Ensin surulliset uutiset… Tämä on turhaa tekstiä mutta koskapa ei.
Mies hirttäytyi Vantaan tutkarivankilaan kuukausia sitten. Kesti oman aikansa päästä yli traagisesta tapahtumasta. Ei siitä pääse koskaan, täysin yli.
Tapasin pian uuden herran ja nyt olen streitannut ja saadaan toukka!
Elämä on hienoa, kerrassaan hyvä fiilis muutaman viikon käpristelyn jälkeen… Nyt on mennyt hyvin ja yliviriili olo kun energia ei kulu kaman hankkimiseen ja juoksenteluun.
Kiitos! En mä vielä juhli ‘aineista pääsyä’ kun on vasta mennyt niin vähän [mulle paljon] aikaa ilman kamaa… Yritän kuitenkin ja kieltäydyn vetämästä. Kuitenkin koen olevani nisti lopun ikäni. Valitettava tosiasia.
Olen kamalan onnellinen vauvasta, joten en halua riskeerata sen terveyttä mitenkään. Toivottavasti pysyn näin lujana jatkossakin. En koskaan antaisi anteeksi itselleni jos vetäisin joten kynnys on korkea.
Ja superhyper paljon onnea, tätähän sä olit toivonut ties kuinka kauan. Voimia jaksaa jatkossakin ja otan osaa menetyksesi puolesta. Ilmoittelehan itsestäs aina välillä. Terveisiä myös masuasukille !!!
Ensinnäkin todella ihanaa kuulla sinusta Taika ja, että olet päässyt noin pitkälle. Superpimu Olen todella pahoillani exäsi puolesta. Itse menetin pikkusiskon. Ainoan perheenjäseneni, joka lähti oman käden kautta eikä omissa elämäntavoissa ole mitään kehumista. Piripää olen edelleen ja tulee sitä muutakin otettua. Mutta hienoa, että olet löytänyt miehen rinnallesi ja teille on vauva tulossa. Kuivilla oleminen vaatii paljon, mutta jos kestät sen niin saat varmasti hyviä asioita moninkertaisesti takaisin. Ota päivä kerrallaan ja katso maailmaa uusin silmin. Ja jos meinaat retkahtaa niin ajattele ennen kaikkea tulevaa vauveliasi. Paljon haleja ja onnea. Toivon, että onnistut streittinä pysymisessä!
Minä tykkään vauvoista ja olen hoitanutkin sellaista. Minulle tulee hyvä mieli kun pidän sellaista sylissä mutta myös kauhea hiki. Kai jännitän niin paljon.
Jos minulla olisi oma vauva, haluaisin ostaa sille kaikkea kivaa. Kun se tulisi vanhemmaksi, ostaisin mönkijän ja kunnollisia leluja. Leikkisin sen kanssa paljon ja olisin mieluummin kotona kuin töissä silläviihdyn lasten kanssa ja monet isät ovat liian paljon poissa ja lapella on ikävä sen vuoksi.
Tosiaankin! Mitä olisikaan tapahtunut, jos Taika ei olisi tullut tänne kertomaan kuulumisiaan… hän olisi aivan tyystin tietämätön tuosta kaikesta, jonka Tuutti220 ystävällisesti ‘ilmoitti’. -Haista vittu!!
Taikalle kaikkea hyvää täältä suunnalta!! Voikaa hyvin!
Mutta se, että itsellään olisikin paha olla, niin minulla Taikan ilmoittama uutinen “toukasta” sai vain mielentilan kohenemaan! Olen hyvin onnellinen ja toiveikas hänen puolestaan…
Otan osaa… Yksi varjo lisää menneisyyden metsiin siis. Seuraahan ne, mutta ei välttämättä takerru kiinni. Liukkautta vaan nilkkoihin, Taikaliisa!
Hups!?! Toivottavasti toukka, sinä ja isukki saatte kokea hyvän, sisältörikkaan, ja onnellisen elämän yhdessä. Ja jos ei, niin sitten erillänne, mutta hyvän ja onnellisen elämän joka tapauksessa. Ei niin, että olisin skeptinen, ei ei Ajatellen vuosien kulkua ja suhteiden vaihtumista itse kullakin tässä vaiheessa (kuukausia?) kestänyttä suhdetta tuo toukka taitaa tuoda mukanaan aika lailla lisäpaineita. Kuten tällaiset toteamuksetkin, joten lopetan tähän
Kiitos muruset! Me ollaan molemmat onnemme kukkuloilla-- mä pärjään kyllä yksinkin jos muusikon ja minun tiet eroavat. Ainahan niin voi käydä. Mä en ole ihmisten kertakäyttäjä kuitenkaan. Ja muusikko rakastaa minua enemmän kuin kenties koskaan kukaan. Ja on tasapainoisempi ihminen kuin kukaan aiemmista miesystävistäni. Se siitä. Elämä on kaunis
Minä jätin Miehen joskus vuosi sitten. Kenties siitä on kauemmin. Kävin kuitenkin katsomassa häntä Vantaalla pari kertaa talvella. Olin ainoa joka kävi. Jäähyväiskirje oli lyhyt ja selitys yksinkertainen. Haudalle en ole vielä päässyt. Se sijaitsee hänen lapsuudenkaupungissaan. Minä menen kyllä.
Mulla on nyt hyvä olo. Olen iloinen ilman kamaa, mikään ei ahdista. Vauvakin voi hyvin.
Muuten, Tuutti, on helppoa vittuilla anonyymina. Tule joku päivä käymään ja kertomaan miksi olet katkeroitunut ja ahdistunut siitä että minun elämäni suurin unelma on toteutumassa.
Tuntuu hienolta lukea kun sulla menee hyvin ja erityisen hienoa on se, että olet ollut kuivilla. Kyllä se lapsi antaa motivaatiota elämän suuriin muutoksiin. Ja tiedän myös senkin, että vaikka lapsi on hyvä syy lopettaa vetäminen, mutta kyllä sä teet sen osaksi ihan oman itteskin takia, joskus vaikka ihan tiedostamattasi. Sillä haluahan sulla on ollut kauan siihen.
Mä muistan ne sun kirjotukset Miehestä ja teistä, ehkäpä sä nyt olet löytänyt sen oikean ?! Vaikea sanoa, koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta pysy kovana, äläkä luovuta vaikka paikka olisi kuinka tiukka tahansa ja muista : avun pyytäminen ei ole heikkoutta.
Kuinka pitkällä sä olet ? Toivottavasti kaikki menee hyvin, miksei menisi ?! Sä sanoit joskus, että kun jotain toivoo oikein kovasti se myös toteutuu, nyt sulle kävi niin. Hienoa !
Jaksamista ja kirjottelehan tänne taas teidän kuulumisia. Moikkaa masuasukkia mun puolesta !
Mies halusi vain kuolla. Se on niin surullista mutta hän koki ettei osannut tehdä muuta hyvin kuin myydä kamaa, periä saatavia ja hakata jengiä. Eikä se ole tyydyttävää elämää. Ei ollut hänelle. Hän oli onneton. Minusta hänestä olisi ollut niin paljoon. Suureen. Jäähyväiskirjeessä hän kehotti minua elämään elämäni paremmin kuin mihin hän itse koskaan kykeni.
Minä yritän parhaani. Koen nyt onnistuvani.
Itseni takia haluan lopettaa- itseni ja tulevaisuuteni sekä Suuren Unelman. Minä en saa niitä jos jatkan entistä. Enkä minä jaksa enää lopettaa ja pettyä ja aloittaa ja seota ja skarpata. Uudelleen ja uudelleen.
Minä toivon niin helvetisti että tämä vihdoin onnistuisi. Että tulisin onnelliseksi.
Olen todella pahoillani exäsi puolesta. Itse menetin pikkusiskon. Ainoan perheenjäseneni, joka lähti oman käden kautta eikä omissa elämäntavoissa ole mitään kehumista. Piripää olen edelleen ja tulee sitä muutakin otettua. Mutta hienoa, että olet löytänyt miehen rinnallesi ja teille on vauva tulossa. Kuivilla oleminen vaatii paljon, mutta jos kestät sen niin saat varmasti hyviä asioita moninkertaisesti takaisin. Ota päivä kerrallaan ja katso maailmaa uusin silmin. Ja jos meinaat retkahtaa niin ajattele ennen kaikkea tulevaa vauveliasi. Paljon haleja ja onnea. Toivon, että onnistut streittinä pysymisessä! 
Ajatellen vuosien kulkua ja suhteiden vaihtumista itse kullakin tässä vaiheessa (kuukausia?) kestänyttä suhdetta tuo toukka taitaa tuoda mukanaan aika lailla lisäpaineita. Kuten tällaiset toteamuksetkin, joten lopetan tähän 
