Hyvää uutta vuotta 2015

Lopettaneille ja just vasta lopettaville, niin tutuksi vuosien varrella tulleille asioiden avaamisessa ja eri näkökantojen rivien välien tutkimisessa usein niin joutilaanoloista iltaani värittäneille kuin vasta mukaan hypänneille tilannetta ja plinkin keskustelukulttuuria tutkiville, kaikille jotka vuorovaikutuksesta pitävät ja siihen omat ajatuksensa kantavat.

Erityisesti niille, jotka ovat ottaneet kirjoitteluni sen verran todesta, että ovat vaivautuneet pohtimaan mitkä pohdiskeluni ovat järjenmukaisia ja mikä sitten taas liian vähälle harkinnalle jäänyttä hakuammuntaa - ja jotka ovat sitten myös oman näkemyksensä kertoneet.

Ja niillekin, jotka eivät ole juttujani niin keskustelun arvoisina pitäneet vaan ovat ohittaneet ja siirtyneet mielenkiintoisempien aiheiden pariin. Ihan oikein sekin.

Uudelle vuodelle, jos taas saisin toivomuksia esittää (ja toivoahan saa aina!) toivonkin kaikille plinkkiläisille
selvää ajattelua
tervettä järkeä
mielen ja ruumiin hyvinvointia
uskoa huomiseen
voimia kaikkeen tarpeelliseen
juoksevaa mielikuvitusta
itseluottamusta
halua vuorovaikutukseen
sanojen juoksua näppäimillä tasatahtiin notkean ajattelun kanssa
pelottomuutta huomata uusia asioita
uskallusta tarttua asioihin silloinkin kun olo tuntuu voimattomalta
niin monenlaisia ystäviä ettei ajattelu uraudu
ruokaa, rakkautta, lämmintä talvipakkasten ajaksi, ehjiä renkaita polkupyöriin ja mopoihin, moottoripyöriin ja autoihin ja millä sitten kukin tarpeelliset matkansa taivaltaa
ehjiä vaatteita
parempia työkaluja
kirjastokorttia
taskulamppua sähkökatkojen varalle
kalaonnea niin pilkille kuin kesän katiskakalastukseen
luomisen iloa ja tyylitajua myös plinkkiin kirjoitteluun
suvaitsevaista mielialaa
pitkämielisiä velkojia
katuvalojen sammumista parhaiden tähtitaivasöiden ajaksi
maukkaita perunoita
aikaa tarpeeksi muttei liikaa
yön lepoa ja päivän rauhaa, kullekin tarpeensa mukaan
viisautta ja lempeyttä
raitista ilmaa ja hohtavia hankia
itsensä kanssa viihtymistä
yhteistyökykyä ja solidaarisuutta, auttavaista mielenlaatua ja sovinnollista kielenkäyttöä

onnea niin veikkauksessa, lotossa, kenossa kuin pitkävedossakin.

ruokahalua ja unenlahjoja

Kiitos! Tuntui hyvältä lukea tuo.

oikein hyvää, ~ parempaa

Kiitos MM! Samaa sinne metsänreunaan :smiley:

uudenvuodenlupauksia jotkut kans tekevät. Tarttisko minunkin? Ei kai oo pakko.

Voin minä silti luvata, itselleni, että saan minä olla ensi vuonnakin tämmöinen, samanlainen.

Ja saan minä muuttuakin, jos niin huvittaa. Selvänä saan olla, jos se minusta edelleen hyvältä tuntuu. Kaikkia huuhaalta tuntuvia juttuja saan epäillä, eikä minun tarvitse kenellekään perustella miksen hartaasti vaikka spagettihirviöön usko tai miksen osta työttömyyskorvauksellani mehiläisvahasta ja enkelinpissasta valettuja hurskauttavia kynttilöitä hapettuneen partapeilini viereen hengellisyyttä loihtimaan.

Saan syödä kaikkea mitä itsestä sopivalta tuntuu. Ja saan olla syömättä vaikka läskiä, lahtivajan roiskeista keitettyä tappajaiskaalisoppaa tai nahistuneita porkkanoita -ellen sitten ala niistä tykkäämään.

Kesäaikaan saan edelleen istuskella ojanpenkalla seuraamassa sontiaisten ja hepokattien touhua ja elämänvirtaa, syödä ketunleipiä ja kallioimarteenjuuria -ihan mieleni mukaan.

Ja jos lunta on, saan nostaa leveät lankkumalliset mäystinsdukseni suulinorsilta ja ihan omaan tahtiin sivakoida kohti taivaanrannan aamunusvaista pajupensaikkoa. Tai sitten olla sitäkin tekemättä.

Enkös jo itselleni tarpeeksi luvannut?

Mitäpä minä muille lupailemaan, sen sitten näkee jos jos minua jossain tarvitsevat, katsotaan sitten… mitäpä tässä niin semmoista velkaa tekemään että valmiiksi jotain tyrkyttäisin… ehtiihän tuon miettiä kun semmoinen hetki tulee.

Samoilla linjoilla täällä. Lupauksia en nyt tee, koska mitään suurimuotoista korjattavaa ei tällä hetkellä ole,

Minäkin pidän edelleen itselläni oikeuden uskoa siihen mikä oikealta tuntuu ja olla uskomatta siihen mikä ei tunnu oikealta. Pidän myös edelleen oikeuden muuttaa mielipiteitäni tarvittaessa. :smiley: Kuluneena vuonna olenkin muuttanut mielipiteitäni jonkin verran, eikä se minusta hävettävää ole.
Tiedekin korjaa itseään ja muuttaa kantojaan tarvittaessa, joten miksikäs ei sitten pieni ihminen elämänkokemusten mukana.

Samoihin jäykkiiin mielipiteisiin luutuminen ja änkyröityminen koko loppuiäkseen olisi ikävämpää.

May the force be with you in 2015. Kullekin sellaista forcea joka sopivalta tuntuu.

Kippis! Skål! Cheers! Salut! (juomansakin kukin valitkoon edelleen itse) :slight_smile:

Samoilla linjoilla ylläolevien kanssa. Koska mikään ei ole niin pysyvää kuin muuttuvuus niin lupaan ainoastaan etten lupaa mitään tulevaa tilannetta tuntematta. Tottakai yritän pitää peruslinjani ja periaatteeni, mutta olen todennut että omien vakaumusten tarkistaminen ja skippaaminenkin voi joskus olla oikeampi ja parempi vaihtoehto.
Pidetään kuitenkin raitis linjamme, muu tapauskohtaisesti! :smiley:

Hyvää Uutta Vuotta Miehelle Metsänreunassa sekä kaikille muillekin!!!

Itselleni ovat MM:n kirjoitukset tuoneet kuvan “jalat maassa” olevasta miehestä, joka on palannut meitä jokaista kiinnostaviin perusasioihin. Joistakin nuo voivat olla tylsiä, mutta itseäni kirjoituksesi ovat rauhoittaneet.
Tyytyväisyys siihen mitä on ja mitä haluaa päivissään tehdä näkyy viesteissäsi / kirjoituksissasi. Itse olen viimeisen vuoden ajan etsinyt tuota “välittämääsi” rauhallisuutta ja elämän perusasioiden etsimistä.

Kiitos kaikista kirjoituksistasi MM ja Onnellista Uutta Vuotta 2015 sinulle!

T. Metsänpeikko

Kiitos metikkomies ja samoin! Pidä linjasi ja jatka kirjottelua! Minulle viestisi ovat olleet etenkin rauhoittavia ja kun raittiuden kokemuksesi on pitkä, niistä tulee tällaiselle aloittelijalle olo, että lopetanpa minäkin turhan hermoilun ja pidän vaan sen korkin kiinni.

Ja rauhaisaa vuodenvaihtumista kaikille muillekin!

Samma!

(“Samma” on ruotsia ja tarkoittaa, etenkin ruokalan jonossa käytettynä, vaihtelevaista ruoka-annosta.)

Hyvää uutta vuotta Metsänreunan Miehelle! Hyvää uutta vuotta myös muillekin plinkin kirjoittajille ja seuraajille! Kohta tämäkin 2014 on ohi ja tosiaan toivon kaikille kaikkea hyvää uudelle vuodelle. Päihteiden kanssa painiville päihteettömiä päiviä… :slight_smile:
t. Punatulkku

Mua niin jännittää tuo vuodenvaihde, että onnistunko pysymään tolkuissani myös ensi vuoden puolelle !!!
Vois sanoo, ettei se oo tolkuissaan ollu tänäkään vuonna !! tai minään vuonna :laughing: pahenee vaan päivän aikana :open_mouth:
ihmeäijä prkl !! ah ah ah ah ah ah da da :smiley: on tää jännää… :mrgreen: joo ~ tinan valenta on vaikiaa ku ei oo turneria.

TIDE: Kiitos kaikille läsnäoleville lopettajille osallistumisesta lopettamon toimintaan 2014

ja saunalaisille vieraille kans, jouhou.

enempi vois panostaa sana-assosiaatioon, ja
mä olen addiktoitunut hyvällä tavalla sanoihin ja lauseisiin,
mitenkään virkkeitä unohtamatta.
voin lopettaa koska vain, mutten
halua, kun olen niin nalkissa
kirjaimiin ja niiden tutkimiseen…

stna näitä virheitä.

Hyvää uutta vuotta myös muillekin plinkin kirjoittajille ja seuraajille!

Samoin - ja jos meikäläinen oli jurrissa tänä vuonna - ja ikävyyksiä molemmilla kerroilla - 2 kertaa niin vähentämiseen/raittiuteen pystyy jokainen! Ja kalja vaihtuu limppariksi!

Hyvää uutta vuotta kaikille ja kiitokset tämän vuoden kirjoituksistanne!

t. lomamuisto ja lomapuisto

Hyvää tulevaa vuotta kaikille myös minulta!

Ja Metsänreunaan kiitokset hokemasta. “Alkoholi on minulle täysin turha aine. Minun on hyvä…”
(vaikuttaisi toimivan :slight_smile: )

Hyvää Uutta vuotta niin metsänreunaan, taajamaan, kuin tienvarteenkin. Uusi vuosi lupailee hyvää, käynnistyen 10 tunnin unilla. Raittiina, heräten Rinssessani Hyvän huomenen toivotukseen. Elämää kauneimmillaan.

Hyvää Uutta Vuotta Metsien Mies!

Samoin muut plinkkiläiset ja uudet mukaantulijat, joukossa on voimaa. Minä tervehdin teitä lomamatkalta, jolle uskaltauduin riskeistä tietoisena (tänään raittiutta 53 pv), mutta olen ollut selvinpäin ja eilenkin, uuden vuoden aattona. Olen aivan “äimän käkenä”, miten tämä on mahdollista?!? Viimeksi selvin päin ko. päivänä varmaan vuoden 85 paikkeilla…

Mukana on puolisoni, joka kyllä tietää ja tukee nollalinjaani. Matkalukemisena on mm. Ulla Korhosen kirja “Irti riippuvuudesta”.

Tässä pari ajatusta kirjasta kaikille meille:

“Voi vain kuvitella, miten hukassa päihderiippuvainen toipumisen alkuvaiheessa on. Kun omia tunteita ei enää säätele päihteillä, on vaikeaa tunnistaa ja kohdata ne. Päideriippuvainen on keskellä suurta prosessia itsensä kanssa. Suuren, mutta palkitsevan, sanoo raitistunut käyttäjä.”

Kirjassa on paljon hyvää uskovahvistusta toipujalle. Kirjoittaja on kokenut päihdehelvetin läheisensä huumetaustan vuoksi ja työskentelee riippuvaisten parissa.

Minulla tuli mieliteko eilen, aattona, mutta se meni nopesti ohi. Kuitenkin, jotenkin oudolta ja vieraaltakin tämä uusi (raitis) elämänmuoto tuntuu. Tarkkailen itseäni ikäänkuin ulkoapäin, että mitä tuolle naiselle oikein tässä tapahtuu. Mielialat ovat hetkittäin todella apeat, osin luopumisen tuskaa ihanasta nousuhumalasta, osin elimistön epätasapainoa vuosien kokovartalopuudutuksen jäljiltä. Korhosen kirjassakin kirjoittaja valottaa tätä henkistä puolta, miten erilailla ihminen joutuu elämän eri puoliin opettelemaan uuden suhtautumistavan, kun päihde jää pois. Sopeutuminen on haastavaa ja sattuu. Allekirjoitan tuon.

No, ei ollut tarkoitus jaaritella, vaan yhtyä MM:n ERITTÄIN HYVÄN UUDEN VUODEN toivotuksiin ja tervetuloa uudet kirjoittajat, joista moni ehkä “vanha” juttujen lukijana. Meitä kaikkia tarvitaan täällä, pysytään linjoilla ja tehdään tästä HYVÄ ja SELVÄ vuosi!

Missis kirjoitti:

Ihan totta tuo juttu on. Alkoholiin on helppo paeta omia tunteita. Jossain vaiheessa kaikkia tunteita. Tosiaan hyviä ja huonoja tunteita. Kyllä siitä alkaa suuri matka itseensä. Ainakin itsellä alkanut. Itseasiassa alkaa tunnistaa niitä tunteita. Alan jopa pääsemään solmukohtien alkulähteille mistä kaikki johtuu. Moni asia liittyy ja kytkeytyy toisiinsa. Jopa näen monia masennukseen sekä sosiaalisiin pelkoihin liittyviä syitä. Missä asti ne on minussa. Alkoholiin on helppo turvautua hädän/“hädän” hetkellä. Alkoholi ei pelasta minua. Se puudutus - se vaan vie syvemmälle ja syvemmälle. Tekee ongelmien ratkaisemisesta mahdotonta mitä sen juomisen taustalla on. Itsellä se on pakenemista. Myös itseni tuhoamista, vahingoittamista. Jostain arvottomuuden, huonommuuden tunteesta. Sellaisia juttuja on miksi olen juonut.

Sopeutuminen on haastavaa ja sattuvaa kun se lohduttaja on ollut alkoholi. Tuo unohdukseen vievä humala. Ei kykene kohtaamaan itseään. Oon saanut kokea juomisessa sen, että en enää hallitse itseäni. Olen kadottanut itseni. Nähnyt syvän kuilun, joka on kutsunut luokseen. Olen säikähtänyt sitä ja tehnyt sen mitä olen voinut - laittanut korkin kiinni. En ole halunnut antaa mennä. Olen alkanut haluamaan kokemaan jotain muuta. Halunnut elämään itseni takia raitista elämää. Monia tunteita haluaisin paeta vielä viinaan mutta tuon “syvän kuilun” näkeminen on pelästyttänyt minut.

En osaa oikein selittää mutta kai tuo on se mun “pohjan” kokeminen. Tuonneko paskaan pimeään kuiluun haluan mennä vai haluanko jotain muuta? Arvostanko niin vähän itseäni, että haluan tuhota itseni lopullisesti. Jotain sellaista tapahtui sinä päivänä kun päätiin sorvata korkin kiinni.

Sitähän en tiedä juonko vielä. Välillä “hekumoin” sillä, mutta muistan vahvasti tuon helvetin syvän kuilun. Pimeän. Tarttuminen pulloon olisi itseni tuhoamista - ei mitään muuta. Se, että vedän pääni täyteen välittämättä mistään mitään on halu tuhota itseni.

Oonhan minä tekosyitä juomiselle laittanut. Menee hyvin - juon pään täyteen. Menee huonosti - juon pään täyteen. Nyt vituttaa - juon pään täyteen. Vaimo mulkaisi minua paha enteisesti - vedän pään täyteen. Naapureita nauratti - vedän pään täyteen. Perimmäinen syy juomiselleni on tuhota itseni. Itseviha. Tosi vaikea elää itsensä kanssa. Minussa on asioita mitkä vaatii kohtaamista ja itsenään selvittelyä. Jos nämä asiat korjaantuu, niin ei ole syytä juoda päätä täyteen. Luulisin näin.