Helmien kalastelua

Minun on ollut aina suhteellisen helppo puhua, mutta kuuntelemisen taidon olen joutunut opettelemaan. Minua auttoi siihen ajatus siitä, että kaikilla on jotain minulle tärkeää tarjottavana, kunhan vain vaivaudun kuulemaan mitä he sanovat. Kehitin itselleni mielikuvan siitä, että kerään itselleni helmiä - voimalauseita, jotka auttavat selviytymään vaikeista tilanteista tai muuten vaan tuovat lohtua ajatuksiini sillä tavoin, etten ole yksin. Että joku toinenkin on ajatellut elämänsä kulkua, tuntenut samankaltaisia tuntoja.

Olen vuosien varrella siis kerännyt itselleni mielikuvahelminauhan, jota kuvitteellisesti myös hipelöin kun tulee huono hetki. Otan jonkun ‘helmen’ käteeni ja muistan voimalauseen. Pikkuhiljaa on käynyt niin, että niitä helminauhaani liitettäviä helmiä löytyy mitä kummallisimmista paikoista :slight_smile: Pari minuuttia sitten bongasin tämän: ‘Yesterday is history, tomorrow is a mystery, today is a gift. That’s why it is called the Present.’

Ai mistä? Kung Fu Panda -piirretystä, joka menee juuri nyt Maikkarilla :slight_smile:

Kerättäisiinkö tähän ketjuun voimalauseita, mantroja, huonojen hetkien karkottajia?

i, tee minusta rauhasi kanava
voidakseni viedä rakkautta sinne, missä on vihaa,
anteeksiantamuksen hengen sinne, missä on eripuraisuutta,
totuuden sinne, missä on valheellisuutta,
uskon sinne, missä on epäilystä,
toivoa sinne, missä on epätoivoa,
valoa sinne, missä on varjoja,
iloa sinne, missä on surua.

b, suo minun ennemmin lohduttaa kuin etsiä lohdutusta,
ennemmin ymmärtää kuin saada ymmärtämystä,
ennemmin rakastaa kuin haluta rakkautta.[/b]

Sillä vain unohtamalla itsensä voi ihminen löytää,
anteeksiantamalla saa itse anteeksi,
kuolemalla herää Ikuiseen Elämään.[/i]

Huomenia

Cricketin bongaama ajatelma on suorastaan loistava. Noinhan se menee; tänään eletään tätä päivää, eiliselle ei voi enää mitään, huomisesta ei tiedä, joten nautitaan kaikki tästä raittiista tiistaista, viikon alusta.

-Kannusaarinen, selvä päivä nro 363

Kotivalon laittama Franciscus A. rukous on joka kerta pysäyttävä. Tällä kertaa itselleni siitä nousi erityisesti tuo
säe:
Sillä vain unohtamalla itsensä voi ihminen löytää,
anteeksiantamalla saa itse anteeksi,
kuolemalla herää ikuiseen Elämään.

Samainen herra on lausunut myös seuraavasti:

”Älkää pitäkö omaa tietänne ainoana tienä Jumalan luo”.

Tämä lause on muodostunut viime aikoina tärkeäksi itselleni. Aikaisemmin olen ajatellut sitä enemmän muiden ihmisten kautta, ihmisten julistamisen tarpeen ja uskontojen kautta. Nykyään ajattelen sitä enemmän yksilön, uskonvapauden ja itseni kautta. Itse asiassa uskon, että Jumalan luokse ei ole muita teitä kuin kunkin oma tie. Se miksi se on kaikilla niin erilainen, ei oikeastaan kuulu minulle, se on osa elämän mysteeriä ja sitä, että olemme ainutlaatuisia yksilöitä. Se on asia, joka tekee elämän mielenkiintoiseksi, elämisen arvoiseksi. Kun löytää oman tiensä voi helposti ilossaan kuvitella, että tämä on jaettavissa, mutta se ei ole. Keskustella voidaan ja löytää eroja sekä yhteneväisyyksiä, mutta täysin jakaa sitä ei voi. Jokaisen on kuljettava omaa tietään ja jokaisella se on omanlaisensa.

Moikka Basi ja Kotivalo
Hienoja kommentteja ja osuvia. Lapset tulleet kotiin jouluksi ja mennyt hiukan rytmit sekaisin, valvotaan myöhään ja nukutaan myöhään :laughing: . Nyt peti kutsuu
Tv. Tuppi

raha ei tee onnelliseksi mutta sillä saa rauhoittavia.
Löydetty Reijo Mäen kirjasta.

:question:
Helmen jonka löysit :open_mouth:
Tv. Tuppi