HUMALAHAKUINEN JUOMINEN AIHEUTTAA MASENNUSTA!

Taidankin linkittää tähän ketjuun kaikki alkoholinkäyttöön, aivojen välittäjäaineisiin ja masennukseen liittyvät jutut. :mrgreen: Masennuksella ja alkoholinkäytöllä on siis selvä yhteys. Kuinka moni söikään Suomessa masennuslääkkeitä? Noin 400 000 ihmistä muistaakseni. Kuinkakohan moni heistä käyttää alkoholia liikaa? Jää arvailujen varaan.

Tässä juttu tämän päivän Hesarista:
hs.fi/kotimaa/artikkeli/Peli … 5252947314

Aivojen välittäjäaineiden epätasapaino altistaa siis peliRIIPPUVUUDELLE. Ja riippuvuksille ylipäänsä. Peliriippuvuus ilmiönä kertoo mielestäni myös alkoholismista. Peliriippuvainen ei nauti riippuvuutta aiheuttavia aineita, vaan riippuvuus on vahvasti henkistä laatua. Myös alkoholismissa tuo FYYSINEN tarve aineeseen katoaa kuukauden-muutaman vuoden kuluessa, mutta henkinen riippuvuus jää. Jos taustalla on välittäjäaineiden epätasapainoa, eikös jokaisen ongelmaisen kannattaisi kokeilla lääkitystä päästyään ensin eroon fyysisestä riippuvuuudesta? Huom! Kokeilla! Muun hoidon tukena… Se voisi helpottaa monen oloa. AA:han ei välittäjäaineiden epätasapainoa paranna, vaikka muuna tukena toimiikin :mrgreen:

Minä uskon, että riippuvuuksia on kahta laatua, joihin liittyy molempiin tuo välittäjäaineden epätasapaino.

Tapaus 1: Välittäjäaineita on synnynnäisesti liian vähän. henkilöllä ei ole varsinaisesti masennusta tai syytä siihen. Epätasapaino altistaa kuitenkin ongelmakäytölle ja edesauttaa riippuvuuden syntyä, sillä aivot eivät reagoi normaaliin tapaan alkoholiin. Riippuvuuden kehittyminen pahentaa oireita ja saattaa aiheuttaa masennusta.

Tapaus 2: Henkilöllä on jo lapsuudessa tai nuoruudessa alkaneita tunne-elämän ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet masennusta ja siis myös välittäjäaineiden epätasapainoa. Masennus altistaa päihteiden väärinkäyttölle.

Itse käytin/käytän Möller Total, kalaöljy+hivenaine kapseleita. Päädyin kapseleihin, tutkiessani netistä mitä puutostiloja pitkä alkoholihistoria on aivoihini saanut aikaan.

Virallista tutkimustietoa asiasta ei ole, mutta viime kesänä lopetin kapseleiden käytön, kalleutensa vuoksi ja no… useamman vuoden niitä säännöllisesti ja epäsäännöllisesti käyttäneenä voi miettiä mikä osuus hivenaineiden/kalaöljyn jättämisellä oli siihen että kaamosmasennus iski tänä talvena voimalla. Nyttemmin aloitin kapseleiden käytön uudelleen ja oloni on kohentunut kohisten. Viime viikolla jätin mieliala/nukahtamislääkkeet, eikä oloni ole mennyt huonompaan vaan parempaan suuntaan. En neuvo ketään, että näin kannattaisi toimia, mutta joskus omaa elimistöä kuunnellen voi löytää ratkaisuja jotka toimivat yksilötasolla.

itsekin söin juomisen lopetettuani yli puolen vuoden ajan (ja syön yhä) E-epaa, eli kalaöljyä + päälle vielä B-vitamiinilisää. Ne eivät ahdistusoireisiin auttaneet, kun taas Cipralex auttoi. Sitä ajattelin syödä vuoden kuurin ja kokeilla sitten elämää luontaisten vitamiinilisien kanssa. Ihan varmasti vitamiinipuutoksetkin vaikuttavat mielialaan ja olotilaan, joten kyllä nekin on syytä korjata.

Välittäjäaineiden puutoksiin voi vaikuttaa luonnollisesti nauttimalla aminohappoja joista välittäjäaineet syntyvät. Esimerkiksi serotoniinin puutokseen auttaa tryptofaani, ja se on niin tehokasta ettei saa käyttää samaan aikaan masennuslääkkeiden kanssa. Tryptofaani kannattaa nauttia tyhjään mahaan mehun kanssa jotta se ylittää veri-aivoesteen eikä kilpailevia aminohappoja ole tiellä. Viinanhimoon auttaa glutamiini.

Aminohappojen käytöstä riippuvuuksien hoidossa on kirjoitettu monia kirjoja, suomeksikin löytyy Joan Matthews-Larsonin Raittiiksi seitsemässä viikossa. Ortomolekylääriset hoidot raportoivat yleisesti n. 80% onnistumisprosenteista.

Kokeilemisen arvoinen juttu, jos lääkkeet eivät miellytä.

Lisää infoa:

duodecimlehti.fi/web/guest/h … usinnumero

Tiede lehdessä oli myös pari mielenkiintoista juttua:

07.02.2010
Kuva: Corbis RF.
Dopamiini kytkeytyy statukseen
Mielihyvähormonina tunnetusta dopamiinista löytyi yllättäen yhteys ihmisen sosiaaliseen asemaan ja suosioon, raportoivat yhdysvaltalaistutkijat Biological Psychiatry -julkaisussa.

Asia paljastui, kun Diana Martinez Columbian yliopistosta New Yorkista kollegoineen PET-kuvansi koehenkilöiden aivoja.

Kun he vertailivat aivokuvia koehenkilöiden sosiaaliseen statukseen, ilmeni, että arvostetun aseman haltijoilla oli keskimäärin enemmän dopamiinireseptoreja aivojuovion alueella kuin vähemmän kunnioitetuilla.

Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että korkean statuksen saavuttavat ihmiset mieltävät todennäköisesti elämänsä palkitsevaksi ja stimuloivaksi, koska dopamiini vaikuttaa heidän aivoihinsa tehokkaammin kuin muiden.

“Osoitimme, että dopamiinireseptorien vähyys liittyy matalaan sosiaaliseen asemaan, niiden runsaus taas korkeaan. Vastaava kytkös paljastui myös siitä, kuinka paljon koehenkilö tunsi saavansa tukea ystäviltään, perheeltään tai muilta läheisiltä.”

Dopamiinireseptorien niukkuus on aiemmin yhdistetty myös jännityshakuisuuteen, riskinottoon sekä päihderiippuvuuksiin.

Seuraava on niin pitkä, että laitan linkin,

Päihderiippuvaista imee mielihyvän musta aukko (30.11.2007)

tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=883

Hmm…Mielenkiintoista. Ehkäpä sopisi puhua mielummin yleisestä tyytyväisyydestä elämään. Alkoholismia on paljon myös niiden keskuudessa, joilla on korkea sosiaalinen asema. Korkea statushan ei ole välttämättä mikään hyvän elämän edellytys. Jonkinlainen aktiivisuus ja kiinnostus asioihin sen sijaan on. Suomessa opiskelu on tehty mahdolliseksi kaikille, mutta usein ne, joilla ei ole opiskeluun/itsensä kehittämiseen henkisiä resursseja tai KIINNOSTUSTA, löytyvät sieltä lähiökuppiloista.

Alkoholin suurkulutus ainakin alentaa elämänlaatua, vaikuttaa itsetuntoon ja sosiaaliseen aseman. Huomioidaanko tutkimuksessa tämä?

En tiedä tutkimuksesta yhtään enempää kuin nuo tuo kopioimana artikkeli.

JUOMISEN LOPETTAMINEN TAI MUUTAMAN ANNOKSEN KOHTUUKÄYTTÖ PER/VKO ON PARAS TAPA VOITTAA MASENNUS!!! ETTÄS TIEDÄTTE :mrgreen:

ktl.fi/portal/suomi/julkaisu … masennusta

No kyllä minulta ainakin lähtivät masikset ja alakulot kun lopetin juomisen kokonaan. Ei tasapainoinen olo suinkaan heti tullut, vaan sen saavuttamiseen meni parikin vuotta. Nyt kun alkaa olla lähempänä neljä selvää yhtäjaksoista allakan kiertoa takana, en enää juurikaan kelaile entistä elämää. Mutta kyllä se piti minun kelata läpi perinpohjaisesti, ennen kuin sain psyykeni tasapainoon. Ja tuo tapahtui täysin ilman minkaalaista lääkitystä. Palavereissa piti käydä ahkeraan ja lukaista kerran jos toisenkin toipumisohjelmaa. Nyt olen vaiheessa, ettei koko alkoholiasia tule mieleenkään edes päivittäin ja palavereissa käyn kerran kahdessa viikossa suunnilleen. Kaiken varalta. Lulenpa, että näin tulen jatkamaan myös tulevaisuudessa.

ps. onko kaikkien alojen asiantuntijat pistetty jäähylle?

Niin nuo väittivät. Ja epäilen että yksi häirikkö myös tuolta vähentäjien puolelta. Mutta olenhan mä vielä täällä :laughing:

Minä sairastin masennusta aikoinaan ja kävin terapiassakin yli kaksi vuotta, söin lääkkeitäkin ja sillä viisiin. Mikään ei tosin muuttunut muuksi kuin huonommaksi niin kauan kuin join. Juomisen lopetettuani myös masennukseni kaikkosi ja toki siihen vaikutti vahvasti myös se, että vasta selvällä päällä ymmärsin todellisesti avuntarpeeni ja osasin sitä apua myös hakea ja ottaa vastaan. Se vastaanottaminenkin on lopulta melkoisen aktiivista toimintaa.

Omalla kohdallani juomisen ja masentuneisuuden yhteys on aivan selvä. Ehkä se johtuu biologiastani, ehkäpä monistakin lomittaisista syistä. Itse asiassa, hyvä olo, hyvinvointi ja jonkinlainen tyyneys, mielenrauha, ja niiden ylläpitäminen taitavatkin olla ne itselleni tärkeimmät syyt elää raittiina. Nekään kun eivät ole itsestäänselvyyksiä ja edellyttävät tiettyjä itsehoidollisia toimenpiteitä, kuten hyvää ravintoa, riittävää liikuntaa ja lepoa, työtä ja vapaata sopivassa suhteessa :smiley: Ja sitten vaikka niitä lisäravinteita, jos ja kun on tarpeen.

Kirjailijalla kohta taas ensimmäinen raitis kuukausi paketissa. Hiljaa hyvä tulee, eikös! :slight_smile:

Minä kampesin itseni masennuksesta takaisin elävien kirjoihin juomisen lopettamisen, masennuslääkkeiden ja ammattiavun (= säännölliset keskustelut, eli menneisyyden ja nykyisyyden käsittely psykologin kanssa) keinoin.

Tarvitsin näitä kaikkia, ja jos yksikin olisi noista puuttunut, muut olisivat olleet (lähes) yhtä tyhjän kanssa. Ehkä juomisen lopettaminen oli sillä tavalla kaikkein tärkeintä, että juomisen jatkaminen olisi niin totaalisesti vesittänyt kaiken, vaikkei se toisaalta olisi yksistään riittänyt vielä mihinkään. Olin puolisen vuotta juomatta ennen ensimmäistä psykologin luona käyntiä, eikä ahdistus vielä sillä poistunut mihinkään, paitsi juomisen aikaansaama ahdistus, mikä oli vain pieni osa ahdistuksestani. Toinen erityisen tärkeä juttu oli ne lääkkeet, jotka saivat oloni normaaliksi, minut takaisin omaksi itsekseni. Psykologin luona käynnit saivat oloni turvalliseksi, sillä tiesin, että jos tulisin hulluksi kokonaan, olisin jo avun piirissä. Ja tavallaan koen siitä turvaa vieläkin, sillä tiedän, että jos oloni muuttuu, minulla ei ole kynnystä ottaa yhteyttä jälleen psykologiini, ja saada apua.

Itse kuulun siihen joukkoon harvinaiseen, joka kärsi ahdistuksesta (ei siis masennuksesta, vaikka lääkitys onkin sama) jo ennen juomista. Juominen triplasi oireet. Kaikki ahdistusoireet eivät kadonneet edes puolen vuoden raittiuden jälkeen, joten otin avuksi lääkkeet. Ne auttoivat. Paras respeti täällä suunnassa siis alkottomuuden ja lääkekuurin yhdistäminen.