Huoli läheisestä

Hei!

Kysyisinpä onko kellään kokemusta parisuhteesta jonka alkoholi tuhoaa?
Miesystäväni ei suostu myöntämään olevansa alkoholisti. Hän muuttuu aina vaan etäisemmäksi ja herkkätunteisemmaksi kun asiaan millään lailla puuttuu. Jokainen poikittainen sana on syy eroon. Itsekin juon paetakseni hänen aiheuttamaansa epävarmuutta. Nyt jo kolmas välirikko kahden kuukauden sisällä. Ja aivan mitättömistä syistä kaikki. Selvänä maailman ihanin ja välittävin ihminen mutta otettuaan kylmä ja julma. Miten saada toinen ymmärtämään ongelmansa? Omani olen myöntänyt. Eikä enää edes keskusteluyhteyttä. Pienen paikkakunnan pikku piirit ruokkivat miehen alkoholismia. Työnsä ja kotinsa hoitaa mutta persoonallisuus muuttuu hurjaa vauhtia.

Hei Tomaatti!

Katselen telkkarista huippu fudista yhden ainoan oluen voimalla. Tuli erätauko ja vilkaisin tähän plinkkiin. Kyllähän se niin on että ongelmajuojan alkoholin vähentäminen / lopettaminen täytyy lähteä itsestään. Niin minullakin pikkuhiljaa lähti, mutta paljon antoi myös potkua kun vaimo alkoi jo kirjoitella avioeropapereita. Nykyään menee aika mukavasti kohtuukäytöllä. Olen lähes kuuskymppinen mies ja avioliittoa takana kohta 25 vuotta. Nyt täytyy jatkaa pelin seuraamista. Paljon tsemppiä!

t. Juhani

Hei Tomaatti!
Miten saada toinen ymmärtämään ongelmansa? itse se on se ongelma tajuttava. Potkua voi antaa kuten Juhanikin on tehnyt, mutta loppujen lopuksi ei sille ongelmalle kukaan muu voi mitään.

Mun kokemus tästä parisuhteesta liittyy mun vanhempiin. Tai isään ennemminkin. Tästä nyt on aikaa jo vuosia kun isä pisti sen korkin kiinni. Tai melkein kolmekymmentä vuotta siitä jo on. Äiti kyllä lähti kävelemään joitakin vuosia ennen tuota lopettamista. Siihen asti isä aina yritti olla juomatta välillä kun äiti oli kuvioissa mukana, mutta vasta kun oli kokonaan yksin ja oli pari vuotta aika tillin tallin niin myönsi ongelmansa ja haki apua. Äitikin viimeisinä avioliittovuosina tarttui pulloon lohdukkeeksi ja tissutteli yksinään iltasin kotona kun isä remusi kaupungilla. Mutta nyt tosiaan kumpikin on ollut raittiina lähes kolmekymmentä vuotta. Viina rikkoi tuon liiton niin pahasti ettei paluuta siihen liittoon ollut vaikka kumpikin raitistui.

Toivon sinulle todella paljon voimia Tomaatti <3

tervehdys Tomaatti,
samaa minäkin toistelen, itsestään se ongelmaan havahtuminen ja sen myöntäminen on lähdettävä liikkeelle. itsehän olet näin jo toiminutkin, kuten me kaikki täällä. et ole yksin ja kiva jos pysyttelet mukana remmissä, uudet tulokkaat ovat aina tervetulleita. täällä on hyvä purkaa mieltään muistakin elämäntilanteeseen kuuluvista asioista, esimerkiksi juuri näistä parisuhdeongelmista.
miten itse lähestyt miestäsi kun haluaisit puhua alko-ongelmasta?
oletko todennut, että pyrkisitte yhdessä elämäntapamuutokseen?
ehdottanut vaikka että kokeillaanko yhdessä esim tipatonta kuukautta?
pieni huumorikin ja ns “naisen oveluus” on sallittua vaikka vakavasta aiheesta onkin kysymys. pääasia että saisit sen kontaktin häneen kyseisessä ongelmassa.
kirjoitat että vähänkin poikkipuolinen sana saa miehesi tolaltaan, eli kimpaantuuko hän muistakin kuin alkoon liittyvistä asioista, mikä tekisi tilanteestanne vieläkin vaikeamman.
todella vaikea neuvoa toista kun ei tiedä kokonaiskuvaa, jo siksikin olisi hienoa jos kirjoittaisit vähän lisää.
paljon tsemppiä sulle! ps. täällä Plinkissä, kuten oot varmasti huomannutkin, on myös Kotikanava, jossa puidaan puolison näkökulmasta alkoholismia.

Hei,

tämä ketju siirrettiin Kotikanavalle, jossa keskustellaan enemmän läheisten päihteidenkäytöstä. Kotikanavalla on mukana myös kaksi vertaiskeskustelijaa KokeNetistä (voit lukea heidän esittäytymisensä täällä).

Yst.terv.
Päihdelinkin moderaattori

Heippa Tomaatti!
On se sanomattakin hankalaa kun kaveri ei halua myöntää riippuvuutensa. Yhdyn edelliisiin keskustelijoihin sillä että hänen on itse huomattava ja reagoitava asian suhteen. Hyvä olisi jos voisitte yhdessä tehdä asian eteen päätöksiä. Tämäkin vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.
On kuitenkin hyvä olla terveesti itsekäs ja pitää huolta omasta jaksamisesta.
Paljon tsemppiä teille!