asia kuin AA? En ole tiennyt että omaisille järjestetään ryhmiä.
Kiitos tsempeistä ja vertaistuesta kirjoittelen tänne mielelläni!
Al-anon on 12 askeleen ryhmä kuten AA, mutta tarkoitettu siis alkoholistien läheisille heidän oman toipumisensa ja jaksamisensa tueksi. Ryhmiä on Helsingissä joka päivä ja niihin on siis täysin vapaa pääsy (ja vapaa pois pääsy!)
Ryhmät toimivat nimettöminä ja kaikki siellä puhuttu on täysin luottamuksellista. Saa puhua, jos haluaa, mutta saa myös olla vain hiljaa.
Mulle itselleni al-anon on ollut iso apu ja siksi aina kannustan kaikkia kokeilemaan. Kun on hätä suurin, niin kannattaa ottaa kaikki mahdollinen apu vastaan