Homma lähti lapasesta

Nyt on tilanne se, että kuukauden sisällä olen juonut noin 14 päivää, vähintään 6 annosta per/ilta. Olen äiti ja minulla on ollut selvästi liikaa omaa lomaa. Tätä ennen olen tissutellut kotona noin kahdesti kuussa, kun lapsi on mennyt nukkumaan. Välillä harvemmin. Juomisongelmaani havahduin 2007 ja lopettamispäätöksen tein 2009 pahasti velkaannuttuani. Raittutta kesti useampi vuosi. Elämä on päällisin puolin kunnossa, mutta jonkinlainen tyhjyyden tunne kalvaa ja tissuttelu rentouttaa. Avioliittoni on kehno, miehen kanssa ei ole mitään muuta yhteistä kuin lapsi, mutta hän ei halua erota. Hankala tyyppi, joten ero tietäisi sotaa. Nyt tämän juomisen on pakko loppua, se on asia, jolle voin sentään tehdä itse jotain. Ja tälle kesällehän tämä on jo kolmas lopettamispäätös, joten ihan toimivia nämä päätökset eivät ole olleet. Ehkä palsta on seuraava askel. Otetaan vastaan viisauksia ja tsemppausta.

“Nyt tämän juomisen on pakko loppua, se on asia, jolle voin sentään tehdä itse jotain”.

Huomaatko, kuinka suuren asian olet ymmärtänyt. Ehkä siitä alkaa tie parempaan suuntaan.
Putkis

Tuo päätös juoda syntyy kummallisen nopeasti. Kohdallani esimerkiksi niin, että mies näyttää vihreää valoa idealleni tai ehdottaa sitä itse. Hän ei edes siedä minua humalassa (enkä minä häntä), joten onkohan tuossa kyseessä se ainoa yhteinen harrastus? Miten opin sanomaan EI???

Tuo päätös juoda syntyy kummallisen nopeasti.
On minunkin kohdalla totta, ei tarvitse kun ihan pieni asia joka potuttaa niin jo on oluttölkki kädessä.
Olen varmaan elämäni aikana juomisella pilannut hermoni.

Sanomalla ei, opettelet sanomaan ei. Aluksi vesi on kylmää, mutta kyllä siihen tottuu. Luin joskus kyllä-asenteesta, missä sanotaan kaikille kyllä. Ja joskus joku ukko amerikoissa kehitti jonkun terapian muodon mikä perustuu uusien tapojen muodostamiseen. Jos on tottunut sanomaan kyllä kaikille, niin ehkä oppii sanomaan ei myös. Itse sanon ei sanomatta sitä, laittamalla muunmuassa puhelimen lentotilaan.
Vaikea sana tuo ei kun aiheuttaa kipua, ihminen on eläin, niin reagoi kipuun ja välttää sitä. Pitäisi kärsiä, kuten Barfly, Charles Bukowski puheli tulen läpi kävelystä. Astu siis tuleen ja sano kaikille EI!

Kaadoin eilen viiimeiset jääkaappiin jääneet oluet lavuaariin. Teki ihan hetken pahaa. Tuoku toi mieleen vapauden ja rentoutumisen tunteen, ja sinne se vapaus lorisi viemäriin. Hetken päästä olo oli tosin vapautunut, sillä krapulat ovat vielä hyvässä muistissa. Tästä ei ole montakaan hetkeä, kun hikoilin kaksi pitkää yötä tankkaamiani myrkkyjä ulos. Krapula ja masennus, pidä ne mielessä :blush:

Tulipa vielä mieleen. Tunteita joita olen paennut juomalla: Saamattomuus ja tyhjäkäynti. Kun mikään järkevä ei luonnistu välittömästi, kaikki tuntuu työläältä, eikä mikään oikein innosta, pulloon on helppo tarttua.

Juominen heikentää stressin sietokykyä hurjasti, ja mielenkiinto asioihin kanssa lopahtaa.
No väljähtyneet kaljat kantsiikin heittää haisemasta pois.