Olen 22vuotias, iskälläni on alkolismi, joka tuntuu vaan pahenevan. Käyn joka viikonloppu kotonani, silloinkin iskä on juonut enemmän tai vähemmän. Iskä on selvästi masentunut rahatilanteen takia, ja tätä hän käyttää myäs syynä juomiseen. Silloin kun hän on umpihumalassa, hän itkee oloaan, raivoaa, uhkaa tappaa itsensä. Pahinta mitä oma isä voi sanoa on, ettei hänellä ole mitään(ENTÄ MINÄ!!!). Ja näin hän sanoo aina. Seuraavana päivänä hän ei muista mitään. Ja silloin hän juo salaa taas krapulajuomiaan.
Tänään tulin itkien omaan kämppään, kun hän oli taas juonut. Ja taas kuulla sanat, “tämä on viimeinen kalja”.
Mä en enää tiedä mitä teen. Itse olen masentunut tämän asian takia, koska olen hyvin surullinen, että iskällä on huono olla ja nähdä hänet sellaisena. Mitä mun pitäs tehdä, että tää loppuu? Eihän häntä voi pakottaakaan hoitoon?
Hyvä kun uskalsit kirjoittaa. Tervetuloa palstalle. Ajatuksia purkamalla ja kirjoittamalla saa monesti solmuja auki, ja pelkkä murheiden kertominenkin jo usein helpottaa. Apua olisi saatavilla, jos rohkenet niin googlaa AAL-ryhmät, siellä on paljon kaltaisiasi, ja samoin Al-anonissa. Ryhmissä ei ole pakko puhua, jos ei halua, aluksi voi mennä vain vaikka kuuntelemaan. Parhaiten autat isääsi pitämällä huolta itsestäsi, keskity asioihin joista pidät, hemmottele itseäsi, ole itsellesi se rakastava vanhempi, joka sinulta puuttuu. Alkoholismi on sairaus, jota ei voi parantaa kukaan. Isäsi saattaa raitistua, tai sitten ei, mutta sinä et voi valitettavasti asialle mitään tehdä. Itse voit auttaa vain itseäsi, ja samalla kun pidät huolta itsestäsi autat tavallaan myös isääsi. Irrottautumalla. Tarvitset tukea ja turvaa, mutta isältäsi et sitä saa, eikä sinun tehtäväsi ole myöskään olla omalle isällesi auttaja tai pelastaja.
Surullinen tilanne ja niin tuttu monessa perheessä, valitettavasti. Toistan tässä nyt Sitruunapippurin sanoja, että oikeastaan ainoa asia, mitä voit tehdä, on alkaa huolehtimaan itsestäsi. Käytännössä se tarkoittaa juurikin sitä, että elämääsi tulee sisältyä ystäviä, mukavia harrastuksia tai ihan mitä tahansa - vaikka itsekseen musiikin kuuntelua - , pääasia, ettei vapaa-aikasi mene siihen, että yrität tsempata alkoholisoitunutta isääsi johonkin sellaiseen, mihin tämä ei selvästikään nyt kykene.
Valitettavasti alkoholisti on usein myös hyvin itsekäs - lähestulkoon narsistinen - ihminen, joka todellakin kokee, että hänen elämässään ei ole mitään muuta, kuin tuo juominen. Älä siis, Jonsu91 hyvä, koe, ettetkö sinä tosiasiassa olisi isällesi monin verroin tärkeämpi asia, kuin päihteet, mutta juuri nyt - ollessaan niin mieleltään kuin aivoiltaankin (sinnehän ne päihteet vaikuttavat) sekaisin, hän ei itse sitä tajua.
Kannattaa hakea vertaistukea juurikin vaikka noista Sitruunapippurin mainitsemista verkostoista tai miksi niitä nyt sanotaankin (minulla ei ole henk.koht. kokemusta). Tai miksei tosiaan täältä, josta mm. me vaimot, jotka kärsimme puolisoidemme ajoittaisesta tai jatkuvasta juomisesta, saamme tukea Jotkut myös kirjoittavat tänne saadakseen lähinnä purkaa mieltään ikäänkuin päiväkirjaa kirjoittaisivat ja joskus sitä sitten saa myös hyviä oivalluksia, joilla jaksaa taas hetken eteenpäin.
Valoisaa kevättä ja kesän odotusta sinulle! Muista, että sinä olet se arvokkain, josta ihan ensin täytyy huolehtia
Kuten Hemmiina tuossa sanoi, tässä vaiheessa on tärkeintä että huolehdit itsestäsi.
Lisään vain sen, että perimmäisenä ongelmana isälläsi on ehkä joku masennus mikä kumpuaa jostain. Selvästikin kyseessä on oltava masennus tai muu tällainen vaiva, koska isäsi ei ajattele (tai tunne) aivan kuten normaalit muut ihmiset, sillä selvästi hänellä todellakin ON jotain, eli sinut. Hän on kylmän asiallisesti ajatellen väärässä! Kukaan normikuntoinen ihminen ei saa lapsia ja ajattele sen jälkeen “ettei ole mitään”.
Olet aikuinen ja oman elämäsi tärkein ihminen. Tietysti on perin surullista ettei isälläsi nyt mene hyvin, mutta sinun pitää pyrkiä omaan onnellisuuteen, vaikka itsekkäästi. Joku raja siinä isän tukemisessakin on, mikä sekin kuuluu asiaan, mutta omaa elämää ei kannata pilata. Tough love!
Tämän mitä kirjoitin, voi tietysti kääntää kylmän itsekkääksi ajatteluksi. Näkisin kuitenkin, että kriisitilanteesa kannattaa ainakin aluksi minimoida vahingot ja huolehtia itsestään. Sitten paukkuja voi käyttää auttamiseen… mutta juomista ei saa mahdollistaa tms. Tilanne ei ole sinun syysi.
