Isäni on tuhonnut pelaamisella vanhempieni avioliiton,myös välit minuun ja siskooni ovat huonot pelaamis2n takia.isäni vieläkin vähättelee peliong3lmaansa vaikka se on jatkunut kohta 40 vuotta.Äitini on joutunut maksamaan hänen aiheuttamiaan velkoja useita kymmeniä tuhansia,mutta sama sairas pelaaminen jatkuu edelleen,ja aina löytäö vikaa muissa kuin itsessään,ja selittelee pelaamista.isäni toipumisen puolesta olen luovuttanut,sillä hän ei ongelmaa pysty myöntämään.mutta minulla on sama ongelma.eniten säälin äitiäni joka on paras äiti mitä voi toivoa,ja tunnen isoa syyllisyyttä ja pahaa oloa,on auttanut minut niin monta kertaa pulasta rahallisesti,että tälle on tultava loppu.Olen tuhansia kertoja sanonut etten pelaa mutta ratkennut silti kerta tois3nsa jälkeen.Olen käyttäny myös kovia huumeita useiden vuosien ajan,joka varmasti osakseen sekoittanut ajatuksia ja toipumista vaikka käyttö on 3hkä enemmänkin lllut viihdekäyttöä vkonloppuisin.Peliriippuvuuden aiheuttama pelon,surun,itseinhon ja hysteerian aibeuttama tunne on sairain olo mitä tiedän.Sen tuskan tuntee ainoastaan toinen peluri.Nyt päätin,että teen kaikkeni pelaamis3n lopettamiseksi,olen käynyt aiemmin ryhmissä,nyt aio varata myös ajan yksin itselleni,passi ja pankki tunnukset ojensin äidile tänään kunnes joskus toivonmukaan opin käyttämään rahaa oikein.Suurin pelkoni on että äitini kuolisi pelaamis3n aiheuttamaan stressiin,minkä minä ja isäni olemme aihettaneet.myös siskoni on kärsinyt tässä erittäin paljon ja haluan olla hyvää isoveli,ja poika sekä menedtyä elämässä.ts3mppiä kaikille tässä helvitillisessä sairaudessa
Jos jollain kokemuksia/keinoja miten on välillä edes hetkellisesti pystynyt selättämään pelihimon,kuulisin mielelläni,vaikka tääkyllä on elinikäinen taistelu
Hei,Kaikkipeliin88!
Hyvä että olet tullut tulokseen että pelaaminen täytyy lopettaa. Tärkein on aluksi tehdä pelaamisesta itselleen mahdollisemman vaikea. Kortit ja tunnusluvut jollekin jemmaan, kaikki mahdolliset nostoestot päälle. Tietsikalle estoohjelma jne. Sitten täytyy oman pääkopan kanssa ruveta tekemään töitä jotta se ymmärtäis että pelaaminen ei meidänkaltsisille ole vaihtoehto. Sun äiti on hirmu kiltti mutta nyt sanot sille että hän ei enää maksa sun velkoja. Hän voi auttaa ja tukea sinua muulla tavalla. Maksamalla hän vaan mahdollista sun ja myös sun isän pelaamista. Velat on usein ainoa asia joka saa pelurin havahtumaan ongelmaan. Ja velkojen kanssa taistelu on hyvä muistutus miksi emme voi pelata.
Tärkein on kuitenkin sinu oma halu muutua ja lopettaa. Siitä se lähtee.
Tsemppiä!
hei 
rankalta kuulostaa ja sitä varmasti onkin.
en nyt yritä syyllistää äitiäsi, mutta jos hän on maksanut kaikki pelivelat isäsi tai sinun puolesta, hän päästää teidät
joka kerta sieltä missä on aita matalin.
itselläni oli samaa vikaa että puhuin muut takaamaan lainani ja jatkoin pelaamista vaikka joka kerta lupasin muuta.
syy oli siinä että vähättelin ongelmaa, keksin syitä, valehtelin läheisille ja mikä pahinta itselleni ja kun tarpeeksi kauan samaa tarinaa hokee, sen uskoo itsekin. ja sitten valehtelin kenelle tahansa, mitä tahansa, kunhan vain sain pelata…
tosin myös muissa riippuvuuksissani oli sama ongelma…
se että lupaat ettet pelaa on aika tyhjä lupaus jos et tee mitään konkreettista asialle, mutta kuten jo kerroit olit nyt tehnyt yhden tärkeimmistä, eli pelaaminen mahdollisimman hankalaksi, rahaliikenne pois omista käsistä. laskuja voi maksaa, mutta ei niitä tunnuksia muualle tarvi. ihan hyvin olen itse tullut toimeen ilmankin, jo yli 2kk. netti on täynnä mainoksia, tosin nykysin tuntuu että joka paikassa mainostetaan joko kasinoita tai helppoa korotonta lainaa…
se on yksi syy miksi en itse pääse nettiin, ei ole houkutuksia. ja viihteellä ollessa pelaaminen on liian helppo sallia itselleen. mitä enemmän pää sekaisin, niin sen varmemmin millään ei ole mitään väliä. onhan noita itsekin tullut opiaattien+alkon kanssa pelattua, varsinkin rulettia baareissa. ymmärsinkö mitään, en. oliko hauskaa, no oli varmaan tosi hauskaa sillä hetkellä, mutta aamulla tai jonain toisena päivänä kun oli suht selvä niin ihmetteli et minne se raha taas katosi…
sanoit että olet käynyt ryhmissä…? siis GA:ssa?
en ole itse käynyt kuin AA/NA, joten se on vähän jäänyt kun nuo ryhmät ei vaan ollu mun juttu…
itse käyn tällä hetkellä a-klinikalla keskustelemassa 3vk välein ja siitä on kyllä ollut apua. terapioitakin tuntuu olevan erilaisia, joskus aikoinaan kävin sellaisessa jossa itse piti kokoajan puhua ja terapeutti oli täysin hiljaa, se ei sopinut minulle. nykyisessä terapeutti kyselee asioita ja pistää miettimään asiaa monelta eri kantilta. eli siis vuorovaikutusta pitää olla ainakin minulla. mutta joka tapauksessa kannattaa mennä jutteleen ammattilaiselle, sieltä saa hyviä vinkkejä jatkoon.
hyvä että olet ymmärtänyt hakea apua, mutta entäs äitisi ja siskosi? tarvitsevatko hän jonkinlaista tukea asiassa, läheisillekin on apua tarjolla ihan samalla tavalla…
toivottavasti saat asiat pikku hiljaa eteenpäin, alku on aina se hankalin osa, mutta kun annat aikaa muutokselle ja panostat toipumiseen täysillä, voit onnistua. me yritetään tukea sen mitä voidaan, sinun osaksi jää kertoa miten menee. ei tarvi joka päivä käydä, silloin kun on aikaa tai asiaa
tsemppiä tulevaa!
Haluan korjata vielä s2n verran että ulosotossa velkaa yli 10 000 ,joten sinnekin on velkaa kerennyt kertymään.on kyllä tehty suomessa lopettaminenkin vaikeaksi kun jlka nurkassa on pelejjä,huomenna ryhmään ja varaus omalle ajalle yksin.toivottavasti se toipuminen siitä lähtee motivaatiota kyllä löytyy enemmän kuin koskaan aiemmin