Hävettää, v...ttaa ja vertaistuki olisi paikallaan..

Eli on mitta täysi tipottelua!!! Avun hankkiminen hävettää…ei kehtaa myöntää tarvitsevansa apua.
Viikonlopun juominen on muuttunut viikolla otettuihin iltakaljoihin ja määrät kasvaneet. Aamulla pöhnäinen olo…itseäni oksettavia meriselityksiä asiakkaille ja näkee heidän kasvoiltaan, että tajuavat tilanteen :frowning:
Olen hyvässä työssä, palkka on kohdillaan ja asiat ovat hyvin, mutta…
Pelko on kova, että ryssin tilanteeni tuolla kaljan kiskomisella.
Läheiset tietävät tilanteeni, mutta eivät enää jaksa ripittää minua.
Ehdoton alkoton elämä ajatuksena ahdistaa ja haluaisin palata siihen aikaan, kun olin elämäniloinen ja kävin töissä säännöllisesti.
Tämä viesti kuulostaa itsesääliltä ja ahdistuneelta ja ahdistunut olenkin.
Olisi mukava saada joku vertaiskumppani, joka vaikka lähtisi illalla kävelylle tms. sekä rupattelemaan.
Olen fiksu sekä sosiaalinen mies, mutta en tarpeeksi vahva hoitaakseni tätä enää yksin.
Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista.
P.S ja jos vaan voin mitenkään olla tukena muille, niin let me know!!!

Hei!

Häpeä kuuluu asiaan. Nyt on paikka muutokselle.

Hyvä suunta tuo lenkkeily! Suosittelen, nimittäin itse olen lopettanut sunnuntaina tämän “kohtuukäyttöni” liikunnalla. Se toimii, esimerkiksi olo on nytkin rento, ei tee mieli olutta, vaikka vielä muutama päivä sitten kylmää olutta piti ehdottomasti saada päivän päätteeksi.

Kirjoittele! Tervetuloa palstalle.

Moikka :slight_smile:

Kiitos todella kivasta vastauksesta!!!

Jännityksellä odotin, vastaako kukaan ja minkälainen se vastaus sitten olisi?
Tuli hymy huulille…päivän ensimmäinen :slight_smile:

Tiedän, että läheisiäni ärsyttää itsesäälissä vellominen sen sijaan, että tekisi asialle jotain.
Ja se, että uskallan “julkisesti” kertoa ongelmastani, on iso asia minulle. Se, että sain noin mahtavan vastauksen, on vielä isompi juttu!!!

Joskus ahdistuneina hetkinä olen miettinyt blogin kirjoittamista…

Tervetuloa vähentelemään!

Kyllähän iltakävelyn muodossa tapahtuva vertaistuki voisi käydäkkin, mutta pelkäämpä ettemme asu lähellä toisiamme. Meidän kunnassa on muutama tuhat asukasta ja lunta puoleen sääreen.

Pelkäät että sössit asiasi alkoholilla. Se voi olla ihan realistinen pelko. Motivaatiota vähentämiseen voisi olla tietoisuus mm. maksa - arvojen salakavalasta noususta. Yksilöllistä, mutta sen tien päässä voi olla tuskallinen kuolema maksakirroosiin.

Olut on hyvää ja pieni nousu on mukava joskus kokea. Mitä jos nyt alkuun ottaisit vaikka vaan perjantaisin rankan työviikon päälle muutaman oluen? Paljon tsemppiä!

t. Juhani

Moikka,

kiitos Juhani tuosta :slight_smile:

Veikkaan, että asustelet pohjoisessa kuvauksesta päätellen?
Haaveina on muutto Lappiin sitten joskus…se on kiehtova paikka.

Mutta olen nyt jo otettu…pari vastausta tullut, yhtään kaljaa ei ole alla ja ihan mieletön fiilis kun saa vastauksia!!!

Miksi sitä ei ole aiemmin ole ollut kanttia ottaa yhteyttä ja pyytää apua???

Kynnys myöntää että tarvitsee apua on tosi kova. Itse myönsin sen lauantaina. Nyt jo kolmas päivä juomatta kokonaan ja olen todella ylpeä tästä. Huomenna on edessä eka kiirastuli johtuen tietyistä juomisen ostamiselle altistavista asioista. Aion kuitenkin selvitä ilman. Huomenna laskurissani lukee 4 päivää juomatta. Taistellaan porukalla!
Töitä ei kannata ryssiä, aikuisten oikeasti.

Minua ainakin tuo urheilu on auttanut viime päivinä, joten sitä voin lempeästi suositella. Uskon, että mekin asumme kaukana toisistamme, joten voin antaa vain tällaista virtuaalista vertaistukea.

Uskon, että kun saat touhuun rotia niin alat virkistymään ja kyllähän sinusta selvästi löytyy voimaa vastustaa oluiden valheellista kutsua. Tämän ovat kyllä kaikki osoittaneet viime päivinä, jotka ovat tänne vastanneet.

Blogi on mainio ajatus! Mitä se käsittelisi?

Hei!

Tuli mieleni tuosta itsesäälistä välähdyksenomaisesti, että olen jotkut ihmissuhteeni pilannut juuri sillä. Olen ollut päihdekierteessä, se on laskenut itsetuntoni, sitten häpeä ja raitistumisen jälkeenkin on jäänyt se itsesääli ja häpeä, aivan kuin en olisi samalla viivalla muiden kanssa vaan olen ajautunut miellyttämään ja hakemaan sitä kautta hyväksyntää. Siitä on tullut paha olo, voimakas reaktio ja jälleen itsesääli, anteeksipyytely, häpeä.

Raittius ei ole tuonut vapautusta häpeästä vaan raittiina on yhä hävennyt itseään, että on alkoholisti ja ongelmainen ja heikkoina hetkinä muutkin sen tietävät, kun on avautunut lähestulkoon kenelle vain, joka on ollut kuuntelemassa. Sitä kannattaa varoa. Aiemmissa raitistumisissa jos olisin jättänyt nämä kaikki itsesääli-avautumiset pois, olisin ollut viisas.

Nykyään suhtaudun juomiseen, että se on melko joko tai. Jos retkahdan, niin se vain johtuu siitä etten halua olla selvinpäin, eikä siitä että olisin jotenkin mystisesti huonompi ihminen kuin muut. Nyt en mitään muuta haluakaan kuin lopettaa alkoholinköytön. Senhän olen jo tehnyt. Olisi syytä olla onnellinen eikä vaientaa iloa raitistumisesta, ettei muka päiviä ole riittävästi. Elämähän on tässä ja nyt, tämän hetken valinnat ovat tärkeimpiä. Miksi kiirehtiä tulevaisuuteen.

Raittiina tänään ja ylpeä siitä että on.

Hei Kohtiparempaa ja tervetuloa joukkoon!

Kannustan sinua juuri nyt muutaman päivän juomattomuuteen. Komppaan Juhania ja ehdotan että jos se tämän viikon ainoa kaljasatsi odottaisi siellä perjantaina.
Tämä vähentäminen on meille vanhojen kaavojen ja käytöstapojen rikkomista ja muuttamista. Vaikka olisi “aina” juonut tiistaisin, mutta juuri tänä tiistaina ei juo, saa siitä onnistumisen kokemuksen. Aivot ja keho oppivat uusille tavoille. Minulla on tänään juuri sellainen päivä, 2 yövuoroa takana, huomenna vapaa. Entisessä elämässäni olisin tähän aikaan jo mukavassa humalassa, mutta tänään olen selvinpäin, menen illalla jumppaan eikä ole minkäänlaisia mielitekoja juoda juuri nyt.

Tsemppiä vähentämiseen ja paljon virtuaalivertaistukea! Kirjoittelehan kuinka pärjäilet!

Moi Kohtiparempaa ja muut myös.

Hei, jos tahdot, Kohtiparempaa, niin liity Kupittomaan karkauskuukauteen. Puolestani voit liittyä soveltaen, eli että otat perjantaina kaljoja, mutta muina päivinä et. Siitä perjantaista kun oli tässä puhetta. Tai sitten koko karkauskuukausi.

Ja kävelylenkki on aina hyvä asia.
Rivakalla kävelyllä voi juomahinkukin haihtua.

Tsemppistä, hetki ja askel kerrallaan!

Hei kiitos kaikille vastanneille!! :slight_smile:

Ihan mielettömän tsemppaavia neuvoja sekä asiallisia vastauksia, kiitos.
Vastauksessani kesti, kun tykkään tehdä myös töitä pitkään…työnarkomaani siis kun yrittäjä on :wink:

Mutta myönnän rehellisesti, tänään töistä lähtiessä päätin palkita itseni ruokaostosten yhteydessä olutkuormalla. Ja nyt harmittaa kyseinen päätös…
Kun pääsisi tuosta ajatuksesta…hyvän duunipäivän jälkeen palkitsisi itsensä sitten jotenkin muuten.
Ja rehellinen kun olen, niin tuo kyseinen kuorma on sellainen, etten ihan seiskalta ole työmaalla vaan kehitän jälleen jonkun selityksen ja menen myöhempään töihin…
Tämä piirre ärsyttää itseäni suunnattomasti!!!

Kuitenkin…oli iso asia ottaa eilen yhteyttä tänne ja kertoa asioista. Ja iso asia kertoa myös, kuinka en ole onnistunut tekemään ihmeitä vuorokaudessa. Täytyy jaksaa puskemista…

Tervetuloa joukkoon, täältä sitä vertaistukea saa todellakin :smiley:

Eilinen oli vähentämisen “julkisella” tiellä eka munaus ja valitettavasti niitä tulee varmasti lisää. En halua kuulostaa tylyltä, mutta niin se meillä kaikilla on mennyt. Ei täällä kukaan ole heti kirjauduttuaan ollut onnistunut vähentelijä. Mutta ainoa mitä voit tehdä on yrittää uudestaan, toivottavasti vielä määrätietoisemmin. Jätät vaan tänään juomatta ja samoin huomenna. Oli se olut sitten palkinto tai lohtu tai ihan mitä vaan niin sinun on keksittävä sen tilalle jotain muuta tai vain tyydyttävä olemaan ilman sitä mitä se on sinulle antanut. Aloita pienestä ja siirry siitä sitten suurempiin tavoitteisiin.
Tsemppiä!

Kyllä. Yhdestä illasta tai päivästä se alkaa kaikilla.

Tämä oli iskevästi ja hyvin. Näinkin voi käydä että on vaan kestettävä.

Moi ja tervetuloa! Komppaan muita, häpeä kuuluu asiaan. Se on varmasti yks isoimmista tunteista alkoholisteilla. Häpeä avunpyytämisestä, juomisen piilottelusta ym. ja masennus ja ahdistus, mikä siitä juomisesta syntyy. Tuttuja tunteita kaikki.
Aloita ihmeessä blogi. Tai kirjottele tänne. Kirjottaminen on ihmeen terapeuttista vaikkei uskoisi. Tsemppiä! :slight_smile:

MOi,
kävelylenkki voisi auttaa (tosin siitä voimaantuneena ei sitten saisi alkaa itseään oikein voimalla liikaa sättimään).
Mä kuuntelin AA-radion ohjelmia tuossa vuodenvaihteessa ja ne olivat mielestäni hyviä, kohtaavia ja koskettavia, voivat auttaa häpeän näkemiseen (ja siitä vapautumiseen). Muutenkin se AA on varmasti hyvä juttu, vaikken nyt ole itse sinne menossa, mutta monta kertaa se on varmasti hyvä ja siinä on paljon hyvää.

Tsemppistä, hetki ja askel kerrallaan!

t. Urz