hajatelmia

no niin,ajattelin kirjoitella tänne omasta lopettamispyrkimyksestäni ja millaisia tunnelmia se nostelee. viimeisin alkoi viime sunnuntaina,aamulla 6 kpl loiventavaa päivä kului krapulan ja humaluuden välimaastossa. su-ma yö hikoamista,ahdistusta,sydämen takomista yms…maanantaina olutta illalla jotain 10kpl. ma-ti yö samaa rataa, olisi tehtävä jotain ? päätin olla tiistaina avaamatta yhtään tölkkiä,tiesin mitä oli tulossa ti-ke yö hikoamista ja unettomuutta mutta ei sydämen takomista eikä aamu ahdistusta. hmm hyvä! keskiviikkona töiden jälkeen kävi olut kummittelemassa mielessä mutta sai jäädä kaupan hyllylle, ke-to yö edelleen unettomuutta mutta ei hikoamista! hmm hyvä! tänään aijon mennä harrastamaan joten olut saa eksyä yhä muiden kaappeihin :slight_smile: katsotaan nyt joko ensi yönä sitten nukuttais oikeen kunnolla

Pentti Saarikoski teki töitä aamuisin niin, ettei hän ollut enää ollut krapulassa eikä vielä humalassa. Puolilta päivin hän meni Hansaan ryyppäämään (vrt Hansan piiri eli Hannu Salama, Jorma Ojaharju & Pentti Saarikoski). Penan päiväannos oli n. 2½ pulloa terävää päivässä (samoin kuin toisen kirjailijasuuruuden Leo Lindstedinkin) . Kepardia hän ei juonut. Penan esimerkki osoittaa, että runsaallakin terävien tissuttelulla työkyky säilyy erinomaisena.

^ Penan esimerkki osoittaa myös, että runsaalla tissuttelulla pääsee nopeasti hautaan.

Deal, tervetuloa ja lykkyä tykö raittiilla tiellä pysymiseen. Älä ota tuota meidän Arskaa niin tosissaan, se on vähän niinku sellanen Me Lopettajat -palstan hassuja jutteleva maskotti. :slight_smile:

Juu, ja Pena oli omien sanojensa mukaan “raittiina” juodessaan 8 olutta päivässä (kts. Hannu Salama: Pentti Saarikoski, legenda jo eläessään. WSOY 1975).

– km

tuossa kahvilla käydessäni ostin ilttiksen ja täytyy sanoa että kyllä media on raaka ! revitään ja retostellaan ihmisen pahoinvoinnilla (tosin itse aiheutetulla) Mika Myllylällä on paha alkoholiongelma ,mutta kyllä Mika saa silti mun sympatiat :frowning: onhan hän selvänä varsin miellyttävä kaveri . ajatelkaas jos itse aamulla morkkikses laahautuus kauppaan ja tuntisi jokaiset silmät selässä , ostoskori käteen, katse ylös JA PAM iltalehti , etusivulla mun pöhöttyny pää ja alla otsikko deal örvelsi baaris paiskattiin pihalle . päästi vielä polkupyörällä lepikkoon ! en taitais jatkaa kauppareissua ainakaan siinä kaupas. no tälläistä mietties :unamused:

Voipi olla, että tuollaisessa tilanteessa haluaisi jatkaa humalaa ikuisesti tai sitten vaihtoehtoisesti haketua kaikessa hiljaisuudessa piiiitkään kuntoutushoitoon ja palata ehkä julkisuuteen muuttuneena miehenä/naisena vuoden raittiuden jälkeen.

Tuli tosta Myllylästä mieleen, ettei se uskoon tulokaan näköjään sitä raittiutta takaa automaattisesti, vaikka niin olen ymmärtänyt, ettei uskovaiset ryyppää.
Kannattaisi Mikankin kokeilla vaikka ensi alkuun antabusta kolmen kuukauden ajan ja käydä samalla aa-ryhmissä ja välillä juttelemassa päihdepsykologin kanssa. Kyllä sitä apua saa, jos vaan viitsii hakea. Tietysti se on helppo sanoa ulkopuolisen, sillä kaikki ollaan erilaisia ihmisiä.
Itsellä alkoi tänään antabuskuuri ja aa-ryhmässä tuli käytyä ensimmäistä kertaa viime maanantaina. Päihdepsykologille on aika varattuna ensi maanantaiksi. Viikon verran raittiutta takana tällä erää ja ainoa toivomus on, ettei tarvitse enää ikinä mennä humalassa nukkumaan.
Viimeisimmällä 2 viikkoa kestäneellä ryyppyputkella, ennen lopettamista meni kaikki asiat päin helvettiä ( näköjään niinkin lyhyessä ajassa sekin onnistuu ), että ainoa tapa elää loppuelämä suhtkoht mielekkäästi on olla ilman alkoholia kokonaan.
Kohtuu käyttöä on kokeiltu monta kertaa huonolla tuloksella ja aina se on ennemmin tai myöhemmin päättynyt huonosti.
Vittumaista asiasta tekee se, että toinen ääni muistuttaa päässä niitä hyviä ja hauskoja hetkiä mitä silloin joskus on ollut. Että kyllähän se ois hauska lähteä baariin pitämään hauskaa ja näkemään ihmisiä, kuin istua yksin himassa apaattisena ja katsoa telkkaria. Ja kyllähän se näin olisikin, mutta kun se erittäin harvoin jää siihen mukavaan nousuhumalaan josta seuraavana päivänä muistaa jotain ja yleensä mun juomiset ei jää yhden päivän dokaamiseen vaan jatkuu heti aamusta.
Toinen ääni taas muistuttaa näistä huonoista puolista, minkä takia se alkoholi ei sovi mulle ollenkaan. Mä kun en halua sitä yhtä kaljaa juoda vaan saada sen nousuhumalan aikaan. Alkoholikin on vaan välikätenä. Jos samanlaisen nousuhumalan kuin dokaamisella sais ottamalla yhden pillerin, niin juominen jäis multa kokonaan. Harva alkoholisti voi rehellisesti väittää, että mauna takia juo. Mieluummin mä juon lasin kokista kuin sen yhden oluen.
No onneksi on nyt antabus auttamassa, niin ei tarvi miettiä juoko vai ei.

iltaa vielä kaikille,no nyt on pelattu oikein olan takaa HUH HUH. kullä täytyy todeta että vaikka on kuinka harrastanu(juopottelua)niin kunto on kyllä pohjamudissa vaan kaippa se tästä. mieli on pirteä ja olo muutenkin hyvä. itselläni nua illat oli sellasii et join apaattisena olutta ja katsoin teeveetä tavallaan aivot turtana ,aamulla en edes muistanut mitä olin katsonut saatikka mitä siinä oli tapahtunut PELOTTAVAA ! yöt meni heräillen milloin mistäkin syystä usein suu oli kuiva kuin beduiinin sandaali ja piti nousta vähän väliä juomaan. luulisin omistavani niin paljon univelkaa että kun rupean nukkuun niin siinä menee vuosi jos toinenkin :laughing: kuitenkin olen älyttömän onnellinen että kirjoitan tässä tähän aikaan selvästä päästä . tavtalille tsemppiä omalle polulle/ onniina on tietääkseni vankalla pohjalla kuin myös kaffeemuki unohtamatta RC:tä. lasolartturi lienee etsii vielä itseään? hyvää yötä ja kauniita unia :stuck_out_tongue:

niin se olisi lauantai, viime yönä tapahtui se mitä ei ole tapahtunut ainakaan puoleen vuoteen, EEEEE…I se ei ollut se mikä monella tulee ensimmäisenä mieleen :laughing: vaan nukuin kuin lapsi vailla huolenhäivää.eilinen meni mukavasti ilman alkoholia kyläiltiin ja ajeltiin (outo tapa viettää perjantai iltaa) näin olutsiepon näkökulmasta "kuulun muuten suomen kansallislintuihin " tai toivottavasti kuuluin ! on se outo asia että tua alkoholi käy välillä mielessä vaikka elämä on paljon helpompaa/mukavampaa selvinpäin ilman krapuloita SAIRASTA ! mutta minä poistun suihkuun, ja rupean suunnittelemaan mitä tekisi tänä SELVÄNÄ päivänä :wink:

on se outo asia että tua alkoholi käy välillä mielessä vaikka elämä on paljon helpompaa/mukavampaa selvinpäin

Mä en ole sun kanssa kyllä tuosta yllälevasta lauseesta samaa mieltä.
Itsellä oli ( tässä tosin on vasta 10 päivä selvinpäin menossa ) juovana aikana itseasiassa paljon helpompaa, kuin nyt raittiina. Ei tarvinnu stressata oikeastaan mistään, varsinkin kun työttömänä on/oli. Laskuista ei tarvinnu välittää, vaan ne meni suoraan roskikseen ja sitä kautta ulosottoon. Siellä kun muutenkin on niin paljon, että sinne vaan jonon päähän. Nyt kun yrittää taas hoitaa taloutta kuntoon, niin kauhea stressi päällä, että mitenkähän nämäkin laskut saa nyt hoidettua jne.
Juovana aikana ainoa ongelma oli, että mistä saa juotavaa. Työttömyyskorvaukset ei riitä koko kuukauden dokaamiseen, niinkuin kaikki varmaan hyvin tietää. Mutta kyllä sitä aina jostain sai alkoholia, että pään sai vedettyä sekaisin jos niin halusi. Harvoin jäi juomatta sen takia ettei mitään ollut.
Nykyään taas saa aina stressata miten rahat riittää ruokaan, vaatteisiin, puhelinlaskuun jne.
Lisäksi nyt kun on raittiina ollut, niin on aika tullut aika pitkäksi. Mitään tekemistä ei ole, kaikki kaverit ( ei ryyppykaverit ) asuu pitkän matkan päässä, joten heitä tulee harvimmin nähtyä. Juopotellessa sellaista asiaa, ei niin tullut ajatelleeksi, tai ainakaan se yksinäisyys ei tuntunut niin pahalta kun oli humalassa.
Tässä oli vain muutama esimerkki siitä minkä takia dokatessa elämä on paljon helpompaa, kuin selvinpäin.
No tällä hetkellä ollaan hampaat irvessä antabuksen voimalla selvinpäin, tosin muistaen mitä tapahtui edellisen ryppyputken aikana. Mutta mitäs sitten kun kolmen kuukauden antabuskuuri päättyy, asiat on saatu taas kuntoon jne.
Pahoin pelkään, että koko ruljanssi alkaa taas alusta, kun jälleen kerran sitä yrittää todistaa, että kyllä sitä kohtuukäyttöön pystyy.

Tavtal, mistä syistä sä sitten olet juomatta?

Ei niistä laskuista tarvitse sen isompaa stressiä tehdä selvinpäinkään, kuin että maksaa ne mitkä pystyy maksamaan.
Enempää ei voi maksaa kuin mitä on rahaa. Loput täytyy yrittää sopia, pyytää lykkäystä tai antaa mennä ulosottoon.
Työnteko auttaa usein talouden kuntoonsaamisessa, mutta rikos ei pääsääntöisesti kannata. [size=85]Eikä myöskään oman moraalin vastaiset ansaitsemiskeinot. : )[/size]

Tzori vaan tavtal, mutta pikkuisen panee hymyilyttämään vuodatuksesi. Ihan kuin minun suullani lausuttu yhteen aikaan. RC tuossa jo oleellisen sanoikin… Ei laskujen maksamista ja juomista kannata sotkea keskenään - voihan sitä yhtä hyvin repiä laskuja selvinpäinkin. Paljon hauskempaa. Yksinolokin on opettavaisempaa selvänä kuin kännissä

Kieltämättä raittiina oleminen (siis tavallinen ihmiselämä!) on nykyään aika stressaavaa monelle - mutta sille ei mahda mitään niin kauan kuin asuu tässä tai muissa tämän maan kaltaisissa paikoissa. Stressikin sellainen metka kaveri, että yleensä se tulee vain jos sille antaa luvan - mutta jättää tulematta jos kieltää…

Itse olen vuosien raittiuksien jälkeen omasta mielestäni yhä liian herkkä stressaantumaan, minkäs teet. Nykyään sentään teen enää vain sen mitä oikeasti jaksan - enkä yritä enää väen väkisin kuten raittiuden alussa.

kahleeton

Tällä hetkellä mä olen juomatta sen takia mitä tapahtui, ennenkuin mä lopetin juomisen eli 2 viikon rankka ryyppyputki, mistä ei kauheasti ole muisti kuvia. Siinä tuli ryypättyä vuokrarahat ja sakkorahat ( kännissä kun ei ole köyhä eikä kipeä ), nolattua itsensä useampaan kertaan ja kaiken kruunasi se kun herää omasta oksennuksestaan lattialta omasta kämpästä, missä on pulloja mennyt rikki, kaljaa kaatunut lattialle ja kämpän seinät täynnä ihme kirjoituksia tussilla jne.
Siinä vaiheessa jumalattomassa krapulassa tuli mieleen, että nyt jos vaan tästä selviän, niin lopetan kokonaan juomisen.
No nyt ei ole enää fyysistä krapulaa, henkistä on jonkin verran, lähinnä siitä syystä miten saa asiat järjestettyä, niin, ettei lennä kämpästä pihalle ( vaikka vihaankin paikkaa missä asun tällä hetkellä olosuhteiden pakosta, niin parempi sekin kun ilman asuntoa pakkasessa ) tai lähde sakoista linnaan istumaan. Eli mä sitten taidan näköjään olla raittiina ihan vääristä syistä, vai?
Ja kyllä mä niistä laskuista otan aika lailla stressiä selvinpäin, kun nyt yrittää leikkiä kunnon kansalaista ja hankiia työtä ja maksaa laskuja. Juoppona ei tarvinnu kummastakaan paineita ottaa. Toisin sanoen kukaan ei silloin odottanut sulta mitään, kun sä olit humalassa. Nyt on vähän toisinpäin.

Tuota… Vanha viidakon sananlasku “asiat eivät ole koskaan niin huonosti, etteikö niitä voi juomalla pahentaa” lienee tuttu sinullekin? Ymmärrän tilanteesi, minullakin elämänhallinta oli juoma-aikoina mitä oli, kehitin pikavippikierteen ja luottotietojen menetyskin oli lähellä. Lopulta oli pakko nöyrtyä sen edessä, että olen itse aikuisena ihmisenä vastuussa siitä, että hoidan asiani ajallaan - enkä varsinkaan järjestä itseäni enää jatkuvasti uuteen kuseen juopottelujen takia.

Asioilla on taipumus järjestyä pikkuhiljaa. Pistä laskut kiireellisyysjärjestykseen ja ota rohkeasti yhteyttä velkojaan, jos näyttää ettet selviydy jostakin suorituksesta ajallaan. Rehellisyydellä et voi pitkässä juoksussa koskaan hävitä. Tsemppiä.

– km

Kuka jaksaa vielä väitää, ettei alkoholismi ole myös tunne-elämän sairaus??? :unamused: Tosi tutulta kuulostaa yuo vastuuton toiminta ja todellisuuden pakeneminen. Meni kaikkiaan puoli vuotta, että sain talouteni kuntoon juomisen päätyttyä. Jokainen penni meni laskuihin, jouduin ottamaan jopa lainaa ihan tavallisia laskuja varten. Loppukuu elettiinkin sitten luotolla. Nyt ollaan kuivilla ja palkasta jää jopa jotain käteen. Aika vähällä pärjään muutenkin, koska olen huono kuluttamaan. :smiley:

moido tavtal ja muut ystäväni :stuck_out_tongue: mun tämän hetkinen elämäntilanteeni on vähän erilainen, elikkä on työ,asunto,perhe;eikä velkaa ulosotossa. joten itse tunnen juodessani henkistä painetta että en päästäisi asioita "enää "niin pitkälle jotta menettäisin jotain näistä terveyteni lisäksi. itse olen käynyt aallonpohjalla yhdeksänkyt luvun alkupuolella,armeijasta lamaan. ei ollut liioin töitä ja asenne muuttui samaan suuntaan kanssasi ,vuokrat maksamatta /laskut avaamatta roskiin /velkaa joka suuntaan/ulosottomies etsi -asuin muiden nurkis ja kaljaa kului myin jopa rakkaita aku ankka kirjojani divariin ! ETTÄ saisi rahaa kaljaan.sitten tuli tuhlaaja pojan aika nöyrtyä :frowning: onneksi isäni uskoi vielä poikaansa ,mentiin pankkiin ja tehtiin laina jolla maksettiin kaikki “velat pois” oli helppo hoitaa vaan sitä yhtä velkaa ja hoidetuksi tuli :slight_smile: mutta hyvin on tua koulu muistissa ja siksi olen /olin huolissani alkoholin kulutuksestani.TAVTAL et sä ole raittiina vääristä syistä vaan ihan oikeista jos olet huolissasi tulevaisuudestasi! se laskujen kanssa tähän päivään pääseminen on kovan työn takana,mutta muista että vuosi jos toinenkin on ihmiselämässä lyhyt aika :wink:

Meni kaikkiaan puoli vuotta, että sain talouteni kuntoon juomisen päätyttyä.

No mulla on melkein 100 000e ulosotossa ja kokoajan kasvaa korkoa. Niitä ei ihan puolessa vuodessa hoidetakaan, jos nyt edes töitä sattuis saamaan. Kaipa ne jossain vaiheessa menee vanhaksi. Kaikki on tullut enemmän tai vähemmän juomisen ansiosta. Eli valkavankeudessa ollaan sitten lopun elämää. Motivaatiota työntekoon ei oikestaan hirveästi ole.
Helpointa tässä olis juomisen jatkaminen. Ei tarvis näitäkään asioita selvinpäin miettiä, niinkuin nyt teen.
Se on yksi hyvä puoli juomisessa. Tosin niitä muita huonoja puolia onkin sitten huomattavasti enemmän.
Krapulat kauheine pelkotiloineen ei hirveästi houkuta dokaamisen aloittamiseen. Tai sitten pitäisi olla viinaa, niin paljon ettei darraa tule. Se että sanotaan " ettei asiat ole niin huonosti etteikö niitä voisi viinalla pahentaa " pitää kyllä varmasti paikkansa, mutta eipä se juomisen lopettaminenkaan sitä elämää yhtään sen helpommaksi tee.

Suhtaudu vain asiaan aivan tyynen rauhallisesti. Sillähän se ongelma oikeasti on, joka on rahaa saamassa. Sen takia siltä puolelta löytyy myös halua saada asia sovittua - muuten jää kokonaan ilman. Sinunhan ei tarvitse maksella noita velkoja yhtään enempää, kuin mihin maksukyky riittää. Mitäpä siitä huolta kantamaan. Et ole ensimmäinen ihminen, jonka kanssa ulosottoviranomainen joutuu neuvottelemaan saatavistaan. Pyydä apu kunnalliselta velkaneuvojalta. Tarvittaessa hakeudut velkasaaneeraukseen. On näitä sattunut muidenkin kohdalle. :smiley:

No siinä olet kyllä oikeassa, että nehän sitä rahaa on saamassa, enkä minä. Mutta mikäs se velkasaneereus oikein on? Sana on kyllä tuttu…
Koko päivän on taas tehnyt viinaa mieli ja vituttanut raha-asiat ja muut. Onneksi on antabus turvaamassa selustaa. Muuten olisin varmaan jo juomassa. Vaan mitäpä sitten kun kuuri loppuu jossain vaiheessa?
Alkaa olemaan kesä. On lämmintä ja terassit auki. Jospa sitä kävis yhdellä, kun tässä on jo puoli vuotta oltu selvinpäin. Yksi olut ja sitten kämpille.
Kohtuukäyttö voi ehkä toimia vähän aikaa, mutta valitettavan usein jatkuu siitä mihin se jäikin. Ja tämä helvetin yksinäisyys. Selvinpäin ei oikein huvita lähteä istumaan iltaa kavereiden kanssa, kun he kuitenkin juovat ja se ei mua taas nappaa. Pari kaveria on sellaisia, jotka eivät juo juurikaan, mutta he asuvatkin eri paikkakunnalla eikä tule hirveästi nähtyä.
Kumpi nyt sitten onkaan parempi vaihtoehto: Viettää kaiket päivät yksin taistelemassa viinan perkelettä vastaan hampaat irvessä, vai antaa periksi ja liittyä hilpeään porukkaan alkoholia juoden ja pitää hauskaa edes sen pienen hetken kun ei tarvi stressata mistään?

Höh. Valitse jälkimmäinen vaihtoehto jos sinulla ei ole esimerkiksi perhettä tai muita läheisiä, jotka joutuisivat päätöksestäsi kärsimään. Muista kuitenkin ottaa vastaan myös päätöksestä aiheutuvat ikävät seuraukset - valittamatta!
Se on aikuisuutta.